Poliisin asenteista on puhuttu Suomessakin – Professori: ”Poliisille on tyypillistä ajatella, että poliisi­väkivalta ja rasismi ovat muiden yhteiskuntien ongelmia” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Syrjintä

Poliisin asenteista on puhuttu Suomessakin – Professori: ”Poliisille on tyypillistä ajatella, että poliisi­väkivalta ja rasismi ovat muiden yhteiskuntien ongelmia”

Vaikka mittakaava on erilainen kuin Yhdysvalloissa, Suomenkaan poliisi ei ole ennakkoasenteista vapaa, sanovat tutkija ja poliisi.

Black Lives Matter -mielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla osallistui keskiviikkona noin 3 000 ihmistä.

Julkaistu: 7.6. 2:00, Päivitetty 7.6. 10:01

Keskiviikkona jopa 3 000 ihmistä kokoontui Helsingin Senaatintorille osoittamaan mieltään yhdysvaltalaisen Black Lives Matter -liikkeen puolesta ja rasismia ja syrjintää vastaan.

Myös Helsingin poliisi oli paikalla valvomassa mielenosoitusta, ja Instagramissa alkoi kiertää kuvia vanhemmasta konstaapelista Harri Soinisesta pitämässä kädessään BLM-sanomalla maalattua skeittilautaa.

Soininen kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa seisovansa tapahtuman takana niin omasta kuin koko poliisin ennalta estävän toiminnan puolesta.

”Pyritään siihen, että koko ammattikunta seisoo tällaisen takana. Kaikki rasismi ja poliisiväkivalta tuomitaan täysin.”

Poliisiväkivalta- ja rasismi ovat nousseet maailmanlaajuiseen keskusteluun sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen George Floyd kuoli poliisin käsissä toukokuun lopussa.

Vaikka mittakaava on toinen kuin Yhdysvalloissa, ei suomalainenkaan poliisikunta ole viime vuosina ollut ennakkoasenteista vapaa.

”Ulospäin näyttää siltä, että ongelman vähättelyä on paljon”, sanoo Etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistosta.

”Tutkimuksen pohjalta voi sanoa, että ajatus siitä, että suomalainen ihminen on valkoinen ihminen, on edelleen monien poliisien vahva ennakko-odotus”, Keskinen jatkaa.

Keskinen arvioi, että Suomen ja Yhdysvaltojen poliisitoiminnan välillä on valtavasti eroja.

”Mutta olisi myös tärkeää, että Suomessa tutkittaisiin, miten rasismi ilmenee poliisin toiminnassa Suomessa”, Keskinen sanoo.

”Poliisille on tyypillistä Suomessa ajatella niin, että poliisiväkivalta ja rasismi ovat muiden yhteiskuntien ongelmia”, Keskinen sanoo.

Suomessa on viime vuosien aikana käynyt ilmi tilanteita, jotka ovat kiinnittäneet niin poliisin kuin tutkijoiden huomion siihen, miten rasismiin ja syrjintään liittyviin teemoihin voitaisiin tarttua jo poliisien koulutuksen yhteydessä.

Muusikko James Nikanderin, artistinimeltään Mustan Barbaarin, perheellä on kokemusta välikohtauksesta poliisin kanssa.

Heinäkuussa 2016 Nikanderin äiti ja sisko olivat palaamassa ravintolasta, kun kaksi siviilipukuista poliisia käski heidän näyttää henkilötodistuksiaan Aleksanterinkadulla. Naiset eivät suostuneet esittämään passejaan tai muita henkilötodistuksiaan, ja poliisi pani tilanteen päätteeksi naiset käsirautoihin.

Naiset saivat sakkotuomiot käräjäoikeudessa virkamiehen vastustamisesta ja niskoittelusta. Tapaus sai kuitenkin jatkoa kaksi vuotta myöhemmin, kun valtioneuvoston nimittämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta arvioi poliisin tehneen tuona iltana etnistä profilointia ja siten menetelleen syrjintäkiellon vastaisesti katuprostituution valvonnassa.

Poliisi kiisti syrjineensä naisia, mutta myönsi, että menettelyn perusteena oli osaltaan naisten tummaihoisuus. Lautakunta kielsi poliisia uusimasta naisiin kohdistunutta yhdenvertaisuuslain vastaista menettelyä ja asetti kieltopäätöksen tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon.

Lautakunnan ratkaisu ei ole kuitenkaan vielä lainvoimainen ja se siirtyy hallinto-oikeuden käsittelyyn.

Tapaus on tärkeä esimerkki, koska se kuvastaa sitä, että etnistä profilointia tapahtuu, Keskinen sanoo.

”Meillä on nyt yksi tapaus käsittelyssä, jossa on todettu, että poliisi käyttää etnistä profilointia.”

Tilanteen muistelu saa Nikanderin huokaamaan syvään.

”Tapaus aiheutti turhautumista ja surua. Tapaus muistutti jälleen, miten haastavassa ympäristössä vähemmistöt Suomessa joutuvat navigoimaan”, Nikander sanoo.

Poliisien ennakkoasenteista on puhunut myös romaniaktivisti Leif Hagert. Poliisi on pysäyttänyt Hagertin liikenteessä hänen sanojensa mukaan ”monta kymmentä kertaa”.

”Olen vasta myöhemmin tajunnut, että se ei ole normaalia. Luin, että ihmisiä pysäytetään elämän aikana ehkä kolme kertaa. Romaneille on normi tulla pysäytetyksi vähän väliä, mutta ei valkoisille suomalaisille”, Hagert sanoo.

Hänen mukaansa poliisien ymmärrys on kuitenkin kasvanut viime vuosina.

”Eteenpäin mennään, mutta pienin askelin. Ymmärryksen kasvamisesta kertoo mielestäni se, että poliisit ovat valmiita tarttumaan kollegoidensa toimintaan.”

Keskustelua poliisien asenteista heräsi myös kesäkuussa 2017, kun tutkivan journalismin verkkolehti Long Play paljasti, että tuhansista poliiseista ja poliisia lähellä olevista jäsenistä koostuvassa keskusteluryhmässä käydään avoimen rasistista keskustelua.

Ryhmässä jaettiin muun muassa MV-lehden ja Suomen Sisun materiaaleja ja kommentoitiin turvapaikanhakijoita koskevia uutisia.

Facebook-ryhmään kuului yli 2 800 jäsentä, joiden joukossa oli poliisitaustaisia poliitikkoja, yksittäisen poliisiyksikön johtaja ja poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö.

Vuoden 2017 jälkeen poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg sanoo tuoneensa Long Playn havainnot esiin uusien poliisikoulutettavien tervetulopuheeseen.

”Minulla on tapana toivottaa tervetulleeksi uudet opiskelijat ja jo tervetulopuheessa käytän Facebook-ryhmän tapausta esimerkkinä käyttäytymisestä, joka ei ole poliisille sopivaa.”

Himbergin mukaan rasismista yhteiskunnallisena teemana ei ole korkeakoulussa erillisiä kursseja, mutta koulutuksessa käsitellään perusoikeuksia, monikulttuurisuutta ja erilaisuutta.

”Suomessa poliisin toimintaa ohjaava, kaikkein keskeisin laki toteaa, että poliisin tulee kunnioittaa perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Poliisin toiminnassa tulee aina valita se vaihtoehto, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista”, Himberg sanoo.

”Yhdenvertaisuusperiaate on poliisien koulutuksen syvää, eettistä pohjavirtaa. Rasismin torjunta ei yksin ole koulutusaiheena, perusoikeudet, monikulttuurisuus ja erilaisuuden hyväksyminen sen sijaan kyllä.”

Professori Keskinen arvioi, että Long Playn selvityksen jälkeen laajempi keskustelu poliisissa ei ole vielä käynnistynyt.

”Näyttää siltä, että kosmeettisia muutoksia poliisissa tehtiin Facebook-ryhmän suhteen ja ohjeistettiin sosiaalisen median käytössä, mutta rasismista ilmiönä ei ole poliisin koulutuksissa keskustelua käyty. Toimenpiteet ovat olleet pintapuolisia.”

Esimerkiksi syksyllä 2018 Helsingin poliisi järjesti Helsinkiin kadonneet -seminaarin, jossa poliisin edustaja rakensi Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen hahmojen avulla stereotyyppisiä luonnehdintoja maahanmuuttajista.

Suvi Keskisen mielestä tapaus oli esimerkki siitä, mitä rasismi ja rodullistavat ajatustavat ovat ja miten ne voivat näkyä poliisin toiminnassa.

”Poliisissa ei ole vielä riittävästi ymmärrystä rasismista. Helsinkiin kadonneet -seminaaria perusteltiin sillä, että sisältö oli kevytluonteista, mutta sisältö oli kyllä syvästi rasistista. Poliisi itse toisti ennakkoluuloja sosiaaliturvan varassa elävistä maahanmuuttajista eivätkä nähneet ongelmaa”, Keskinen sanoo.

Suvi Keskinen oli hankejohtajana etniseen profilointiin keskittyneessä Pysäytetyt-hankkeessa. Keskinen arvioi, että etnisen profiloinnin kokemuksia on Suomessa paljon – osa liittyy poliisiin ja osa yksityiseen turvallisuusalaan.

”Ennen kaikkea poliisien koulutuksesta puuttuu opetus siitä, mitä rasismi on, millaisena se näyttäytyy yhteiskunnassa ja millaisia ongelmia poliisin toiminnassa voi olla.”

”Ymmärrys on kapea-alaista ja ongelmakohtia ei käsitellä selkeästi.”

Myös rehtori Himberg oli mukana Pysäytetyt-hankkeen loppuseminaarissa.

”Hanke perustui vahvasti sellaisten henkilöiden kokemuksiin, jotka olivat olleet poliisin toimien kohteena. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa, mutta yksi tärkeä näkökulma jäi pois: tapauksia ei oltu tutkittu siitä näkökulmasta, mikä toimenpiteiden peruste oli. Siksi kuva ei ole täysin ehjä”, Himberg sanoo.

Keskisen mukaan rasismia on yhteiskunnan rakenteissa ja niissä kulttuurisissa käsityksissä, joita poliisi ja muut toimijat, kuten media, jakavat.

”Mutta poliisivastuu on erityinen, koska he käyttävät viranomaisvaltaa ja potentiaalisesti väkivaltaa. Heidän tulee käydä ajatustavat ja käytännöt, jotka vaikuttavat työhön.”

Ylikomisario Jari Taponen arvioi, että poliisien saama koulutus yhdenvertaisuuteen liittyen on parantunut viime vuosina, mutta rasismin erilaisiin ilmenemismuotoihin se ei suoranaisesti tartu.

”Esimiehet kiinnittävät nyt enemmän huomiota siihen, miten poliisit käyttäytyvät. Ja yhdenvertaisuusteemojen kautta myös koulutusvaiheessa reflektoidaan erilaisuutta ja herätellään ymmärtämään, että yhteiskunta on moninainen ja ihmiset ovat yksilöitä.”

Taposen mukaan tutkimukset viittaavat siihen, että poliisin toiminnassa voi olla asenteellisuutta.

”Jokaiseen yhteisöön liittyy kaikella tavalla ajattelevia ihmisiä. Tutkimusten perusteella poliisin toiminnassa on asenteellisuutta, mutta arkipäivän työssä varsinkin rasismi on harvinaisempaa.”

Leif Hagertin mukaan poliisien pitäisi pystyä tarttumaan aiheeseen avoimesti, ilman vahvaa puolustautumistarvetta.

”Olen käynyt keskustelemassa erilaisissa tilaisuuksissa poliisien kanssa ja usein jos puhutaan poliisissa esiintyvästä rasismista, siellä hypätään nopeasti puolustuskannalle, että emme me kaikki ole rasisteja. Vaikka kyse ei ole siitä, vaan ylipäätään siitä, mitä rasismi on.”

Myös Himberg toivoo lisää tutkimusta etniseen profilointiin liittyen.

”Etnistä profilointia tulisi tutkia tutkimusten kautta vielä laajemmin poliisin toiminnassa”, Himberg sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?