Alle 40-vuotiaat ovat pudonneet henkilöverotuloissa vanhempien kelkasta, ja sillä on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, sanoo tutkija - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ansiotulot

Alle 40-vuotiaat ovat pudonneet henkilöverotuloissa vanhempien kelkasta, ja sillä on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, sanoo tutkija

”Kyllä se vaikuttaa myös yhteiskunnan kehitykseen kun jumitetaan paikallaan, eivätkä kolmekymppiset voi investoida esimerkiksi asuntoon ja perustaa perhettä”, arvioi tietotekniikan professori.

Tutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaat ovat tippuneet vanhempien työikäisten ikäluokkien keskimääräisten henkilöverotulojen kehityksen kyydistä.

Julkaistu: 10.6. 8:08

20–40-vuotiaat ovat pudonneet henkilöverotuloissa vanhempien kelkasta, arvioidaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa raportissa, ”Muutokset maksetuissa henkilöveroissa alueittain Suomessa 2000-luvulla”.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki ja tutkimusavustaja Kimmo Niinimäki kävivät julkaisua varten läpi Tilastokeskuksen tuottamaa dataa viime vuosikymmeniltä. Siinä on tutkittu erityisesti muutoksia ikäluokittain henkilöverotuloissa.

”Tutkimuksen perusteella alle 40-vuotiaat ovat tippuneet vanhempien työikäisten ikäluokkien keskimääräisten henkilöverotulojen kehityksen kyydistä”, Neittaanmäki sanoo.

Henkilöveroihin luetaan raportissa Tilastokeskuksen tilastoimat kotitalouksien maksamat tulonsiirrot, jotka sisältävät kaikki tuloista maksettavat pakolliset verot ja veroluonteiset maksut. Tutkimuksessa tarkasteltu aikaväli on vuodet 2000–2018.

”Vuoden 2013 jälkeen on nähtävissä selkeästi, kuinka 40–60-vuotiaiden ikäluokkien keskimääräiset henkilöverotulot ovat jatkaneet nousuaan, mutta 20–40-vuotiaiden ikäluokkien kehitys on ollut pysähdyksissä. Vasta vuonna 2018 tapahtui käänne parempaan”, Neittaanmäki sanoo.

”Ennakkotietojen perusteella maksettujen henkilöveroeurojen määrän kasvu vaikuttaisi jatkuneen myös vuonna 2019.”

Neittaanmäki arvioi, että 2010-luvun alun kehitys tuo mukanaan laajoja, yhteiskunnallisia vaikutuksia.

”Kyllä se vaikuttaa myös yhteiskunnan kehitykseen kun jumitetaan paikallaan, eivätkä kolmekymppiset voi investoida esimerkiksi asuntoon ja perustaa perhettä. Nyt olisi tärkeää, että panostetaan nuoriin ja nuoriin perheisiin.”

Verokertymien kasvattamisessa auttaisi Neittaanmäen mukaan työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen.

”Kun nuoremman ikäpolven asioita kehitetään, yhteiskunnan kehitys lähtee käyntiin taas. Verokertymä kasvaa, nuorten varallisuus lisääntyy ja ihmiset pystyvät kuluttamaan, investoimaan asuntoihin ja perustamaan perheitä”, Neittaanmäki sanoo.

”Työhön pitäisi päästä käsiksi mahdollisimman nuorena. Nyt koulutusajat ovat venyneet ja yli 25-vuotiaita opiskelijoita on edelleen paljon. Vanhemmat sukupolvet ovat päässeet töihin aikaisemmin kiinni.”

Kokonaisuudessaan maksetut henkilöverot olivat raportin mukaan vuonna 2000 29,5 miljardia ja vuonna 2018 36,8 miljardia eli noin 25 prosenttia enemmän.

Helsingin yliopiston taloustieteen yliopistonlehtori Juha Tervala arvioi, että Jyväskylän yliopiston julkaisu tuo esiin sen, miten urallaan jo edenneet ovat hyötyneet viimeisten vuosien talouskehityksestä.

 ”Uralla ei ole edetty ja palkankorotuksia ei ole saatu yhtä rivakasti.”

”Silmiinpistävää raportin perusteella on se, että vuoden 2013 jälkeen talouskasvun hedelmät ovat menneet lähes yksinomaan yli 40-vuotiaille”, Tervala sanoo.

Tervala arvioi, että yksi tekijä kehityksen taustalla on se, että nuorten asema työmarkkinoilla on nyt huonompi kuin yli 40-vuotiailla heidän astuessaan työelämään.

”Näkisin, että niiden nuorten asema työmarkkinoilla, jotka ovat viimeisten vuosien aikana sinne siirtyneet, ei ole ollut yhtä vahva kuin yli 40-vuotiaiden. Uralla ei ole edetty ja palkankorotuksia ei ole saatu yhtä rivakasti.”

Tervala arvioi, että muutoksia ei voi perustella pelkästään opiskeluaikojen pidentymisellä.

”Opiskeluajat ovat toki pidentyneet, kun asiaa tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Mutta jos katsoo 2013 jälkeistä kehitystä, en usko, että sitä voidaan perustella opiskeluaikojen muutoksilla.”

Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna seitsemän prosenttia ja työttömyysaste kasvaa yhdeksään prosenttiin. Tervala arvioi, että koronaviruskriisi saattaa ainakin hetkellisesti pahentaa kuilua eri ikäluokkien verokertymien kehityksessä.

”Taantumista kärsivät ylisuhteisesti nuoret ja pienituloiset, koska heidän asemansa työmarkkinoilla on heikompi. Nuorisotyöttömyys nousee taantumissa enemmän kuin yleinen työttömyys. Kun suhdannetilanne on surkea, nuorten palkkataso nousee hitaammin”, Tervala sanoo.

”Koronaviruskriisin aikana ja sen jälkeen on varmaankin nähtävissä, että nuoret ihmiset kärsivät tilanteesta työttömyytenä ja uran alkuvaiheessa surkeampana palkkakehityksenä.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa