Koronapotilaiden hengitys- ja sydänääniä aletaan kerätä talteen: tarkoituksena selvittää, mitä tapahtuu kun tauti kehittyy huonompaan tai parempaan suuntaan - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Tutkimus

Koronapotilaiden hengitys- ja sydänääniä aletaan kerätä talteen: tarkoituksena selvittää, mitä tapahtuu kun tauti kehittyy huonompaan tai parempaan suuntaan

Husin sairaaloissa ryhdytään kesän aikana kehittämään uutta menetelmää, jolla pyritään tunnistamaan koronaviruksen etenemistä ja sen keuhkoille aiheuttamia muutoksia.

Monella koronan takia tehohoitoon joutuneella on ollut krooninen keuhkosairaus. Kuvassa sairaanhoitaja käsittelee hengityskonetta Meilahden sairaalassa.

Julkaistu: 30.6. 15:34

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) ryhdytään kesän aikana kehittämään uutta menetelmää, jolla pyritään tunnistamaan koronaviruksen etenemistä ja sen keuhkoille aiheuttamia muutoksia.

Menetelmällä kerätään sairaalahoidossa olevien koronaviruspotilaiden hengitys- ja sydänääniä elektronisella stetoskoopilla. Äänet tallennetaan sähköisessä muodossa.

Suurella osalla niistä potilaista, jotka kärsivät kaikkein vakavimmista koronaviruksen aiheuttamista oireista, on sydän- tai keuhkotoimintaan liittyvä piilevä tai diagnosoitu sairaus ja heidän keuhkojensa toiminta pettää.

Monilla tehohoidon potilailla on ollut esimerkiksi krooninen keuhkosairaus. Kroonisella keuhkosairaudella tarkoitetaan esimerkiksi astmaa tai keuhkoahtaumatautia.

Hanketta vetävä lasten kardiologian erikoislääkäri Ilkka Jaakkola sanoo, että ensimmäiset potilaat otetaan testaukseen heti, kun potilaita on mahdollisesti enemmän.

”Nyt olemme epidemian kanssa Suomessa suvantovaiheessa. Mutta meillä on valmiudet aloittaa hanke jo kesän aikana. Laitteisto on valmiudessa.”

Jaakkola sanoo, että testaukseen pyritään saamaan kaikki sairaalahoidossa olevat koronaviruspotilaat Husin alueella.

”Pyrimme rekrytoimaan kaikki mahdolliset tapaukset, ja potilaita seurattaisiin sitten koko sairaalassa olon ajan. Menetelmää kehittäessä alkuvaiheessa ideana on se, että pystymme näkemään, millaisia muutoksia hengitysäänissä tapahtuu, kun tauti menee parempaan tai huonompaan suuntaan.”

Jaakkolan mukaan tavallisen stetoskoopin haasteena on se, ettei ihmiskorva pysty kuulemaan kaikkia muutoksia hengitysäänissä.

Muutosten pohjalta voidaan Jaakkolan mukaan mallintaa algoritmeja, jotka antavat viitteitä tietyistä toistuvista merkeistä koronavirustautiin liittyen.

”Jos tuloksista korostuu tiettyjä hengitysäänien taajuuksia, jotka liittyvät koronavirukseen, pystymme tulevaisuudessa huomaamaan nämä aikaisemmin myös muilta potilailta. Näiden perusteella voidaan myös arvioida, mihin suuntaan tauti on menossa ja ennakoida mahdollisen tehohoidon tulevaa tarvetta.”

Hengitysääniä verrataan potilaan oireisiin, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin ja annettuun lääkehoitoon.

Husin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta kertoo, että uuden menetelmän testausvaiheessa pidetään kiinni korkeista eettisistä periaatteista.

”Meillä on hyvin tiukka lainsäädäntö siihen, miten tutkimusta tehdään. Pandemiatilanteessa ei tingitä tutkimuksen korkeista, eettisistä periaatteista eikä tutkimusluvan prosessista. Tutkija saattaa kokea prosessin välillä haasteelliseksi, mutta tehtävänä on suojella tutkittavia.”

Jos tutkimuksessa on jotain potilaaseen kohdistuvaa, tutkimus viedään eettiseen toimikuntaan. Eettinen toimikunta arvioi, onko tutkimuksen tekotapa sellainen, että se on potilaalle hyväksyttävä, Pitkäranta sanoo.

”Sitten huolehditaan tietoturvasta, miten potilasta tiedotetaan ja miten tutkimus rahoitetaan. Tämän jälkeen tarvitaan vielä tutkimuslupa”, Pitkäranta sanoo.

”Prosessi on hyvin tarkkaan säädelty. Pohjimmainen tarkoitus on se, että potilaat tietävät todella tarkkaan uusien tutkimuksien kulun.”

Jaakkolan mukaan kyseinen hanke on mennyt prosessin läpi.

”Saimme eettisen toimikunnan hyväksynnän ja tutkimusluvan kuukausi sitten”, Jaakkola sanoo.

Kun uusia terveyteen liittyviä digitaalisia menetelmiä testataan, herää aina kysymys tietoturvasta. Myös tässä hankkeessa tietoturva on keskiössä.

”Tietoturva on hyvin tärkeä aihe kaikissa lääketieteellisissä tutkimuksissa. Kun tehdään potilaisiin kohdistuvaa tutkimusta, potilas voi antaa tietoon perustuvan suostumuksen. Potilaalle pitää kuvata tarkkaan, kuka pääsee tietoihin käsiksi ja miten niitä käytetään ja miten tiedot käsitellään niin, että ulkopuoliset eivät pääse niihin”, Pitkäranta sanoo.

Pitkärannan mukaan myös pandemian keskellä Husissa pyritään kehittämään uutta.

”Yliopistollisen sairaalan tehtävä on viedä lääketiedettä eteenpäin. Olemme hyvä alusta tutkimuksille ja jo meidän määritelmä vaatii sen, että kehitämme uusia hoitomuotoja”, Pitkäranta sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?