Tutkimus: Sodan traumatisoimat pikkulotat synnyttivät sodan jälkeen enemmän lapsia kuin muut saman ikäiset naiset - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Syntyvyys

Tutkimus: Sodan traumatisoimat pikkulotat synnyttivät sodan jälkeen enemmän lapsia kuin muut saman ikäiset naiset

Lapsena traumoja kokeneet naiset synnyttävät nuorempina ja saavat enemmän lapsia kuin tasapainoisissa oloissa eläneet naiset, kertoo Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus. Mistään entisten lottien tietoisesta sodan jälkeisestä lastentekotalkoista ei voida puhua.

Tutkimuksen mukaan traumaattiset kokemukset vaikuttivat lottien lastenhankintaan. Kuva on Viipurin valtausparaatista elokuun lopussa 1941.

Julkaistu: 5.6. 10:37

Naiset, jotka ovat kokeneet lapsena traumoja, synnyttävät nuorempina ja saavat enemmän lapsia kuin tasapainoisissa oloissa eläneet naiset.

Tähän tulokseen tultiin Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimuksessa, jossa on käytetty aineistona tietoja Karjalan evakoista.

Tutkimuksen lähtökohtana oli evoluutiobiologiassa myös eläimillä tehty havainto, että kun oma elinympäristö on vaarallinen, evoluutio kannustaa hankkimaan jälkeläisiä aikaisemmin.

”Jos ympäristö on niin epävakaa, ettei yksilö pysty lisääntymään, ennen kuin kuolee, se on evoluution kannalta huonoin tulos”, sanoo tutkimushankkeen johtaja John Loehr Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen päähavainto koskee nimenomaan lapsuuden ja varhaisaikuisuuden traumoja. Ilmiötä ei ole havaittavissa enää, jos naiset ovat kokeneet trauman vanhemmalla iällä.

Kyseessä onkin yksilöiden tiedostamaton toiminta.

”Aikaisemmat tutkimukset näyttävät, että lapsuudessa ja varhaisaikuisuudessa ihminen saa kuvan omasta maailmastaan ja ympäristöstään, jolloin käyttäytymistä säädellään tiedostamatta vastaamaan vallitsevia olosuhteita.”

Voi olla, että esimerkiksi hormonaalinen toiminta alkaa traumojen takia aikaisemmin ja siksi lapsia syntyy aikaisemmin.

Tutkimuksen taustalla oli Loehrin oivallus, että Suomessa on olemassa aiheen tutkimisen kannalta ainutlaatuinen aineisto.

”Tämä lähti siitä, että suunnilleen kahdeksan vuotta sitten etsin kirjastosta muuta aineistoa, kun törmäsin Siirtokarjalaisten tie -matrikkeliin”, hän kertoo.

Kyseessä on neliosainen ja tuhansia sivuja sisältävä matrikkeli, joka julkaistiin 1970-luvun alussa. Siihen on kerätty tietoja Karjalan evakoista.

”En tiedä, onko missään muualla maailmassa ollut tällaista samanlaista harrastusta kuin matrikkelien tekeminen Suomessa. Oli ihan mieletöntä nähdä, että oli olemassa kokonainen teossarja, jossa oli hirveästi tietoja ihmisistä”, Loehr sanoo.

”Se oli vähän kuin sen ajan Facebook, jossa ihmiset kertoivat omasta elämästään.”

Loehr oivalsi, että matrikkelia voisi hyödyntää evoluutiobiologien teorian testaamiseen.

”Lottien tarina on todella mielenkiintoinen. Minusta tällaista ei ole lähestytty tällä tavalla koskaan, että olisi käytössä näin isoa dataa. Siten oli ihan luonnollista kysyä, että jos on nuorena lähtenyt lottatehtäviin, millaisia seurauksia siitä olisi voinut heille tulla”, Loehr sanoo.

”Tämä on tähän mennessä paras aineisto, millä tätä hypoteesia on testattu.”

Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa niitä siirtokarjalaisia naisia, jotka toimivat Lotta Svärd -järjestössä, niihin naisiin, jotka eivät toimineet. Tiedot kerättiin matrikkelista.

Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen maapuolustusjärjestö, joka tuki Suojeluskuntia ja sotien aikana maan asevoimia.

Lottia oli sodan aikana yhteensä yli 220 000, joista 8–16-vuotiaita pikkulottia eli lottatyttöjä noin 50 000. Sotatoimialueella palveli lähes 100 000 lottaa.

Tutkimuksessa oli mukana 37 613 sellaista evakkonaista, joista oli saatavilla riittävästi ja luotettavasti tietoja tutkimusta varten. Heistä 31 613:lla oli vähintään yksi lapsi.

Tutkituista naisista 4 261 oli Lotta Svärdin jäseniä. He olivat vuonna 1939 iältään 12–40-vuotiaita.

Mistään entisten lottien tietoisesta sodan jälkeisestä lastentekotalkoista ei voida puhua.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi sodan alkaessa 15 vuotta täyttäneet pikkulotat synnyttivät tilastollisesti ensimmäisen lapsensa keskimäärin noin 5,4 vuotta sodan päättymisen jälkeen.

Saman ikäiset muut naiset, jotka eivät olleet palvelleet lotissa, synnyttivät ensimmäisen lapsensa keskimäärin noin kahdeksan kuukautta myöhemmin.

Vastaavasti tämän saman ryhmän lotissa toimineiden naisten synnytysten väli oli noin kaksi kuukautta lyhyempi kuin muiden.

”Vaikka tuntuisi siltä, että kaksi kuukautta ei ole välttämättä jonkun elämässä iso juttu, koko populaatiossa se on”, muistuttaa Loehr.

Lapsia näille lotille syntyi keskimäärin 1,93, kun lottiin kuulumattomilla lasten määrä oli pienempi, keskimäärin 1,84.

Robert Lynch, Virpi Lummaa, Michael Briga, Simon N. Chapman ja John Loehr: Child volunteers in a women's paramilitary organization in World War II have accelerated reproductive schedules.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa