Maailman terveys­järjestö ohjeistaa käyttämään kasvo­maskeja julkisilla paikoilla – Suomen epidemia­tilanne ei täytä WHO:n suosituksen kriteerejä, vastaa ministeriö - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Kasvomaskit

Maailman terveys­järjestö ohjeistaa käyttämään kasvo­maskeja julkisilla paikoilla – Suomen epidemia­tilanne ei täytä WHO:n suosituksen kriteerejä, vastaa ministeriö

Suomen hallitus ei keskiviikkona antanut yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö sanoo HS:lle, että maskeista on apua ainoastaan, jos niitä käytetään yhdessä muiden toimien kanssa.

Hallituksen keskiviikkoisen suosituksen mukaan kasvomaskia voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi silloin, kun lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.

Julkaistu: 6.6. 12:35, Päivitetty 6.6. 18:52

Maailman terveysjärjestö WHO päivitti perjantaina ohjeistustaan kasvomaskien käytöstä. Järjestö ohjeistaa nyt ihmisiä käyttämään kasvomaskeja julkisilla paikoilla sellaisissa paikoissa, joissa koronaviruksen leviämisen riski on suuri ja joissa fyysisen etäisyyden ylläpitäminen on hankalaa.

Lisäksi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vetosi maiden hallituksiin, jotta ne päivittäisivät ohjeistuksiaan.

”Hallitusten pitäisi rohkaista ihmisiä käyttämään maskeja paikoissa, joissa virus on levinnyt laajalle ja fyysisen etäisyyden ylläpitäminen on vaikeaa, kuten julkisissa liikennevälineissä, kaupoissa tai muissa ruuhkaisissa paikoissa”, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

WHO:n ohjeistus on pantu merkille myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä. STM:n viestintäjohtaja Vivikka Richt kertoo HS:lle, että Suomen tilanteessa on ensisijaista noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa tartuntojen ehkäisemiseksi.

”Pelkästään maskia käyttämällä kukaan ei siis ole suojassa koronavirukselta.”

”Maskin käyttämisestä on apua vain osana muita kokonaisvaltaisia viruksen leviämisen ehkäisemistoimia. Epidemiatilanteen muuttuessa Suomessa hallitus arvioi kasvosuojusten käyttösuositusta tarvittaessa uudelleen”, Richt kirjoittaa sähköpostissaan.

Suomen hallitus kertoi aiemmin keskiviikkona kannastaan kasvomaskiasiassa. Yleistä suositusta maskien käytöstä ei tullut. Hallitus kuitenkin katsoi, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi silloin, kun lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.

Hallitus ohjeistaakin, että ensisijaiset keinot tartuntojen ehkäisyssä ovat riittävä etäisyys toisiin ihmisiin sekä hyvä käsi- ja yskimishygienia.

”Kasvosuojus ei suojaa käyttäjäänsä tartunnalta, mutta se voi kuitenkin estää virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi keskiviikkona.

”Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi ruuhka-aikoina joukkoliikennevälineissä, joissa etäisyyksiä ei voida järjestää ja joissa vietetään pidempiä aikoja”, Richt lisää.

Richt sanoo, että WHO:n uusi linjaus on globaali ja koskee tilanteita, joissa viruksen esiintyvyys on suurta ja uusien tartuntojen määrä kasvaa.

”Suomen ja miltei kaikkien muiden Euroopan maiden epidemiatilanne ei nykytilanteessa täytä WHO:n suosituksessa kuvattuja kriteereitä. Suomessa viruksen leviäminen on lähes pysähdyksissä ja uusien tartuntojen ilmeneminen on jo pidemmän aikaa ollut alhaista”, Richt perustelee.

HS ei tavoittanut lauantaina ministeri Kiurua tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta THL:ää kommentoimaan WHO:n ohjeistuksen mahdollisia vaikutuksia Suomeen.

Ministeri Krista Kiuru kertoi keskiviikkona Säätytalolla, ettei hallitus anna yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä Suomessa.

Kasvomaskien hyödyistä koronaviruksen torjunnassa on saatavilla ristiriitaiselta vaikuttavaa tietoa.

Hallituksen linjauksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön toukokuun lopulla julkaistu selvitys, jonka mukaan kasvosuojusten hyöty hengitystieinfektioiden leviämisen ehkäisyssä on ”vähäinen tai olematon”.

Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä kuitenkin totesi, että näytön puute ei tarkoita sitä, etteikö vaikutusta voisi olla.

”Jos toimenpiteen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä, se ei välttämättä merkitse, että toimenpide ei olisi vaikuttava. Kasvosuojien vaikuttavuutta tartuntojen leviämiseen julkisissa tiloissa on kuitenkin tutkittu tuhansilla ihmisillä, joten selvä suojavaikutus olisi todennäköisesti tullut tutkimuksissa esiin”, Mäkelä sanoi.

Sen sijaan hallituksen asettama tiedepaneeli oli sitä mieltä, että hengityssuojat olisi syytä pitää keinovalikoimassa. Paneeli nosti esiin, että erityisesti julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä maskien käyttö olisi suositeltavaa siihen asti, kunnes rokote saadaan markkinoille.

”Hengityssuojat oikein käytettyinä suojaavat tartuttamasta muita, ja niitä on syytä pitää yhtenä torjuntakeinona ihmisjoukoissa, erityisesti vanhusten ja riskiryhmien parissa”, tiedepaneelin maanantaina julkaistussa raportissa todetaan.

WHO:n uusi ohjeistus perustuu tuoreissa tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin. Järjestön tilaamassa tutkimuksessa tutkijaryhmä arvioi, että että maskin käyttö suojaa sekä terveydenhuollon työntekijöitä että suurta yleisöä koronaviruksilta.

”Meillä on uusia tutkimustuloksia. Meillä on nyt näyttöä, että jos tämä (suojautuminen) tehdään kunnolla, se voi suojata mahdollisesti tartuttavilta pisaroilta”, WHO:n johtava tekninen asiantuntija Maria Van Kerkhove sanoi Reutersin haastattelussa.

Van Kerkhove korosti, että kyse on nimenomaan ei-lääketieteellisistä, kankaasta valmistetuista maskeista eli niin sanotusta ”kansanmaskeista”.

WHO päivittikin perjantaina ohjeistustaan myös ei-lääketieteellisten maskien suhteen. Sen mukaan maskin tulisi koostua ainakin kolmea eri materiaalia olevasta kerroksesta.

Sisimmän kerroksen tulisi olla kosteutta imevää materiaalia, kuten puuvillaa. Keskimmäisen kerroksen puolestaan tulisi olla esimerkiksi polypropyleenia, joka ei ime kosteutta. Uloimman kerroksen pitäisi olla vettähylkivää, kuten polyesteria.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus korostaa, ettei maskin käyttö korvaa hygienian ja fyysisen etäisyyden merkitystä viruksen torjunnassa. Arkistokuva helmikuulta.

WHO:n mukaan maskien käytön yksi mahdollinen hyöty on, että oireettomien tartunnan saaneiden kyky levittää virusta saattaisi heiketä.

Pääjohtaja Tedros kuitenkin korosti, ettei maskin käyttö korvaa hyvän hygienian ja fyysisen etäisyyden merkitystä viruksen torjunnassa. Kasvomaskien tulisikin olla vasta viimeinen keino, johon turvautua koronatoimissa.

Järjestön mukaan maskien käyttö voi olla tarpeen alueilla, joilla on tiedossa oleva epidemia tai epäillään viruksen laajaa leviämistä. Maskien käyttöön voidaan siirtyä, kun muut hallintakeinot ovat rajallisia tai ne eivät riitä. Muilla keinoilla tarkoitetaan esimerkiksi fyysistä etäisyyttä, kontaktien jäljittämistä, testaamista sekä sairastuneiden eristämistä ja hoitoa.

Tällöin esimerkiksi ruokakaupoissa, työpaikoilla, kokoontumisissa, kouluissa ja uskonnollisissa paikoissa voitaisiin käyttää maskia.

Lisäksi maskien käyttö on suositeltavaa alueilla, missä fyysinen etäisyys ei ole mahdollista esimerkiksi suuren väestöntiheyden takia. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi pakolaisleirit ja slummit.

Suomessa uusien koronavirustartuntojen ja kuolemantapausten määrä on ollut vähenemään päin. Lauantaina THL ilmoitti 23 uudesta koronatartunnasta. Uusia viruksen aiheuttamaan tautiin liittyviä kuolemia ei raportoitu.

Myös THL ohjeistaa tartuntariskin ehkäisyssä suosimaan hyvää hygieniaa ja lähikontaktien välttämistä.

Hallitus|Hallitus ei anna yleistä suositusta kasvomaskien käytöstä – suosittelee silti tilanteisiin, joissa lähikontaktia vaikea välttää

Tutkimukset|Kiista kasvomaskien hyödyistä jatkuu: Arvostetun Lancet-tiedelehden julkaisema katsaus päätyi vastakkaiseen tulokseen kuin suomalaisraportti

Koronavirus|Selvitys: Kasvomaskien käytöstä ei ole juuri hyötyä – Hallitus päättää Suomen linjasta ensi viikolla

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?