Vajaa viidennes hedelmöityshoidoista etenee lapsen syntymään – lapsettomuuden varjostama elämänvaihe venyy monilla vuosien mittaiseksi - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Lapsettomuus

Vajaa viidennes hedelmöityshoidoista etenee lapsen syntymään – lapsettomuuden varjostama elämänvaihe venyy monilla vuosien mittaiseksi

Yhdelle naiselle voidaan tehdä useita hoitokertoja vuodessa. Tuoreen opinnäytetyön mukaan yli puolet hedelmöityshoitoihin osallistuneista saa lapsen kahden vuoden sisällä lapsettomuushoitojen ensikäynnistä.

Joka kuudes hedelmällisessä iässä oleva pariskunta on tahattomasti lapseton.

Julkaistu: 30.6. 9:26

Noin joka viides hedelmöityshoito etenee lapsen syntymään, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista. Määrä on hieman suurempi kuin aikaisempina vuosina.

Vuonna 2018 Suomessa aloitettiin THL:n mukaan 13 400 yksittäistä hedelmöityshoitokertaa, joista lähes 18 prosenttia eteni lapsen syntymään.

Hoitojen kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana viimeisen vuosikymmenen ajan. Monisikiöisten synnytysten osuus sen sijaan on laskenut vuosikymmenten aikana merkittävästi.

Tämä johtuu erityisesti yhden alkion siirtojen osuuden merkittävästä lisääntymisestä. Yhden alkion siirtojen hoitotulokset ovat myös parantuneet.

Noin puolet hoidoista annettiin vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan julkisella sektorilla. Julkisen sektorin osuus hoidoista onkin viime vuosina kasvanut.

Vuoden 2019 aikana yliopistosairaalat tekivät päätöksen hoitojen uudelleen aloittamisesta sekä niiden laajentamisesta kattamaan julkisen terveydenhuollossa myös naisparit ja itselliset naiset.

”Onkin odotettavissa, että julkisen terveydenhuollon osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista kasvaa lähivuosina, kunhan toiminta saadaan käynnistettyä kunnolla”, THL:n erityisasiantuntija Anna Heino toteaa.

THL kerää hedelmöitysklinikoilta kerran vuodessa tietoa yksittäisistä hoitokerroista ja niiden onnistumisista. Yhdelle naiselle voidaan tehdä useita hoitokertoja vuodessa.

THL:n keräämät tiedot eivät kuitenkaan ole yksilöityjä, joten niiden perusteella ei voi seurata koko hoitoprosessia.

Siis esimerkiksi sitä, kuinka nopeasti yksittäinen nainen tulee raskaaksi ja kuinka mones hoitokerta johtaa lapsen syntymään.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tuoreen opinnäytetyön mukaan yli puolet saa lapsen kahden vuoden sisällä lapsettomuushoitojen ensikäynnistä.

Opinnäytetyön toteutti lääketieteen opiskelija Salla Kerttula osana lääketieteen syventäviä opintojaan ja siinä seurattiin ensimmäistä kertaa suomalaisten parien lapsettomuushoitojen etenemistä.

Otoksessa oli mukana 171 pariskuntaa, jotka tulivat ensikäynnille Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) lapsettomuuspoliklinikalle. Heitä seurattiin kahden vuoden ajan.

Kahden seurantavuoden aikana lapsen sai joka toinen selvittelyihin tulleista pareista, ja 56 prosenttia hoitoihin osallistuneista pareista.

”Tämä on sinänsä ihan hyvä tulos. Täytyy muistaa, että seuranta-aika oli aika lyhyt”, sanoo erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen. Hän toimi opinnäytetyön toisena ohjaajana.

Kuivasaari-Pirisen mukaan suurempi osuus kuin reilu puolet pariskunnista saa lapsen, jos pariskuntia seurattaisiin pidempään kuin kahden vuoden ajan.

Myös THL:n Anna Heino pitää opinnäytetyön tuloksia mielenkiintoisina.

”Meidän tilastojen pohjalta ei voi sanoa, kuinka mones hoitokertakerta kyseessä on yksittäisen naisen tai pariskunnan kohdalla. Tässä mielessä tämä opinnäyte on tärkeä ja mielenkiintoinen, koska se tuo tärkeää lisätietoa hoidoista ja niiden kulusta”, hän sanoo.

Heino toivoo, että Suomeenkin luotaisiin rekisteripohjainen tiedonkeruujärjestelmä. Se mahdollistaisi hoitojen rutiiniseurannan monesta näkökulmasta sekä laajemmat hoitoihin liittyvät tutkimukset.

”Nyt jokaisen tutkijan pitää kerätä oma aineistonsa. Se vie aikaa ja rahaa eikä se ole aina mahdollista. Näemme, että hedelmöityshoitorekisterille olisi Suomessakin tarve”, Heino sanoo.

Lapsettomuushoitoprosessi kestää usein hyvin pitkään. Opinnäytteen mukaan vain viisi prosenttia pariskunnista, jotka eivät kahdessa vuodessa saaneet lasta, ehti kahden vuoden aikana käydä läpi kaikki ne hoitokerrat, joihin he ovat oikeutettuja julkisessa terveydenhuollossa.

Lapsettomuuden varjostama elämänvaihe venyykin monilla vuosikausien mittaiseksi, kun siihen lasketaan vielä hoitoja edeltänyt aika, jolloin lapsi on toiveissa.

Joka kuudes hedelmällisessä iässä oleva pariskunta on tahattomasti lapseton. Lapsettomuuteen ei ole kansallista hoitosuositusta, joten jokaisen hoitopolku on yksilöllinen.

Koronavirusepidemian takia valtaosa klinikoista keskeytti väliaikaisesti hoitojen antamisen keväällä 2020.

Lue lisää: Viimeinen kierros

Sitä, miten keskeytys vaikutti hoitojen kokonaismäärään, ei voida vielä arvioida, sanoo Heino.

”Joudumme odottamaan ensi vuoden tilastoja, jotta näemme ehtivätkö klinikat ’kirimään’ hoitojen määrissä loppuvuoden aikana”, Heino sanoo.

Luovutetuista sukusoluista pulaa

Hedelmöityshoidoista syntyi vuonna 2018 yhteensä noin 2 460 lasta, mikä on 5,4 prosenttia kaikista syntyneistä.

Kaikista hedelmöityshoidoista liki viidennes prosenttia tehtiin luovutetuilla sukusoluilla. Ennakkotietojen mukaan osuus on pysynyt melko saman myös vuonna 2019.

Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrää rajoittaa luovutettujen sukusolujen saatavuus.

Väestö|Suomen syntyvyys kääntyi juuri nousuun, kun päälle iski ”epävarmuuksien epävarmuus” – tutkija Anna Rotkirchin mukaan koronaepidemia osoitti suomalaisten vahvuuden

Syntyvyys|Syntyvyys kasvoi Uudellamaalla alkuvuonna – Husin mukaan odotettavissa on ”vilkas synnytyskesä”

Lapsettomuus|Suuri osa suomalaisista jää ilman omia lapsia – ”Olenko minä ehkä yksi heistä”, pohtii hedelmöityshoitoja odottava Maria, 39

Lapsettomuushoidot|Hus jatkaa koronakriisin takia katkolla olleita koeputkihedelmöitys­hoitoja

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?