Korona­toimet purivat Suomessa paremmin kuin THL osasi odottaa – ”Yksi oppi meille on katsoa naapuri­maata Ruotsia”, sanoo Mika Salminen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Korona­toimet purivat Suomessa paremmin kuin THL osasi odottaa – ”Yksi oppi meille on katsoa naapuri­maata Ruotsia”, sanoo Mika Salminen

Epidemiamalleissa on kevään mittaan jouduttu tekemään paljon oletuksia, sanoo THL:n Mika Salminen. Osa rajoituksista on toiminut odotettua paremmin.

Julkaistu: 16.6. 2:00, Päivitetty 16.6. 17:49

Maaliskuussa koronavirusepidemian levitessä Suomeen ennusteet näyttivät varsin synkiltä: jos mitään ei tehtäisi, potilaita kertyisi sairaaloihin tuhatmäärin ja tehohoitopaikat loppuisivat kesken, kuten Italiassa.

Tai ainakin ne olisivat silloisten mallien mukaan voineet loppua. Epidemian alkuvaiheessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja muut mallintajat eri puolilla maailmaa joutuivat varman tiedon puutteessa tekemään karkeita oletuksia uudesta viruksesta. Suomen hallitus vasta sorvasi tulevia rajoituksia, eikä niiden tehosta ollut takeita.

Nyt todellista epidemiaa on ehditty elää kolmisen kuukautta, ja tilanne näyttää kääntyneen suorastaan yllättävän valoisaksi. Suomi purkaa rajoituksen toisensa jälkeen, ja sairaalahoidossa on enää parikymmentä ihmistä, joista kolme teho-osastolla.

Mitkään keväällä julkisuudessa pyörineet mallit eivät ennustaneet kesälle näin hiljaista alkua.

Tuliko Suomen tartuntakäyrän nopea lasku THL:lle yllätyksenä, terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen? Mitä keväästä on opittu?

”Kyllä epidemian kulkua pystytään jarruttamaan tehokkaammin kuin pelättiin. Se itse asiassa onnistuu aika hyvin.

Ihmisten käyttäytymistä on tällaisessa tilanteessa vaikea ennustaa, mutta alun turhautumisen jälkeen suomalaiset ottivat tilanteen vakavasti ja noudattivat suosituksia.

Erityisesti ei-lääketieteelliset keinot, kuten hygienia ja etäisyys, ovat toimineet kuviteltua paremmin. Suomalaisten kontaktit vähenivät 75 prosenttia, osalla enemmänkin. Erilaisia toimia myös tehtiin yhteensä aika paljon.

Kun pysymme valppaana ja nämä keinot ovat yhä käytettävissä, epidemian kulkua voidaan hallita toisella tavalla kuin kuviteltiin.”

Olivatko THL:n varhaiset mallinnukset virheellisiä?

”Silloin kun tehdään mallinnuksia, pitää tehdä paljon oletuksia siitä, mikä erilaisten vastatoimien voima on. Jälkikäteen voidaan sanoa, että rajoitusten teho oli koronavirusepidemiassa suurempi kuin osattiin odottaa.

Ensimmäisissä mallinnuksissa lähdettiin siitä, että epidemialle ei ole mitään jarrua vaan se kulkee sitä vauhtia kuin virus luonnollisesti alttiissa väestössä leviää. Se käsitys on vain vahvistunut, että hoitopaikat olisivat loppuneet kesken, jos virus olisi saanut jyllätä.

Mallinnuksessa lasketaan aina erilaisia vaihtoehtoja, ja niistä valitaan tarkasteluun olennaisimpia. Alusta lähtien on laskettu myös skenaarioita, joissa epidemian torjunta onnistuu hyvin, mutta ne eivät silloisen tiedon valossa vaikuttaneet todennäköisiltä eivätkä siksi olleet yhtä paljon esillä.”

Mitä sellaisia asioita pelättiin epidemian alussa, joilta säästyimme?

”Aluksi keskityimme tehohoidon kapasiteettiin. Koronaviruksen leviäminen on niin nopeaa, että vaikka kohtuullisen pieni osa sairastuu vakavasti, tapauksia olisi tullut niin paljon, että kaikki eivät voi saada tarvitsemaansa hoitoa. Tämä oli se suuri pelko epidemian alkuvaiheessa. Aika ei silloin olisi riittänyt varautumiseen ja lisävarusteiden hankkimiseen.

Poliittisilla toimilla pyrittiin alun perin siihen, ettei ainakaan terveydenhuolto saa ylikuormittua. Lopulta niillä päästiin paljon parempaan tulokseen.

Pelkäsimme myös, että lapset levittävät koronavirusta kuten influenssaa. Lapset kuitenkin saavat lähes aina lievän taudin eivätkä ole pääasiallisia levittäjiä. Siinä koronavirus käyttäytyy vähän toisin kuin jotkin muut hengitysinfektiot.

Epidemian rantautuessa Suomeen tiedeyhteisössä oli myös paljon epävarmuutta siitä, mikä kuolleisuus ja sairastavuus nuoremmissa ikäryhmissä on. Tietoja oli kerätty vain Kiinasta. Nyt tiedetään, että kuolleisuus on merkittävästi suurempi ikäihmisten keskuudessa.

Koronavirustartunnan saaneiden kokonaiskuolleisuus on yhä kysymysmerkki, mutta koska kuolleisuus vaihtelee paljon iän mukaan, ei kokonaiskuolleisuusluku oikeastaan yksittäisenä lukuna kuvaa epidemian todellista vaikutusta.”

Mitkä kauhuskenaariot voivat vielä toteutua?

”Yhteiskunnalla on nyt ollut aikaa varautua, mutta jos tartunnat kiihtyisivät laajasti suuressa osassa Suomea, se laittaisi kyllä järjestelmän polvilleen.

Jo pelkästään seurannaisvaikutukset olisivat kovia terveydenhuollossa, varsinkin jos tilanne pitkittyisi ja muusta terveydenhuollosta jouduttaisiin taas karsimaan.

Yksi oppi meille on katsoa naapurimaata Ruotsia ja sitä, kuinka pitkään epidemia-aalto siellä kestää. Luulen, että ruotsalaiset ajattelivat, että kunhan pari kuukautta sinnitellään, niin tilanne rauhoittuu. Nyt epidemia on jatkunut neljättä kuukautta eikä näytä laantuvan.”

Oikaisu 16.6. klo 11.32: Hoidettujen määrää kuvaavassa grafiikassa osasto- ja tehohoidossa olleiden värit olivat alun perin väärin päin. Oikaisu 16.6. klo 17.47: Alkuperäisessä grafiikassa oli virhe koskien toteumien selitystä. Vaaleammalla sinisellä oli grafiikassa merkitty osastohoidossa olevien toteuma, ei tehohoidossa olevien, kuten selityksessä virheellisesti kerrottiin. Lisäksi luvut olivat väärin. 9.4. Sairaalahoidossa oli kaikkiaan 244 ihmistä, joista 162 oli osastohoidossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?