Suomen kesäsää riippuu ilmakehän ”aalloista”, joihin vaikuttavat jopa Yhdysvaltain vuoristot – Meteorologi kertoo, millainen on hellejakson resepti - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Sää

Suomen kesäsää riippuu ilmakehän ”aalloista”, joihin vaikuttavat jopa Yhdysvaltain vuoristot – Meteorologi kertoo, millainen on hellejakson resepti

Ennätysmäisen kuuma kesä 2018 teki monelle suomalaiselle konkreettiseksi huolen ilmastonmuutoksen vaikutuksista: miten lämpimiksi Suomen kesät voivat vielä muuttua?

2020: Alpo Lohilahti pukeutuu helteellä samalla tavalla kuin talvellakin, eli peittävästi. Perjantaina hän niitti heinää hevosille Pohjois-Iissä.

Julkaistu: 27.6. 2:00, Päivitetty 27.6. 6:59

”Hui, miten kylmää!”

Ilta-Sanomien otsikko 18. heinäkuuta 1987 kertoo kaiken kyseisen vuoden kesäsäästä. Veden lämpötila Helsingin rannikolla oli vain 8,3 astetta. Vertailun vuoksi: kesäkuun viimeisenä perjantaina 2020 veden lämpötila oli Hietaniemen rannassa 23,8 astetta.

Syyskuun 1. päivänä IS:n juttu ”Kylmä kesä ajaa väen ulkomaille ensi vuonna summasi kesän 1987 sään karulla tavalla: ”Yksi vuosisadan kylmimmistä ja pilvisimmistä kesistä on virallisesti ohi. Suomalaisia koetelleen synkän suven lämpötila jäi noin kaksi astetta alle normaalin.”

Helsingin Sanomien mukaan kesän 1987 keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä oli 13,8 astetta. Se oli kylmin kesä sitten vuoden 1962. Sitä kylmempää oli ollut viimeksi kesällä 1928.

Syyskuun 4. päivänä 2018 HS kertoi puolestaan, että ”yhteensä hellettä mitattiin 63 päivänä”.

Se kesä oli poikkeuksellinen: suomalaiset muistavat heinäkuun pitkät, aurinkoiset hellepäivät. Kaupoista loppuivat ilmastointilaitteet, ja öisin oli vaikea saada unta. Helsingin Kaisaniemessä kesä oli mittausaseman 174 vuoden mittaushistoriassa jaetulla ykkössijalla vuoden 2011 kesän kanssa.

Uutisten havainnot saavat tukea Ilmatieteen laitoksen tilastoista: Suomessa ja Helsingissä kesäsää on 40 vuoden aikana vaihdellut rajusti.

Helsingissä kesien keskilämpötilojen välillä on voinut olla jopa neljän asteen ero, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.

”Helsingissä on suuria hyppäyksiä vuodesta toiseen.”

Kesät 2011 ja 2018 olivat ennätyksellisen lämpimiä, kun taas kesät 1987, 1993 ja 1998 olivat todella kylmiä.

1987: Samantha Fox esiintyi Posion juhannus -tapahtumassa ennätysmäisen kylmänä kesänä.

1998: Kesä oli poikkeuksellisen kylmä. Kaivopuiston konsertissa Helsingissä tarvittiin sateenvarjoa.

Rantasen mukaan on vaikeaa arvioida, onko kesäsään vaihtelussa kyse vuosien välisestä normaalista vaihtelusta vai ilmastonmuutoksesta.

Säässä on kyse siitä, mitä ilmakehässä tapahtuu tietyllä hetkellä. Ilmaston ymmärtämiseksi taas täytyy tehdä säännöllisiä säähavaintoja pitkältä ajalta.

”Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulee tarkastella vielä pidemmältä aikaväliltä. Jotain voimme ymmärtää jo muutaman vuosikymmenen tilastoista, mutta on vaikea varmistaa, että kyseessä todella on selkeä muutos, joka ei johdu vain vuosien välisestä vaihtelusta.”

Suomen kesäsää riippuu täysin siitä, miten matala- ja korkeapaineet sijoittuvat Suomeen nähden, Rantanen sanoo.

”Niitä kutsutaan meteorologiassa aalloiksi ilmakehässä. Aallot ovat tuhansia kilometrejä pitkiä. Aallon pohjalla tarkoitetaan matalapainetta ja aallon selänteellä korkeapainetta.”

Ilmakehän aaltoja synnyttävät esimerkiksi korkeat vuoristot. Aalto syntyy, kun ilmavirtaus joutuu ylittämään vuoriston. Suomen tapauksessa esimerkiksi Pohjois-Amerikan Kalliovuorilla syntyneet aallot voivat vaikuttaa kesäsäähän, Rantanen kertoo.

Hänen mukaansa ilmakehä on vuoriston kohdalla ohuempi, joten ilmavirtaus joutuu pakkautumaan pystysuunnassa pienempään tilaan. Tämä aiheuttaa häiriötä ja tuottaa aaltomaisen virtauksen vuoristosta alavirtaan eli sen itäpuolelle.

”Kalliovuoret ovat Euroopan leveysasteella ja tuottavat sitten aaltoja tännepäin. Ne ovat vaikuttava tekijä pohjoisella pallonpuoliskolla.”

Nyt Suomessa ollaan aallon huipulla. Maan päällä on selänne ja suihkuvirtaus, joka seuraa aaltoa ja kiertää Suomen pohjoispuolelta ylitse. Olemme lämpimän ilmamassan piirissä, Rantanen sanoo.

”Resepti hellejaksolle on Suomessa se, että aalto sijoittuu Suomen itä- ja kaakkoispuolelle. Silloin korkeapaine jää Suomen ylle ja länsipuolelta pääsee virtaamaan lämmintä ilmaa.”

Pääasiallinen syy kesän 1987 kylmyyteen oli se, että Suomi oli koko kesän ajan aallon pohjassa tai sen vaikutuspiirissä. Sää oli koleaa, pilvistä ja sateista. Lisäksi ilmastokin oli hieman viileämpi vuonna 1987, Rantanen kertoo.

2011: Turun Ruisrockissa saatiin nauttia todella lämpimästä säästä.

Ennätyksellisen kuuma kesä 2018 sai monet suomalaiset huolestumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista: kuinka lämpimiksi kesät Suomessa vielä muuttuvat?

Ilmastonmuutoksen seurauksena kesät kaikkialla maapallolla muuttuvat lämpimämmiksi. Myös Suomessa helleaaltojen ennustetaan kestävän pitempään ja tulevan useammin.

”Varsinainen kuuma peruna tutkijoiden keskuudessa juuri nyt on ilmastonmuutoksen vaikutus näiden aaltojen liikkeisiin. Aiheeseen liittyy vielä paljon epävarmuuksia, ja lisätutkimuksia tehdään koko ajan”, Rantanen sanoo.

”Nykyään suurempi konsensus taitaa olla sen puolella, että napa-alueiden lämpeneminen on melko merkityksetöntä näille aalloille.”

Ilmastonmuutoksen suurin vaikutus syntyy siten, että ilmakehän lämpömäärä kasvaa koko ajan, Rantanen kertoo.

”Vaikka suuren mittakaavan aallot eivät olennaisesti muuttuisikaan, helteet voimistuvat tulevaisuudessa pelkästään yleisen lämpenemisen myötä.”

Myös tuulet ja auringonsäteily vaikuttavat säähän merkittävästi, korostaa Helsingin yliopiston meteorologian yliopistonlehtori Jouni Räisänen.

”Matala- ja korkeapaineet vaikuttavat siihen, onko kesällä lämmintä vai viileää. Toisaalta vaikuttaa se, mistä suunnasta tuulee. Kaakonpuoleiset tuulet ovat huomattavasti lämpimämpiä kuin lännen ja pohjoisen puoleiset tuulet.”

Toki pilvisyyskin vaikuttaa, Räisänen sanoo. Kun päivällä on korkeapaineessa enimmäkseen selkeää, auringonsäteilyä tulee paljon enemmän. Korkea- ja matalapaineiden vaikutus lämpötilaan syntyy auringonsäteilyn välityksellä.

Ilmastonmuutos taas voi vaikuttaa sademääriin, Räisänen sanoo.

”On todennäköistä, että sademäärät jonkin verran kasvavat ilmastonmuutoksen myötä. Asia ei ole aivan itsestään selvä. Keski-Euroopassa kesäsateet kenties vähenevät.”

Meri ei vaikuta lämpötilaan ihan niin nopeasti kuin usein ajatellaan, sanoo Helsingin yliopiston geofysiikan professori Petteri Uotila.

”Golfvirran vaikutukset ovat pitempiaikaisia. Merivaihtelut ovat sen verran hitaita, että ne vaikuttavat enemmän siihen, onko jokin vuosikymmen lämpimämpi kuin toinen.”

Suomessa on saatu nauttia pari viikkoa aallon selänteellä olemisesta. Lämpöä on riittänyt, mutta maanantaina säähän on luvassa pieni notkahdus.

”Tässä käy niin, että yllämme ollut aallon huippu eli selänne antaa hieman periksi ja heikkenee. Lännestä lähestyy samaan aikaan sola eli aallon pohja. Siispä säätyyppi muuttuu meillä tavanomaisemmaksi”, Ilmatieteen laitoksen Rantanen kertoo.

Mitään hyvin voimakasta viilenemistä ei näytä olevan tulossa, vaan pikemminkin Suomessa palataan vuodenajalle tyypillisiin lämpötiloihin.

”Lisäksi näihin matalapaineiden soliin liittyy usein sateita.”

Rantasen mukaan on myös mahdollista, että ensi viikon tilanne on vain väliaikainen ja selänne vahvistuu uudelleen heinäkuussa Skandinavian ylle.

”Eilen valmistunut viikkoennuste antaa viitteitä tästä.”

2020: Iiläiset Mika Hast ja Pekka Suopanki nauttivat janojuomaa Jäppisen baarissa Iissä perjantaina. ”Helteethän tuntuu hyvältä, mutta sääskiä on paljon”, Suopanki kertoi. ”Loska kesäkuu on ollut hyvä, niin heinäkuu on varmasti kylmä. Peruspessimistille heinäkuu ei voi olla hyvä.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa