Kesäkuun alussa moni asia muuttui Suomen teillä ja kaduilla – Grafiikat näyttävät uuden tieliikenne­lain suurimmat muutokset - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Liikenne

Kesäkuun alussa moni asia muuttui Suomen teillä ja kaduilla – Grafiikat näyttävät uuden tieliikenne­lain suurimmat muutokset

Tieliikennelaki uudistui 1. kesäkuuta. Muutos lisää tienkäyttäjien vastuuta omasta käytöksestään, mutta tuo myös vapauksia esimerkiksi pysäköintiin ja talvirenkaiden käyttöpakkoon.

Tieliikennelain kokonaisuudistus tuli voimaan kesäkuussa. Taajamissa saa jatkossa pysäköidä tien vasemmassakin laidassa kulkusuuntaan nähden.

Julkaistu: 6.6. 2:00, Päivitetty 6.6. 13:53

Tienkäyttäjien vastuu omasta liikennekäyttäytymisestään korostuu 1. kesäkuuta voimaan tulleen uuden tieliikennelain myötä. Lailla velvoitetaan tienkäyttäjät esimerkiksi ennakoimaan toisten käytöstä vaaratilanteiden välttämiseksi.

”Uuden lain henki on se, että tienkäyttäjän vapaudet kasvavat, mutta samalla kasvaa myös oma vastuu”, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Omista oikeuksista tulee luopua yleisen turvallisuuden vuoksi ja ennakointivelvollisuutta tullaankin arvioimaan lähinnä onnettomuuksien ja muiden tilanteiden jälkiselvittelyssä.

Pohjonen muistuttaa, että lain tarkoitus ei ole, että tienkäyttäjä joutuu vastuuseen kaikista täysin ennalta-arvaamattomista tilanteista.

”Tilanne ei ole se, että joutuu vastuuseen siitä, jos vaikka rattijuoppo ajaa auton kylkeen.”

Tienkäyttäjillä on velvollisuus avustaa kykyjensä mukaan esimerkiksi loukkaantuneita tai osallistua muihin toimenpiteisiin onnettomuuspaikalla. Moottoriajoneuvon kuljettaja ei myöskään saa aiheuttaa ajoneuvollaan tarpeetonta häiriötä, kuten melua tai ilman pilaantumista.

Vastuu tuo mukanaan myös uusia vapauksia. Ajoneuvon saa jatkossa pysäköidä myös tien vasempaan reunaan, keula niin sanotusti vastakkaiseen suuntaan.

Nopeusrajoitukset muuttuvat uudistuksen myötä joiltakin osin. Yksi suurimmista muutoksista on mahdollisuus vähimmäisnopeuksien asettamiseen tietyille teille. Tällaisilla teillä vähimmäisnopeuden voi alittaa vain, jos liikennetilanne sitä edellyttää.

Lain tavoitteena on, että jokaista mahdollisesti muuta liikennevirtaa hitaammin kulkevaa ajoneuvoa ei tarvitse erikseen yksilöidä ja kieltää liikkumista tietyillä kaistoilla, teillä tai tieosuuksilla.

Joidenkin erityisajoneuvojen, kuten pakettiautojen, ruumisautojen, huoltoautojen ja matkailuautojen, ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset poistuvat. Jatkossa ne noudattavat samoja nopeusrajoituksia kuin muutkin ajoneuvot. Myös kevytperävaunua vetävät henkilöautot tai pakettiautot saavat jatkossa ajaa sadan kilometrin tuntivauhtia teillä, joilla nopeusrajoitus on vähintään sata kilometriä tunnissa.

Nopeusrajoituksia koskevien uudistusten tavoite on se, että mahdollisimman moni ajoneuvo ajaa liikennevirrassa samalla nopeudella. Niin liikenne tasoittuu ja tulee turvallisemmaksi.

Rikesakot korvautuvat uudella järjestelmällä

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin arvioi, että poliisin työ pysyy pitkälti samana kuin ennenkin. Lakiin sisältyvä liikennevirhemaksujärjestelmä kuitenkin sujuvoittaa poliisin toimintaa.

Rikesakot poistuvat lakiuudistuksen myötä liikenneseuraamusjärjestelmästä. Jatkossa poliisi tai toiminta-alueellaan Rajavartiolaitos määrää liikennerikkomuksista sakon sijaan liikennevirhemaksun.

Ylinopeustilanteissa liikennevirhemaksun suuruus on 70–200 euroa, ja suurus riippuu alueen nopeusrajoituksesta ja ylinopeuden määrästä. Mikäli ylinopeus ylittää 20 kilometriä tunnissa, seuraa siitä yhä tuomioistuimen määräämä päiväsakko.

Virhemaksut ovat suuruudeltaan lähes täysin samoja kuin vanhat rikesakot. Liikennevirhemaksu on kuitenkin hallinnollinen seuraamus, ei rikosoikeudellinen kuten sakko. Se tarkoittaa, että virhemaksun määrääminen on sakkoa yksinkertaisempaa.

”Perusteet virhemaksun määräämiseen ovat kuitenkin samat, kuin rikesakon kohdalla. Lain tarkoitus ei ole, että poliisi jatkossa määrää seuraamuksia entistä enemmän.”

Perinteiseen teillä ja kaduilla tapahtuvaan liikenteenvalvontaan muutos ei vaikuta merkittävästi. Poliisi selvittää yhä paikan päällä, onko rikkomus sellainen, että siitä tulee myöntää liikennevirhemaksu.

Suurin ero nähdään automaattisessa liikenteenvalvonnassa.

”Vastuu muutoksenhausta siirtyy tiiviimmin ajoneuvon omistajalle”, kertoo Arvelin.

Kun kamera havaitsee automaattisessa liikenteenvalvonnassa rikkomuksen, tiedotetaan siitä ajoneuvorekisterin mukaista omistajaa, haltijaa tai käyttäjää. Vanhassa laissa rekisteriin merkityn henkilön riitautettua päätöksen tuli poliisin aktiivisesti selvittää, mitä tilanteessa oli tosiasiassa tapahtunut.

Uuden lain voimaantultua on henkilön itsensä selvitettävä poliisille syyt siihen, miksi hänen mukaansa virhemaksu on perusteeton tai väärin perustein määrätty.

Jalankulkijalle voidaan määrätä liikennevirhemaksu esimerkiksi jalankulkijoille kielletyllä alueella kuten moottoritiellä kävelemisestä ja liikenneohjauksen tai muun jalankulkijalle suunnatun liikennesäännön noudattamatta jättämisestä.

Lue myös: Liikennesäännöt uudistuivat viikon alussa eivätkä selitykset niiden rikkomisesta kelpaa: ”Laki on laki, ja rikkeistä sakotetaan kuten aina ennenkin”, poliisi sanoo

Pyöräilyyn ja talvirenkaiden käyttöön muutoksia

Liikennemerkeistä ja tiemerkinnöistä merkittävä osa uudistuu uuden lain myötä. Uusissa merkeissä esiintyvät ihmishahmot ja ajoneuvot ovat muotoilultaan aiempaa yksinkertaisempia.

Keltainen sulkuviiva, joka osoittaa muun muassa kiellon ohittaa, jää uudistuksen myötä historiaan. Seuraavan kolmen vuoden aikana keltaiset viivat maalataan valkoisiksi.

Vanhoja merkkejä kuitenkin näkee liikenteessä vielä monien vuosien ajan. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta liikennemerkit vaihdetaan hiljalleen seuraavan kymmenen ja tiemerkinnät seuraavan seitsemän vuoden aikana.

Lue myös: ”Jarrutestistä” tulee rangaistavaa ja monet muutkin liikennesäännöt uudistuvat – testaa, miten tunnet uudet liikennemerkit

Polkupyöräilijöille tulee velvollisuus hankkia pyörään takavalaisin.

”Tämä velvollisuus valaisimen hankintaan on poikkeus uuden lain entistä sallivampaan linjaan”, sanoo Pohjonen.

Lisäksi laissa on muutamia muutoksia pyöräteiden suhteen. Laki tuo Suomeen pyöräkadut. Autotkin saavat ajaa ja pysäköidä pyöräkaduilla, mutta kulun tulee pysyä pyöräilijöille esteettömänä. Pyöräkadun alkaminen ja loppuminen osoitetaan liikennemerkein.

Autoilijalle tulee uuden lainsäädännön myötä entistä useammin väistämisvelvollisuus suhteessa ajorataa ylittävään pyöräilijään.

Väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennevaloilla tai liikennemerkein. Yleisimmät liikennemerkit, joilla autoilijan väistämisvelvollisuus osoitetaan, ovat kärkikolmio ja stop-merkki.

Väistämisvelvollisuus voidaan myös osoittaa väistämisvelvollisuutta pyöräilijän tienylityspaikassa osoittavalla uudella liikennemerkillä. Tätä merkkiä voidaan kuitenkin käyttää vain, jos pyörätien jatke on rakenteellisesti korotettu.

Autoilijan täytyy myös kääntyessään väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää ja jalankulkijaa.

Ajoradan ylityspaikka, jossa autoilija on väistämisvelvollinen, voidaan merkitä pyöräilijälle ajorataan pyörätien jatketta osoittavalla kahdella valkoisella katkoviivalla. Autoilijalla on kuitenkin väistämisvelvollisuus vain, jos paikalla on sitä osoittava liikennemerkki tai liikennevalot. Muuten pyöräilijä on väistämisvelvollinen.

Talvirenkaiden käyttöaika pitenee uuden lain myötä. Toisin kuin aiemmin, talvirenkaiden käyttövelvollisuus on kuitenkin jatkossa sidottu tieolosuhteisiin.

Mikäli keli niin vaatii, on talvirenkaita käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Jos kuitenkin olosuhteet ovat talvikuukausina sellaiset, että liikenneturvallisuus ei edellytä talvirenkaiden käyttöä, saa talvellakin ajaa kesärenkailla.

”On autoilijan oman kokonaisarvion varassa, vaatiiko keli talvirenkaat”, kertoo Pohjonen.

”Oman harkinnan kasvaessa siirtyy vastuukin käyttäjälle.”

Oikaisu 6.6. kello 13.51: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että pyörätien jatke olisi aina rakenteellisesti korotettu. Autoilijan väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella osoitetaan yleisemmin liikennevaloilla tai liikennemerkeillä eli kärkikolmiolla tai stop-merkillä. Silloin pyörätien jatkeen ei tarvitse olla rakenteellisesti korotettu. Ilman liikennemerkkiä pyöräilijällä on yhä väistämisvelvollisuus. Ajoratamerkinnät ilman liikennemerkkiä eivät osoita väistämisvelvollisuutta. Jutusta on poistettu grafiikka, joka sisälsi virheellistä tietoa.

Liikenne|”Jarrutestistä” tulee rangaistavaa ja monet muutkin liikennesäännöt uudistuvat – testaa, miten tunnet uudet liikennemerkit

Liikenne|Liikennesäännöt uudistuivat viikon alussa eivätkä selitykset niiden rikkomisesta kelpaa: ”Laki on laki, ja rikkeistä sakotetaan kuten aina ennenkin”, poliisi sanoo

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?