Miksi Suomessa hukutaan enemmän kuin muissa Pohjoismaissa? Asiantuntijan mukaan syynä ovat muun muassa asenteet, mökkikulttuuri ja alkoholi - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Tapaturmat

Miksi Suomessa hukutaan enemmän kuin muissa Pohjoismaissa? Asiantuntijan mukaan syynä ovat muun muassa asenteet, mökkikulttuuri ja alkoholi

Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomessa hukkuu kaksin- tai jopa kolminkertainen määrä ihmisiä vuosittain. Kartta näyttää, missä kunnissa turmia on sattunut eniten.

Suomessa hukkumisista lähes kaikki tapahtuvat luonnonvesissä.

Julkaistu: 18.6. 12:51, Päivitetty 18.6. 12:55

Suomalaisia hukkuu tapaturmaisesti vuosittain lähes 150, arvioi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Suomalaisten mökkikulttuuri näkyy hukkuneiden tilastoissa, ja hukkumisista lähes kaikki tapahtuvat luonnonvesissä.

Suomalaisia kuolee vesiliikenteessä, uidessa ja tippumisissa esimerkiksi veneestä noustessa. Eniten suomalaisia hukkuu kesä–elokuun aikana. Miehiä hukkuu enemmän kuin naisia.

Hukkuvien suomalaisten määrä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Siinä missä Suomessa on hukkunut viime vuosina sataatuhatta asukasta kohti 2–3 ihmistä, Ruotsissa vastaava luku on ollut viime vuosina noin yhden ja Tanskassa alle yhden.

”Tanska on Pohjoismaiden mallioppilas. Toki sielläkin tapahtuu hukkumisia rannoilla ja veteen tippumisia kaupunkien satamissa baari-iltojen jälkeen, mutta muuta vesiympäristöä ei ole yhtä paljoa kuin Suomessa”, kertoo toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Selittyvätkö Suomen luvut siis lukuisilla järvillä, joilla, lammilla ja rannoilla?

”Hankala on varmaksi sanoa, mistä synkät hukkumistilastot johtuvat, siitä ei ole Suomessa tutkimusta. Onhan meillä vesi läsnä joka puolella ja etenkin kesällä sen äärellä vietetään paljon aikaa, mutta toki niin tehdään muissakin Pohjoismaissa.”

Heinosen mukaan syy voisi piillä suomalaisten turvallisuusasenteissa ja humalahakuisessa alkoholinkäytössä vesillä. Lisäksi valistustyö Suomessa on hänen mukaansa muihin Pohjoismaihin verrattuna jäljessä.

HS:n viime vuonna julkaiseman selvityksen perusteella suomalainen hukkuu useimmiten kesä­kuumalla alkoholia veressään. Selvitystä varten käytiin läpi yli tuhat hukkumiskuolemaa kuluvalta vuosikymmeneltä.

Kartta näyttää, missä kunnissa hukkumisturmia on sattunut viime vuosikymmenen aikana.

Suomessa yli puolet hukkumiskuolemiin johtavista onnettomuuksista on tapahtunut alkoholin vaikutuksen alaisena. Etenkin vesiliikenneonnettomuuksissa hukkuneet työikäiset ovat olleet kuollessaan päihtyneitä.

”Muihin Pohjoismaihin verrattuna asenteemme vesiturvallisuutta kohtaan on erilainen. Olemme enemmän sellaisia kuin itäiset naapurimaamme. Niissä maissa hukkumisluvut ovat vielä kovempia kuin meillä.”

Turvallisuusasenteilla Heinonen tarkoittaa muun muassa sitä, että vesiliikenteessä hukkuneista suurin osa on ollut liikkeellä ilman pelastusliivejä.

 ”Usein hukkumisia tapahtuu tutuilla vesillä.”

”Ehkä se suomalainen asenne on ajatus siitä, että muille tapahtuu, mutta ei minulle. Usein hukkumisia tapahtuu tutuilla vesillä, hyvinkin lähellä rantaa. Suomalaiset ajattelevat, että aina ollaan menty ilman liivejä.”

Hukkuneista moni oli yli 60-vuotias. Etenkin uimareiden joukossa moni hukkunut oli erityisen iäkäs. Riskitekijöitä iäkkäille aiheuttavat perussairaudet kuten sydänsairaudet ja lääkitykset.

Asenne näkyy Heinosen mukaan myös uimareiden keskuudessa: yksin ei kannattaisi mennä uimaan, mutta moni suomalainen niin silti tekee.

Tulevan juhannuksen sää näyttää ennusteissa helteiseltä ja aurinkoiselta. Lounais-Suomen poliisi summaa sen tarkoittavan todennäköisesti kiireistä juhannusta poliisille.

”Hukkumistapausten välttämiseksi on muistettava, että päihtyneenä ei koskaan mennä uimaan, veneilemään tai tartuta vesiskootterin ohjaimiin”, sanoo ylikomisario Stephan Sundqvist Lounais-Suomen poliisilaitokselta tiedotteessa.

Myös Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Kristiina Heinonen haluaa muistuttaa, että hukkumisia pystyy ennaltaehkäisemään omalla toiminnallaan.

Hukkuva lapsi ei pysty huutamaan apua

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anne Hiltunen kertoo, että lasten turvallisuutta vesillä ennaltaehkäisee eniten uimataito. Uimataito tarkoittaa sitä, että osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

”Selvää on, että pienen 0–4-vuotiaan lapsen kohdalla uimataitoa ei ole ollenkaan, mutta silti vesi kiehtoo ja houkuttelee lasta. Silloin vanhempien herkeämätön läsnäolo on oleellista”, Hiltunen sanoo.

Hukkuminen voi tapahtua nopeasti ja hiljaisesti. Jos lapsi tippuu esimerkiksi mökkilaiturin päästä syvään veteen, voidaan puhua alle minuutista.

”Siitä on paljon esimerkkejä, ettei hukkuva lapsi pysty tekemään itseään näkyväksi tai huutamaan apua.”

Ei ole yksiselitteistä, miltä hukkuva näyttää. Hukkuessaan ihminen usein pärskäyttää vettä: kädet nousee automaattisesti ylös ja vartalo alkaa painua pinnan alle. Pyrkiessään pinnalle hukkuva voi näyttää ikään kuin kiipeävän näkymättömiä tikkaita ylöspäin. Hukkuva lapsi voi näyttää myös siltä, että hän sukeltaa tai tekee kuperkeikkoja.

Lasten kanssa kannattaa suosia valvottujen uimarantojen lipuilla rajattuja eli valvottuja alueita, sillä näillä alueilla koulutetut rantapelastajat ovat hädän tullen paikalla. Helsingissä valvottuja uimarantoja ovat muun muassa Hietaniemen, Aurinkolahden ja Mustikkamaan uimarannat.

Vaikka julkisella uimarannalla on rantapelastajia, eivät he välttämättä näe hukkuvaa tuhansien uimareiden joukosta.

Mikään ei silti voita vanhemman jatkuvaa tarkkailua ja läsnäoloa. Hiltunen neuvoo, että tuntemattomalla rannalla veteen kannattaa mennä niin, että lapsi on aikuisen ja rantaviivan välissä.

”Aikuisen on hyvä olla lapsesta vain kädenmitan päässä, etenkin jos ollaan uimassa tummassa tai virtaavassa vedessä, jossa lapsi voi siirtyä nopeasti veden alla virtauksen mukana kauas katoamispaikasta.”

”Ja jos näkee paljon sukeltelevan ja pää veden pinnan alla käyvän lapsen, hänet voi aina varmuuden vuoksi nostaa pinnan yläpuolelle ja kysyä, onko kaikki hyvin.”

Turvallisuus|Älypuhelimen räplääminen on uuden lain mukaan sallittua, kun auto seisoo liikennevaloissa – Tässä ovat kesän liikenteen muut riskipaikat

Sää|Helteinen sää vain lämpenemässä juhannukseksi, järvivedet jopa yhdeksän astetta tavanomaista lämpimämpiä

Suomalainen hukkuu useimmiten kesä­kuumalla alkoholia veressään: kartta näyttää, missä kaupungeissa turmia sattuu useimmiten

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?