Naisparien ja itsellisten naisten hedelmöitys­hoidot käynnistyvät hiljalleen yliopisto­sairaaloissa – julkisella puolella hoidettiin aiemmin vain heteropareja - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Raskaus

Naisparien ja itsellisten naisten hedelmöitys­hoidot käynnistyvät hiljalleen yliopisto­sairaaloissa – julkisella puolella hoidettiin aiemmin vain heteropareja

Lahjasoluilla tehdyt hedelmöityshoidot olivat hetken jäissä, kun sairaanhoitopiirit hakivat yhteistä linjaa siitä, ketkä ovat oikeutettuja hoitoon.

Nestetyppisäiliöitä, joissa on pakastettuina hedelmöityshoidoissa kerättyjä sukusoluja ja alkioita.

Julkaistu: 30.6. 16:15

Yliopistolliset sairaalat ovat aloittaneet tai aloittamassa lahjoitetuilla sukusoluilla tehdyt hedelmöityshoidot myös naispareille ja itsellisille naisille.

Lahjasoluilla tehdyt hedelmöityshoidot lopetettiin julkisessa terveydenhuollossa väliaikaisesti muutama vuosi sitten. Päätös hoitojen aloittamisesta uudelleen tehtiin viime vuonna, ja hoito-oikeus laajennettiin kattamaan myös naisparit ja itselliset naiset. Myös muiden sukupuolten edustajat voivat saada lahjasoluhoitoja.

Yksityisklinikoilla lahjasoluhoitoja on tehty naispareille ja itsellisille naisille jo aikaisemmin, mutta hoidon hinta on voinut nousta korkeaksi.

Sateenkaariperheet-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Jämsä kertoo, että hänen tietojensa mukaan hoidot on ehditty aloittaa kaikissa yliopistosairaaloissa Kuopion yliopistollista sairaalaa lukuun ottamatta.

”Hoidot ovat alkaneet tipotellen. Se on ymmärrettävää, kun kyse on sukusolupankkien perustamisesta.”

STT ei maanantaina tavoittanut Tampereen tai Helsingin yliopistollisten sairaaloiden edustajia kommentoimaan naisparien ja itsellisten naisten lahjasoluhoitojen sairaalakohtaisia tilanteita.

Jämsä huomauttaa, että hoitojen väliaikaisen jäädytyksen taustalla oli aiempien, syrjivien käytänteiden kyseenalaistaminen.

”Lahjasoluhoitoja tehtiin julkisilla klinikoilla aikaisemmin heteropareille. Kun sitä haastettiin, julkiset klinikat päättivät, että lahjasoluhoitoja ei tehdä kenellekään. Sen kautta julkiset klinikat koettivat pimittää aikaisempaa syrjivää käytäntöä. Kun kukaan ei saa lahjasoluhoitoa, se ei ole syrjivää. Käytäntö oli voimassa muutaman vuoden ennen kuin viime syksynä astuttiin tilanteeseen, jossa lahjasoluhoitoja jälleen tarjotaan, tällä kertaa ilman rajoitusta perhemuotoon.”

Jämsä muistuttaa, että julkisilla palveluntarjoajilla on velvollisuus myös aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta, ei pelkästään olla syrjimättä. Lahjasoluhoitojen yhdenvertaisuuden toteutumisesta saataneen tietoa myöhemmin, mutta toistaiseksi Jämsän korviin ei ole kantautunut suuria ongelmia.

”Meillä ei ole vielä tarkkaa näkemystä siitä, miten yhdenvertaisuus on toiminut käytännön tasolla. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole tiedossa, että naispareilla tai itsellisillä naisilla olisi ollut suuria haasteita”, hän sanoo.

Hoitojen tiukka 40 vuoden ikäraja on tosin voinut olla etenkin sateenkaari-ihmisten haittana, sillä he ovat Jämsän mukaan keskimääräistä vanhempia hakeutuessaan hedelmöityshoitoihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Anna Heino kertoo, että naispareille tai itsellisille naisille tehdyistä hedelmöityshoidoista ei ole Suomessa valtakunnallisia tilastoja.

”THL:n tilastossa kerätään klinikoilta vain summatason tietoa hoitojen lukumäärästä ja lopputuloksista. Emme myöskään tiedä hoitoja saavien parisuhdetilannetta tai siviilisäätyä.”

Julkisessa terveydenhuollossa hedelmöityshoitoja on tehty lahjasoluilla jo pitkään varsin vähän.

”Valtaosa luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista on tehty jo monen vuoden ajan yksityisellä puolella. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna käytännössä kaikki luovutetuilla sukusoluilla tehdyt hoidot tehtiin yksityisellä puolella, koska julkisella puolella hoidot oli hetkellisesti keskeytetty, kun haettiin yhteistä linjanvetoa, joka löytyi viime vuoden loppupuolella”, Heino kertoo.

Toissa vuoden kaikista hedelmöityshoidoista 17,7 prosenttia eteni elävän lapsen syntymään, mikä oli hieman suurempi osuus kuin vuotta aiemmin. Arviolta 5,7 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista syntyi hedelmöityshoidoista. Tiedot käyvät ilmi THL:n tuoreesta hedelmöityshoitotilastosta.

Sekä toissa että viime vuonna aloitettiin noin 13 000 hedelmöityshoitoa. Hoitojen kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana viime vuosikymmenen ajan.

”Koronavirusepidemian takia valtaosa klinikoista keskeytti väliaikaisesti hoitojen antamisen keväällä. Joudumme kuitenkin odottamaan ensi vuoden tilastoja, jotta näemme, vaikuttiko tämä hoitojen kokonaismäärään vuositasolla vai ehtivätkö klinikat ’kirimään’ hoitojen määrissä loppuvuoden aikana”, erityisasiantuntija Heino sanoo THL:n tiedotteessa.

Heino arvioi tiedotteessa, että julkisen terveydenhuollon osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista kasvaa lähivuosina, kun toiminta saadaan kunnolla käynnistettyä.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa