Suomesta löytyi hyttyslaji, joka saattaa pystyä levittämään malariaa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Taudit

Suomesta löytyi hyttyslaji, joka saattaa pystyä levittämään malariaa

Suomessa koettiin malariaepidemia viimeksi 1940-luvulla.

Anopheles daciae -lajiin kuuluvia hyttysiä havaittiin useilta alueilta Suomessa.

Julkaistu: 2.7. 9:15, Päivitetty 2.7. 16:28

Suomesta on löytynyt uusi hyttyslaji, joka saattaa pystyä levittämään malariaa. Malaria on erityisesti voimakkaita kuumekohtauksia aiheuttava loistauti.

Suomen hyttyslajistoa ja sen levinneisyyttä kartoittaessa löydettiin Anopheles daciae -lajiin kuuluvia hyttysiä, joita ei aiemmin tiedetty olevan Suomessa, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan. Laji on läheistä sukua tunnetuille malariaa levittäville hyttysille, ja saattaa pystyä levittämään tautia.

Suomesta nyt löytynyt Anopheles daciae tunnistettiin omaksi lajikseen vasta vuonna 2004. Laji kuuluu samaan ryhmään kuin Euroopan keskeisin malariaa välittävä hyttyslaji Anopheles messeae, jonka oletetaan välittäneen malariaa myös Suomessa.

Potentiaalisia malariaa välittäviä hyttyslajeja eli Anopheles daciaeta ja Anopheles messeaeta havaittiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla. Anopheles messeae -lajin hyttysiä on tavattu Suomessa aiemminkin.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavan Lorna Culverwellin mukaan Suomessa ei tällä hetkellä esiinny kotoperäistä malariaa, joten syytä paniikkiin ei ole.

”En näe, että Suomessa olisi mitään syytä pelätä”, toteaa Culverwell.

Vaikka Suomessa todetaan vuosittain muutamia kymmeniä malariatapauksia, niiden leviämistä Culverwell pitää epätodennäköisenä. Naarashyttysen pitäisi ensin imeä verta sairastuneesta ja saada sitä kautta malaria. Puraisun jälkeen menee kuitenkin vielä aikaa, ennen kuin hyttynen muuttuu tartuttavaksi. Tartuttavaksi muututtuaan hyttynen voi siirtää malarian eteenpäin imemällä verta uudesta ihmisestä. Nyt löydetty hyttyslaji pystyisi siis tähän, mutta nykyoloissa Curverwell pitää sitä epätodennäköisenä.

Culverwellin mukaan Suomen terveydenhuolto­järjestelmän nopeus ja tehokkuus ehkäisee sitä, ettei malaria ehdi levitä paikallisesti. Sairastuneet pääsevät nopeasti hoitoon, ja malariaa osataan epäillä tietyistä maista tulevien ihmisten saadessa malarian oireita. Suomessa on kuollut viime vuosikymmeninä kolme suomalaista malariaan. Terveyskirjaston mukaan asiaan on vaikuttanut merkittävästi se, ettei malariaa oltu osattu epäillä ajoissa.

Tieto Suomessa esiintyvistä hyttyslajeista, niiden levinneisyydestä ja välittämistä taudeista on tarpeen, jotta voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Eri taudinaiheuttajia välittävien hyttyslajien levinneisyydestä Euroopassa on tärkeää saada tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen takia. Ilmaston lämpenemisen myötä kevät alkaa aikaisemmin, mikä antaa esimerkiksi hyttysille enemmän aikaa toimia ja lisääntyä, sekä muuttua tartuttaviksi.

Culverwellin mukaan Suomen koko terveydenhuoltojärjestelmän tulisi kuitenkin ensin romahtaa, ennen kuin malariasta voisi muodostua vakava kotimainen uhka.

Kartoituksen hyttyset kerättiin eri puolilta Suomea vuosina 2013–2018. Culverwell keräsi niistä useimmat.

Myös Suomessa on ollut malariaepidemioita.

Malarian vakavin muoto on trooppinen tauti, ja eri muodoista vain vivax-malariaa esiintyy tropiikin ulkopuolella. Viimeksi Suomessa koettiin Terveyskirjaston mukaan vivax-malariaepidemia vuosina 1944–1945 kuuman kesän seurauksena. Vuonna 1945 malariatapauksia todettiin Suomessa noin 900.

Laajoja epidemioita oli Suomessa myös 1900- ja 1920-luvuilla.

Curverwellin mukaan syitä sille, että malariaa esiintyi Suomessa, olivat esimerkiksi asumisjärjestelyt. Ihmiset asuivat tiiviimmin, jolloin erilaiset virukset pääsivät leviämään helpommin.

”Jotkut hyttyset suosivat eläimen verta ihmisveren sijaan. Ihmiset saattoivat nukkua samoissa tiloissa erilaisten kotieläinten kanssa, mikä edesauttoi malarian leviämistä”, arvelee Curvelwell.

Malaria katosi Suomesta 1950-luvun alussa.

Suomessa todetaan nykyään vuosittain noin 30–40 malariatapausta, mutta niistä 80–100 prosenttia on peräisin trooppisesta Afrikasta.

Viime vuonna tapauksia todettiin Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) mukaan 50 ihmisellä. Tapauksista 43, eli 86 prosenttia, oli Plasmodium falciparum -lajin aiheuttamia. Se on malariaa aiheuttavista plasmodilajeista yleisin sekä vaarallisin, sillä se kykenee infektoimaan kaikenikäisiä veren punasoluja. Muiden lajien aiheuttama malaria on harvoin tappava.

Suomessa viime vuonna todetuista tapauksista kaikki oli saatu Afrikasta. Kymmenen tartuntaa oli saatu Nigeriasta ja yhdeksän Sambiasta.

Malariaa todetaan suurimmaksi osaksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan runsaasti tapauksia ilmenee myös muun muassa Kaakkois-Aasiassa ja Amerikoissa.

Euroopassa malaria on saatu kitkettyä viimeistään 2000-luvulla lähes kokonaan, mutta muutama vuosi sitten Kreikassa, Italiassa ja Ranskassa todettiin useita paikallisesti saatuja malariatartuntoja. Ranskan tartuntojen arveltiin kuitenkin olevan ”matkalaukuntuomia”.

WHO on arvioinut, että lähes puolella maailman ihmisistä on riski sairastua malariaan. Terveysjärjestön vuosittaisen katsauksen mukaan tautiin kuolee vuosittain yli 400 000 ihmistä. Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat lapset ja raskaana olevat naiset Afrikassa. WHO:n mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa malariaan sairastui vuonna 2018 noin 11 miljoonaa raskaana olevaa naista.

Malariaa aiheuttaa eri Plasmodium-loisalkueläinlajit. Niistä vaarallisimman lisäksi ihmisille tautia aiheuttaa P. vivax, joka aiheutti epidemioita Suomessa, P. ovale ja P. malariae.

Ilman hoitoa P. falciparum kehittyy vakavaksi malariaksi ja voi aiheuttaa hengenvaarallisia oireita, kuten aivomalariaa, jossa ilmenee erityisesti keskushermosto-oireita.

Malarian tyypillisimpiä oireita ovat toistuvat kuumekohtaukset, lihaskivut, heikotus ja päänsärky. Malaria voi olla oireeton vuosia.

HS-testi|HS testasi seitsemän hyttyskarkotinta – Klassikko kärysi ja haisi, mutta yksi tuote sai viisi tähteä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?