Miksi monen kaupan, ravintolan, pankin ja viraston aukioloajat jäivät korona-aikaan? HS selvitti, miten aukiolot ovat rajoitusten jälkeen palanneet - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Asiointi

Miksi monen kaupan, ravintolan, pankin ja viraston aukioloajat jäivät korona-aikaan? HS selvitti, miten aukiolot ovat rajoitusten jälkeen palanneet

Kaupan liiton puheenjohtaja: ”On elintärkeää saada asiakkaat liikkeelle.”

Monet kaupat supistivat aukioloaikojaan koronaepidemian aikana.

Julkaistu: 29.6. 2:00, Päivitetty 29.6. 11:12

Koronaepidemian vuoksi monet kaupat ja virastot sulkivat ovensa tai supistivat aukioloaikojaan sekä asiakaskadon että turvallisuuden vuoksi.

Nyt rajoitustoimia on asteittain höllennetty. Silti aukiolot eivät kaikkialla ole palanneet yhtä laajoiksi kuin ennen koronavirusta. Esimerkiksi Helsingin keskustassa jotkut suuret tavaratalot toimivat yhä supistetuin aukioloajoin.

Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Harri Broman vetosi kesäkuun alussa liikkeenharjoittajiin, että nämä pitäisivät nyt liikkeitään auki mahdollisimman paljon.

”Erikoiskaupoille on elintärkeää pystyä pitämään myymälät auki ja saada asiakkaat liikkeelle, mikäli siihen vain on resursseja”, hän sanoo.

Broman muistuttaa, että Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskauppa kasvoi koronasta huolimatta toukokuussa viisi prosenttia viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

”Se kertoo, että kysyntää ja rahaa on”, Broman sanoo. ”Siihen pitää pystyä vastaamaan.”

Hän pitää ymmärrettävänä, että liikkeiden aukioloaikoja supistettiin pahimpaan epidemia-aikaan. Nyt liikkeitä ja palveluja olisi tärkeää saada auki.

”Jos asiakkaat toteavat liikkeen olevan kiinni, he hakevat sen jatkossa verkosta, ja ne ovat sitten usein ulkomaisia toimijoita”, Broman muistuttaa.

HS selvitti, miten aukiolot ovat palanneet rajoitusten jälkeen eri aloilla.

Ravintolat

Toisin kuin kaupat tai muut palvelut, ravintolat ja kahvilat määrättiin suljettavaksi koronavirusepidemian johdosta 4. huhtikuuta lukien.

Nyt ravintolat ovat jälleen saaneet avata ovensa.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden työmarkkinajärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että ravintola-alalla ei kuitenkaan ole voitu palata täysin normaaliin anniskelu- ja aukioloaikoja koskevien rajoitusten vuoksi.

Lapin mukaan tilanteessa on paljon opettelemista. Alalla on yhä paljon työntekijöitä lomautettuna.

”Vaikka rajoituksia höllennettiin, ne olivat vielä juhannukseen asti niin tiukkoja, että moni uskaltaa vasta nyt pikkuhiljaa katsella, kuinka paljon työntekijöitä uskaltaa kutsua töihin ja mikä on kysyntä”, Lappi kertoo.

Myös kesälomien alkaminen vaikuttaa ravintoloiden toimintaan. Etenkin monet lounasravintolat ovat tavallisestikin kiinni kesällä juhannuksesta alkaen.

Toisaalta kauniilla keleillä niillä ravintoloilla, joilla on isoja ulkotiloja ja terasseja, on ollut kysyntää.

Ravintolat saivat aloittaa buffet-ruoan tarjoilun jälleen kesäkuussa.

Ne ravintolat taas, jotka ovat olleet lounasruokailujen varassa, kärsivät yhä etätöiden aiheuttamasta lounasruokailijoiden vähyydestä. Myös ulkomaiset asiakkaat puuttuvat.

”Uskomme, että pitkin kesää kysyntä alkaa pikkuhiljaa palautua, etenkin kun myös monet ravintolat voivat laajentaa aukioloaikaansa, kun lisää rajoituksia poistuu ”, Lappi arvioi.

Kauppakeskukset

Kauppakeskukset pysyivät auki koronaepidemiasta huolimatta. Monien liikkeiden aukioloaikoja kuitenkin lyhennettiin.

Tavallisesti kauppakeskukset edellyttävät liikkeiltä vähintään tiettyä aukioloaikaa, mutta epidemian aikaan tästä velvoitteesta luovuttiin, kertoo kauppakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sanna Yliniemi.

”Poikkeavuudet kauppakeskusten aukioloissa tulevat näkymään varmasti kesän ajan”, Yliniemi arvioi.

Tarrat muistuttivat turvaväleistä kauppakeskus Triplassa kesäkuussa.

Yliniemen mukaan riippuu hyvin paljon liikkeenharjoittajasta, millaiset resurssit tällä on pitää normaaleja aukioloaikoja.

”Tähän asti on eletty viikon tai kahden sykleissä, joten liikkeenharjoittajan on tässä tilanteessa ollut vaikea suunnitella kesän yli esimerkiksi kesälomien tuurauksia”, Yliniemi kertoo.

Kevään poikkeustila ja rajoitustoimet näkyivät kauppakeskusten asiakasmäärissä. Osassa kauppakeskuksissa saattoi keväällä olla jopa 40 prosenttia vähemmän asiakkaita.

”Onneksi asiakasmäärät ovat ryhtyneet palaamaan hyvinkin mukavasti”, Yliniemi kertoo.

Yliniemen mukaan kauppakeskuksissa on tehty valtavasti töitä turvallisuuden ja hygienian eteen, jotta asiointi olisi turvallista.

Virastot

Myös monet virastot ja niiden palvelupisteet toimivat yhä supistetuin aukioloajoin. Tämä ei kuitenkaan niinkään johdu enää koronatilanteesta vaan kesästä.

Esimerkiksi Kelan suurimmat palvelupisteet ovat kesällä auki lähes normaalisti, mutta joidenkin palvelupisteiden aukioloajat muuttuvat kesäkauden vuoksi, kertoo Kelan asiakkuuksien kehittämisyksikön päällikkö Pirkko Kilpeläinen.

Hän kehottaa tarkastamaan palvelupisteiden aukiolot etukäteen.

Kelalla on noin 140 omaa palvelupistettä ympäri maan. Osa niistä sijaitsee julkishallinnon yhteisissä asiointipisteissä, jotka voivat toimia esimerkiksi kunnan virastotalon yhteydessä.

”Tällöin asiointipisteen aukiolo riippuu paljon esimerkiksi kunnan virastotalon aukiolosta”, Kilpeläinen kertoo.

Asiakas etsii tietoa esitteistä Kelan palvelupisteessä kesäkuussa.

Pahimman epidemiatilanteen aikana Kela ohjasi asiointia verkkoon ja puhelinpalveluun. ”Se toimi todella hyvin. Keskimäärin odotusaika keväällä oli kaksi minuuttia”, Kilpeläinen kertoo.

Lisäksi asiointia on voitu järjestää myös puhelinajanvarauksella, jolloin Kelasta soitetaan asiakkaalle eikä puhelu maksa mitään. Etenkin iäkkäimmille asiakkaille Kilpeläinen suosittelee tätä vaihtoehtoa.

”Puhelimessa voidaan arvioida yhdessä, tarvitseeko asiakas käyntiä vai voidaanko asia hoitaa puhelimitse. Se on myös turvallisin vaihtoehto esimerkiksi iäkkäille asiakkaille”, hän sanoo.

Pankit

Monet pankkien konttorit toimivat yhä koronan jäljiltä vain ajanvarauksella. Kassapalvelut toimivat normaalien kassapalveluaikojen mukaisesti.

Osuuspankit pitivät kuitenkin pääosin konttorinsa avoinna myös keväällä, kertoo Osuuspankkien pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen.

Osuuspankkikonttoreita on ympäri Suomea noin 300. Pankkineuvottelut siirrettiin puhelinneuvotteluiksi.

”Sellaiset asiakasneuvottelut, mitä ei puhelimitse tai digitaalisesti voida hoitaa, toteutettiin ajanvarauksella konttoreissa”, Heinonen kertoo.

Monessa pankissa asioitiin keväällä vain ajanvarauksella.

Asiakkaita otettiin keväällä konttoriin kerrallaan rajoitusten mukaisesti vain kymmenen henkeä kerrallaan. Kesäkuun alusta yhtäaikaisten asiakkaiden määrää on pystytty nostamaan.

”Pääasiassa pankin tilat ovat sanelleet sen, kuinka paljon henkilöitä on voitu kerralla ottaa asioimaan pankkiin, jotta turvaetäisyydet on voitu huomioida”, Heinonen kertoo.

Kassa-asioinnissa riskiryhmäläisille perustettiin keväällä omat asiointiajat. Tästä pidettiin niin paljon, että käytäntöä on päätetty jatkaa.

”Monilla asioinnin tarve kohdistuu aamuun, ja pystymme näin tarjoamaan heille hyvää palvelua”, Heinonen kertoo.

Iäkkäille asiakkaille on myös avattu erillinen puhelinneuvonta, jonka suosio yllätti. Myös tätä aiotaan syksyllä jatkaa. Moni ikäihminen oppi koronaviruksen myötä asioimaan myös verkossa.

”Esimerkiksi mobiiliasiointi kasvoi keväällä yli 70-vuotiaiden osalta 50 prosenttia”, hän kertoo.

Koronaepidemia tyhjensi Itäkeskuksen käytävät asiakkaista maaliskuussa.

Koronaviruksen takia suljettu ravintola kauppakeskus Isossa Omenassa huhtikuussa.

Varautuminen|Ihmisiä patistetaan pysymään sisällä, mutta kaikki pääkaupunkiseudun isot kauppakeskukset ovat auki

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa