Mätäneekö marjasato metsään, jos Thaimaa ei päästä poimijoita Suomeen? ”Tulee kova kiire”, sanoo erikoistutkija - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Mätäneekö marjasato metsään, jos Thaimaa ei päästä poimijoita Suomeen? ”Tulee kova kiire”, sanoo erikoistutkija

Suomi yrittää saada Thaimaasta 3 000 poimijaa maahan ennen kuin metsämarjasato kypsyy. Nyt on jo kiire, sillä lakka ja mustikka ovat kerättävänä kahden viikon päästä.

Thaimaalaiset poimijat keräävät valtaosan myyntiin tulleista luonnonmarjoista. Arkistokuva vuodelta 2015.

Julkaistu: 1.7. 17:51, Päivitetty 3.7. 12:03

Suomi yrittää saada marjanpoimijoita Thaimaasta ennen kuin hillat ja mustikat kypsyvät.

Koronaviruksen takia maat ovat sulkeneet ulkorajojaan ja tämä on heijastunut aiemmin muun muassa maatiloihin, joille ei ole saatu tarpeeksi ulkomaalaisia kausityöntekijöitä tarpeeksi. Työvoimaa ei ole riittänyt sadon keräämiseen muun muassa mansikkatiloilla.

Nyt ulkomaalaisen työvoiman puute kohdistuu nyt metsissä kypsyviin luonnonmarjoihin.

Ongelman aiheuttaa se, että Thaimaan viranomaiset eväsivät kesäkuun alussa poimijoiden pääsyn Suomeen ja Ruotsiin. Asiasta uutisoi muun muassa Yle.

Ruokaviraston mukaan viime vuonna ulkomaalaiset poimijat keräsivät yli 90 prosenttia myyntiin tulleista luonnonmarjoista Suomessa. Kielto voi siksi johtaa pahimmillaan lähes koko myyntiin kerätyn sadon menettämiseen.

Tiistaina Euroopan unioni vahvisti suosituslistan ”turvallisista” maista, joista saa matkustaa ilman välttämätöntä syytä EU-alueelle heinäkuun alusta lähtien. Listalla on 14 maata, joista yksi on Thaimaa.

Kyse on kuitenkin suosituksesta, sillä rajavalvonta on jokaisen jäsenmaan itse päätettävissä. Suomen hallitus tarkastelee rajojen avaamista ensi viikolla.

”Suomi kannattaa komission esitystä asteittaisesta rajoitusten purkamisesta, ja erityisesti sellaisista maista alkaen, joissa koronavirustilanne on hyvä. Thaimaa kuuluu niihin maihin. Ja koska se on Suomelle merkityksellinen maa, sitä esitettiin listalle”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Olli Sorainen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että hallituksen päätös on merkityksetön, ellei Thaimaa anna poimijoille lupaa lähteä maasta.

Marjat eivät kuitenkaan jää odottamaan päätöksiä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola kertoo, että hilla on kukkinut Joensuu–Kokkola-linjan yläpuolella pääsääntöisesti erityisen runsaasti.

Hänen arvionsa mukaan hillajahtiin päästään pohjoisessa parin viikon kuluttua. Mustikka on kerättävänä laajoilla alueilla suurin piirtein samoihin aikoihin.

”Thaimaalaiset poimijat aloittavat yleensä hillan poiminnalla. Jos siihen haluaa keretä, tulee kova kiire”, Peltola sanoo.

TEM:n Sorainen uskoo, että thaimaalaisten poimijoiden Suomeen saaminen on yhä mahdollista, vaikka ”tiukille voidaan mennä”.

Kesäkuussa Thaimaan viranomaiset lupasivat arvioida tilannetta uudelleen. Aikataulua päätöksen valmistumisesta ei ole Suomen viranomaisille kuitenkaan annettu. Lupauksen jälkeen myöskään väliaikatietoja ei ole Soraisen mukaan kuulunut.

Sorainen kertoo, että neuvotteluja on käyty Thaimaan työ- ja ulkoministeriön kanssa. Yhteyttä Thaimaan ministeriöihin on pidetty Suomen Bangkokin-edustuston sekä TEM:n ja ulkoministeriön välityksellä. Sorainen ei kerro neuvottelujen yksityiskohtia, vaan vetoaa asian keskeneräisyyteen.

Elintarviketeollisuusliiton alaisen luonnontuote­teollisuusyhdistyksen toimialapäällikkö Marika Säynevirta kertoo, että Suomessa on yhteensä parikymmentä yritystä, jotka ovat toivoneet poimijoita Suomeen. Säynevirran mukaan ”asia on heille kaikille varmasti tärkeä”.

Suomen tavoitteena on saada maahan yhteensä 3 000 poimijaa. Viime vuonna poimijoita oli Suomessa 2 500.

”Thaimaan viranomaiset ehtivät helmikuussanostaa maakiintiötä tälle vuodelle. Perusteena oli, että poimijoiden ansiomahdollisuudet ja kohtelu oli mennyt parempaan suuntaan [Suomessa]”, TEM:n Sorainen sanoo.

Mutta voivatko poimijat ehtiä Thaimaasta Suomeen ja metsiin ajoissa?

Jos poimijat saisivat luvan matkustaa Suomeen, heidän pitäisi hakea vielä Schengen-viisumit Bangkokin edustustosta.

”Viisumeja ei saa heti samana eikä seuraavana päivänä, kyllä siihen menee oma aikansa. Jos poimijoiden pitäisi olla Suomessa kahden viikon päästä, se on siinä ja siinä, onnistuuko se”, Sorainen sanoo.

Säynevirta kertoo, että myös sitä on pohdittu, miten thaimaalaiset poimijat saataisiin Suomeen nyt kun lentoliikenne ei toimi normaalisti.

Lisäksi maasta lähtevien tulee huomioida oman maansa koronavirukseen liittyvät ohjeistukset ja säädökset.

Suomeen saapuvien poimijoiden tulisi noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita esimerkiksi karanteeniajasta.

Jos saapuu Suomeen maasta, johon kohdistuu sisä- tai ulkorajavalvontaa, tulee ohjeiden mukaan 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia.

Jos Thaimaa estää poimijoiden pääsemisen Suomeen tai poiminta lykkääntyy karanteeniajan takia, kuka muu voisi poimia sadon?

Suomeen on aiempina vuosina tullut poimijoita myös Ukrainasta ja Venäjältä.

Vallitsevan koronavirustilanteen takia Venäjältä ei kuitenkaan pääse Suomeen. Ukrainalaisistakaan ei ole Soraisen mukaan apua, sillä maa ei päästä Suomeen kausityöntekijöitä, jotka eivät ole työsuhteessa.

”Luonnon­marjan­poiminnassa ei ole kyse työsuhteesta eikä työstä saadut tulot eivät ole veronalaista tuloa.”

Sorainen ei myöskään usko, että maassa muun muassa mansikkatiloilla olevat ukrainalaiset innostuisivat tekemään kahta raskasta työurakkaa putkeen. Lisäksi ukrainalaisten maassaoloaika on rajattu 90 päivään.

Entä olisiko suomalaisista apua? Tapani Myöhänen uskoo, että ei.

Nyt jo eläköitynyt Myöhänen toimi noin 20-vuotta poimijoiden välittäjänä Suomessa.

Välittäjä on henkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu hoitaa poimijoille majoitus, ruokailu ja autot. Lisäksi välittäjä sitoutuu ostamaan marjat poimijoilta. Välittäjät myyvät marjat eteenpäin teollisuudelle.

”Viimeisen 6–7 vuoden aikana suomalaisten poimijoiden määrä on romahtanut. Nuoret ei lähde, ne pärjää työttömyyskorvauksilla niin hyvin, ettei metsään ole pakko mennä poimimaan.”

Thaimaalaisten poimijoiden tehokkuus on tuttua Myöhäselle, ja siksi hän ei usko suomalaisten poimijoiden pelastavan kesän tilannetta. Myöhänen painottaa, ettei kaikista ole metsämarjanpoimintaan.

”Se on ensinnäkin fyysisesti vaativa työ, pitää oppia lukemaan maastoa ja tietää, mistä marjoja löytyy. Se on ammattityötä, kuten kaikki muutkin spesiaalialat.”

Oikaisu 3.7. kello 12.01: Elintarviketeollisuusliiton virheellinen kirjoitusasu korjattu oikeaksi.

Maanviljely|Yli 30 000 on hakenut töitä maataloudesta, marjasadot uhkaavat silti jäädä työvoimapulan takia poikkeuksellisen heikoksi

Mansikat|Jääkö mansikka peltoon? Kausi on jo ovella, mutta Suonenjoki jännittää yhä, pääsevätkö poimijat paikalle

Koronavirus|EU hyväksyi turvallisten maiden suosituslistan, jonka perusteella ulkorajoja voitaisiin avata jo keskiviikkona – Suomi tarkastelee rajojen avaamista vasta ensi viikolla

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?