STM:n työryhmä: Koronaepidemia lisäsi lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Lapsiperheet

STM:n työryhmä: Koronaepidemia lisäsi lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä

Koronaviruskriisin haitat kasaantuvat samoille lapsille, joilla haasteita on jo ennestään, käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän raportista.

Julkaistu: 24.6. 17:46, Päivitetty 24.6. 17:57

Koronakriisi lisäsi lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Vaikka koronaepidemia on vaikuttanut kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat.

Haitalliset vaikutukset myös kasaantuvat ja kumuloituvat samoille lapsille, joilla haasteita on ennestään.

Näin toteaa raportissaan sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on ollut selvittää koronaepidemian vaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Työryhmän puheenjohtajan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan raportti eräänlainen pika-arvio.

”Raportti sisältää ensihavaintoja sekä niiden perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ja esityksiä, joita on tarkoitus nyt syventää”, Iivonen kertoo.

Iivosen mukaan monien lapsiryhmien tilanne vaatii erityistä huomiota sekä lyhytkestoista ja pitkäkestoista tukea.

Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapset ja nuoret, joiden perheiden toimeentuloa kriisi on heikentänyt, vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sekä lapset ja nuoret, joiden perheissä on mielenterveys- tai päihdeongelmia.

”Perheet ovat ennen koronaakin olleet erilaisissa tilanteissa ja se on vaikuttanut poikkeusoloista selviämiseen”, Iivonen kertoo.

Työryhmä katsoo, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisesta sekä pärjäävyyden edistämisestä kriisin jälkeen tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma.

Iivosen mukaan elokuussa lasten palatessa päiväkoteihin varhaiskasvatuskeskustelut ja -suunnitelmat pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myös kouluissa tulisi kartoittaa oppilaiden tilanteita yhdessä opettajien, oppilashuollon henkilöstön, huoltajien sekä lapsen itsensä kanssa.

”Hyvinvoinnin tulee olla ensisijaista, sillä se on myös perusta oppimiselle”, Iivonen sanoo.

Raportin mukaan lastensuojeluilmoitukset ovat puolestaan vähentyneet muun muassa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa.

”Lastensuojeluilmoituksista hyvin huomattava osa tulee kouluista tai varhaiskasvatuksesta, joten ei ole yllättävää, että ne ovat vähentyneet. Se ei kerro, että tuen tarve olisi vähentynyt,”, Iivonen sanoo.

Lue lisää: Lastensuojeluilmoitusten määrä romahti pääkaupunkiseudulla: nyt mietitään uusia konsteja tavoittaa lapset suoraan

Sen sijaan esimerkiksi kotihälytyskäynnit ovat lisääntyneet koko maassa vuoden takaiseen verrattuna 30 prosenttia.

Uudellamaalla nousua on ollut jopa 46 prosenttia. Perheväkivallan osuus kotihälytyksissä on kasvanut maaliskuussa 2020 vuoden takaiseen verrattuna 14 prosenttia.

Työryhmä kiinnitti huomiota lasten ja nuorten väliseen epätasa-arvoon myös perhetilanteen suhteen.

Poikkeusajat ovat raportin mukaan kuormittaneet myös vanhempia, mikä lisää vanhemmuuden tuen tarvetta.

Osassa perheistä arjen muutoksiin on pystytty vastaamaan vanhempien olemassa olevien resurssien myötä.

Toisissa perheissä lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt ainakin väliaikaisesti merkittävästi arjen tukirakenteiden puuttumisen ja koronakriisin aiheuttaman talouden romahtamisen myötä.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan koronakriisi näyttää jakaneen perheet kahtia.

Lue lisää: ”On ollut todella yksinäinen olo”, Janina Helminen kertoo – koronakriisi lisäsi vanhempien uupumusta, toiset perheet taas ovat nauttineet poikkeusajasta

Samantyyppinen ilmiö näkyi myös huhtikuussa HS:n verkkokyselyssä, johon vastasi yli 600 lukijaa.

Lue lisää: Koronakevät rentoutti joidenkin perheiden arkea, mutta toisissa ollaan nyt äärirajoilla

Työryhmä huomauttaa, että koronakriisin hoidossa ja rajoitustoimista päätettäessä ei tehty vaikutusten arviointia lapsiin ja nuoriin.

Työryhmän mukaan tämä on kuitenkin ymmärrettävää, koska päätökset rajoitustoimista jouduttiin tekemään käytettävissä olevan ja nopeasti muuttuvan tiedon varassa.

Tulevien epidemiatilanteiden ja muiden poikkeusolojen varalle olisi siksi kuitenkin tehtävä laaja arviointi rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista etenkin lasten ja nuorten osalta.

”Tähän on varattava myös tarpeeksi voimavaroja, sillä tyhjästä näitä ei tehdä”, Iivonen muistuttaa.

Työryhmän toimikausi jatkuu lokakuun loppuun

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti toukokuun lopussa työryhmän kartoittamaan koronakriisin vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Työryhmän työtä hyödynnetään myös kansallisen lapsistrategian valmistelussa.

Työryhmän toimikausi jatkuu 31.10.2020 saakka.

Työryhmä kerää toimikautensa loppuun asti tietoa koronan vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Poikkeusajat|”On ollut todella yksinäinen olo”, Janina Helminen kertoo – koronakriisi lisäsi vanhempien uupumusta, toiset perheet taas ovat nauttineet poikkeusajasta

Koronavirus|Koronakriisi iski etenkin pienituloisten perheiden lapsiin – yli neljännes kertoo kyselyssä voivansa huonosti

Perheiden hätä|Lasten­suojelu­ilmoitusten määrä romahti pääkaupunki­seudulla: nyt mietitään uusia konsteja tavoittaa lapset suoraan

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?