Päivö-myrsky on aiheuttanut tuhoja Suomessa – Lapissa hellekelit vaihtuivat lumisateeseen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Sää

Päivö-myrsky on aiheuttanut tuhoja Suomessa – Lapissa hellekelit vaihtuivat lumisateeseen

Voimakas matalapaine yltyi myrskyksi tiistaina Itä-Suomessa.

Helsingissä oli tiistaina sateista. Kuva on Porkkalankadulta.

Julkaistu: 30.6. 17:01, Päivitetty 30.6. 23:32

Matalapaineet toivat tiistaina Lapin tuntureille tuulahduksen talvea. Saana-tunturilla Kilpisjärvellä satoi tiistaiaamuna lunta ja lumisadetta ennustettiin myös keskiviikkoaamulle.

”Korkeimmilla tuntureilla on saattanut tulla lunta. Saana-tunturilla oli pakkasta vielä aamupäivän aikana, muilla tuntureilla 2–3 lämpöastetta”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Lumikuuroja saattaa Kilpisjärven korkeimmilla paikoilla olla luvassa myös keskiviikkona ja torstaina.

Matalapaine jäähdyttää sään Lapissa niin, että maakunnan eteläosissakin lämpötila jää keskiviikkona alle kymmenen asteen.

Lapin tuntureilla lumikuurot eivät ole kesäisin harvinaisia.

Lunta Saanatunturin pohjoisrinteellä Enontekiön Kilpisjärvellä juhannusviikonloppuna.

”Varsinkin Kilpisjärven tuntureilla lunta tulee heinäkuussakin silloin tällöin. Ei se toki pitkäksi aikaa yleensä maahan jää”, sanoo Jokinen.

Jos lunta alkaa tulla heinäkuussa tuntureiden ulkopuolella, se on Jokisen mukaan harvinaisempaa.

Tällä viikolla sää ei mene niin kylmäksi Lapissakaan, että lunta sataisi muualla kuin Käsivarren tuntureissa.

Voimakas matalapaine yltyi myrskyksi tiistaina Itä-Suomessa. Tiistaina saatiin Etelä- ja Itä-Suomessa myös runsaita sateita.

Päivöksi nimetty myrskyn suurimmat sateet tulivat idässä ja tuuli oli erittäin kovaa. Tiistai jää viikon sateisimmaksi päiväksi Etelä- ja Itä-Suomessa.

”Tällaisia sateita ei hirveän usein kesässä tule. Keskiviikkona on vielä epävakaista ja sade- ja ukkoskuuroja, mutta välissä on poutaisiakin hetkiä”, kuvasi Jokinen.

Iltaseitsemän aikoihin tiistaina Ilmatieteen laitos kertoi Twitterissä, että myrskyn tuulet olivat aiheuttaneet runsaasti tuulivahinkoja.

Sateet haittasivat tieliikennettä Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Tampereen Tieliikennekeskuksen liikennepäivystäjän Ossi Riikosen mukaan teillä oli tiistaina paljon vettä, mutta teitä tulvat eivät olleet ehtineet alkuiltaan mennessä katkoa.

Maa-alueilla puuskien nopeudeksi oli tiistaina mitattu jopa 20 metriä sekunnissa. Lisäksi Joutsassa Keski-Suomessa päivän sadekertymä oli jo alkuillasta peräti 82 millimetriä.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Tuomo Bergmanin mukaan säätilanne ei ole aivan tyypillinen.

”Tässähän tulee koko kuukauden sademäärä yhdessä vuorokaudessa, ei se nyt ihan tavanomaista ole”, Bergman sanoi STT:lle.

Yhteensä kahdeksalla asemalla oli alkuiltaan mennessä tullut vettä yli 50 milliä, mikä on Ilmatieteen laitoksen varoitusraja päivittäisen sademäärän osalta.

Kova tuuli kaatoi puita ja katkoi sähköjä myrskyalueilla. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan puoli kahdeksan aikoihin tiistai-iltana Suomessa oli yli 30 000 sähkötöntä asiakasta.

Lapissa takana on poikkeuksellisen runsasluminen talvi ja sitä seuranneet keväiset tulvat.

Vedenpinnat ovat yhä keskimääräistä korkeammalla, mutta tämän viikon sateiden ei pitäisi tuoda merkittävää tulvauhkaa.

Lapin ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen sanoo kesäsateiden mahtuvan vesistöihin.

”Jos tämän vesimäärän olisi pudottanut silloin, kun lumet sulivat, suurtulva olisi saatu aikaiseksi”, Kämäräinen kuvaa.

Kesäkuun sateettomat viikot pelastivat Kämäräisen mukaan kuitenkin paljon. Vedenpinnat eivät enää nousseet.

”Tässä on mennyt kolmisen viikkoa, ettei ole juurikaan satanut. Kuukauden sateet rymähtävät nyt parissa päivässä”, Kämäräinen luonnehtii.

Jos vettä tulee tunturialueille paljon, se nostaa äkkiä vedenpintaa jokiuomissa. Kun kesäsää kuivahtaa, vedenpinta nopeasti myös laskee.

”Varsinkin tunturijoille on tyypillistä, että virtauman suuruus vaihtelee nopeasti”, kertoo Kämäräinen.

Vedenpinta on esimerkiksi säännöstellyllä Inarijärvellä keskimääräistä korkeammalla. Keskimääräistä korkeammalla myös Teno-joen vedenkorkeus.

”Sateiden takia sovittiin juuri venäläisten ja norjalaisten kanssa, että juoksutuksia nostatetaan. Niitä on pystytty laskemaan kevättulvan jälkeen, mutta nyt sademäärä on sen verran reipas, että ainakin yläpuolisilta voimalaitoksilta joudutaan ohijuoksuttamaan”, Kämäräinen sanoo.

Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Jäämereen.

Sää|Päivö-myrsky iski Helsinkiin tiistaina ja ukkospuuskat ovat yhä mahdollisia – kuvakoosteessa sateen piiskaama kaupunki

Kesä|Ensi viikko tuo säähän rajun muutoksen – Meteorologi: ”Vaikea uskoa todeksi”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat