Tilapäisesti Suomessa työskentelevät eivät aina uskalla noudattaa karanteenia: ”Mitään turvaa ei käytännössä ole” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Tilapäisesti Suomessa työskentelevät eivät aina uskalla noudattaa karanteenia: ”Mitään turvaa ei käytännössä ole”

Muutamat ulkomailta tulleet työntekijät ovat kevään aikana käyneet töissä karanteenimääräyksestä huolimatta, kertoo Vantaan tartuntatautiylilääkäri Kirsi Valtonen. Taustalla voi olla ymmärtämättömyyttä, mutta yksi syy saattaa olla myös aukko yhteiskunnan tukiverkoissa.

Rakennusalaan kytkeytyvät koronatapaukset nousivat keskusteluun sen jälkeen, kun Helsingissä paljastui uusia tartuntoja. Niiden taustalla ei tiettävästi ole ollut huolia ansionmenetyksistä. Arkistokuva Helsingin Jätkäsaaresta vuodelta 2016.

Julkaistu: 2.7. 19:39, Päivitetty 3.7. 10:54

Kun suomalainen altistuu koronavirukselle ja joutuu karanteenin vuoksi pakkolomalle, tulee yhteiskunta yleensä apuun korvaamaan menetettyjä työtuloja.

Turvaverkossa on kuitenkin aukko monien ulkomailta tulleiden, niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden suhteen. Heillä ei ole automaattisesti oikeutta Kelan tartuntatauti­päivärahaan.

”Kelan systeemit eivät pure näiden ihmisten tilanteeseen. Jos karanteeniajalta ei voi saada toimeentuloa, on aika iso riski, etteivät he uskalla olla niin tarkkoja [karanteenin noudattamisen suhteen]”, katsoo vastaava lakimies Jyrki Ojanen Rakennusliitosta.

Liitossa on kevään ja kesän mittaan ollut huolta siitä, että joitakin työntekijöitä tulisi ansionmenetyksen pelossa töihin, vaikka he olisivat altistuneet koronavirukselle tai oireilisivat. Ainakin Vantaalla on terveysviranomaisten mukaan havaittu tapauksia, joissa lääkärin karanteeniin määräämä henkilö on jatkanut töissä käymistä.

”Totta kai voi miettiä, onko tällä asetelmalla tekemistä sen kanssa, miksi työmailla on ollut tartuntaryppäitä”, Ojanen sanoo.

Lue myös: Ulkomaalaisten työntekijöiden koronatartunnat olivat ”ajan kysymys”, sanoo liittojohtaja – Myös pääkaupunkiseudun työmaalla useita tartuntoja

Rakennustyömailla on kevään ja kesän aikana on havaittu useita tartuntaryppäitä. Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tiistaina ohjeita koronaviruksen torjumisesta rakennusalalla.

Rakennusliitto vastasi omalla tiedotteellaan ja esitti huolensa siitä, kuinka hyvin ohjeet toimivat käytännössä. Yksi ongelma on liiton mukaan karanteenin aikainen toimeentulo.

Ongelma koskee etenkin niitä ihmisiä, jotka ovat ulkomaalaisen yrityksen palveluksessa niin sanottuina lähetettyinä työntekijöinä ja työskentelevät Suomessa vain tilapäisesti. He eivät ole sairausvakuutettuja Suomessa, eivätkä yleensä voi saada tartuntatautipäivärahaa.

Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitola täsmentää HS:lle, että joissakin poikkeustapauksissa päivärahan saaminen voi olla EU-kansalaisille mahdollista. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä ennakkotapauksia eikä selvää linjausta.

Käytännössä ulkomailta lähetetty työntekijä ei voi tietää etukäteen, myönnetäänkö hänelle korvausta vai ei.

Jyrki Ojasen mukaan myöskään työnantajalla ei ole yksiselitteistä palkanmaksuvelvoitetta karanteenin aikana. Tilanne on Suomen oloissa uusi, eikä siitä ole vielä oikeuskäytäntöä.

”Mitään turvaa, mihin voisi vedota, ei käytännössä ole.”

Vantaalla on kevään aikana ollut muutamia tapauksia, joissa koronavirukselle altistuneet ulkomaalaiset työntekijät kävivät töissä, vaikka heidät oli määrätty karanteeniin.

Joukossa on ollut sekä rakennus- että muita työntekijöitä. Yksi taustatekijä on saattanut olla huoli ansioiden menettämisestä, kertoo kaupungin tartuntatautiylilääkäri Kirsi Valtonen.

Valtosen mukaan tapauksiin on liittynyt myös tiedon ja ymmärryksen puutetta. Hän ei osaa sanoa, onko kyse ollut lähetetyistä vai muulla statuksella olevista työntekijöistä.

”Tässä on varmaan ollut epävarmuutta siitä, miten karanteenia noudatetaan ja miten vahva viranomaispäätös se on. Ja jos joku ei muuten saa tuloja mistään, niin kyllähän sekin painaa vaakakupissa”, Valtonen kertoo.

Laki mahdollistaa karanteenin rikkomisesta sakko- tai jopa vankeusrangaistuksen. Valtosen mukaan Vantaalla ei ole ryhdytty tähän, vaan ihmisiä on huomautettu asiasta ja kerrottu rangaistuksen mahdollisuudesta.

”Käsittääkseni karanteenia on sen jälkeen noudatettu. Näiden tapausten riskejä ja merkitystä on arvioitu tapauskohtaisesti.”

Helsingissä karanteeneja ei tiettävästi ole rikottu tieten tahtoen, sanoo kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

Joissakin tapauksissa karanteeniin määrättyjä ihmisiä on lähetetty pois työpaikoilta. Taustalla on ollut se, että henkilö ei ole tiennyt tai ymmärtänyt olevansa karanteenissa.

Huolet ansionmenetyksistä ovat tulleet esiin myös Helsingissä, mutta Lukkarisella ei ole tiedossa, että tuoreimpiin uutisissa olleisiin koronatapauksiin olisi liittynyt tällaista pelkoa.

”Sitä on tullut vastaan jo aiemmin keväällä. Minusta se on nyt hälvennyt, kun ollaan tiedotettu paremmin, että [sairausvakuutuksen piirissä olevat] ihmiset ovat oikeutettuja korvauksiin.”

Myös altistuneiden jäljittämisessä on paikoin ollut hankaluuksia. Valtosen mukaan jäljittäjillä on välillä ollut vaikeuksia tavoittaa altistuneita tai edes selvittää, keitä kaikkia tietyssä asunnossa asuu.

”Ongelmia oli eniten huhti–toukokuussa. Silloin oli useampi rakennusmiesten kimppakämppätapaus, ja se oli muutenkin hektisintä aikaa”, hän kertoo.

Keväällä näiden tapausten merkitys oli kokonaisuuden kannalta ”aika pieni”, Valtonen arvioi.

”Nyt rakennustyömaita on seulottu ja niiden rooli on [pääkaupunkiseudulla] korostunut tässä vaiheessa epidemiaa, kun muita tapauksia on vähemmän.”

Altistuneiden jäljittämiseen on Helsingissäkin liittynyt välillä haasteita. Lukkarisen mukaan jäljitystyötä vaikeuttavat ulkomaalaisten työntekijöiden tapauksessa kielimuuri ja kenties myös kulttuurierot, mutta ongelmat eivät ole koskeneet pelkästään ulkomaalaisia.

”Tämä on vähän stereotypia, mutta kun puhutaan 20–50-vuotiaista miehistä, niin siellä voi olla vähän uppiniskaista porukkaa. Ei se välttämättä liity ulkomaalaistaustaan.”

Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimitsijalla Urmet Arulla ei ole tiedossaan tapauksia, joissa karanteenia olisi rikottu tai terveysviranomaisia olisi vältelty. Hänen mukaansa ilmassa on kuitenkin ollut paljon epätietoisuutta karanteeniasioista.

”Tulkinnat ovat niin monimutkaisia. Perusduunarin on aika vaikea ymmärtää näitä”, vironkieliseen neuvontaan erikoistunut Aru kertoo.

Monet koronavirukselle altistuneiden asuintoverit ovat esimerkiksi olleet huolissaan siitä, loppuvatko työt ja tulot, jos työnantaja saa tietää asiasta. Asuminen karanteenissa olevan henkilön kanssa ei ole peruste viranomaisen määräämälle karanteenille, ellei asuintoverilla todeta tartuntaa.

Palkanmaksun näkökulmasta sillä on merkitystä, kuka altistunutta henkilöä on kieltänyt tulemasta töihin.

Jos rakennusalan työnantaja tai pääurakoitsija kieltää työntekijää tulemasta työmaalle koronariskin vuoksi eikä tarjoa korvaavaa työtä, hänen on maksettava tälle poissaolon ajalta palkkaa. Arun mukaan Rakennusliitto on kevään aikana ollut mukana ratkomassa tätä koskevia kiistoja.

”Muutamat tapaukset ovat menneet riitaisiksi, mutta loppukädessä työnantaja on kuitenkin maksanut.”

Tosin vain pieni osa mahdollisista ongelmista päätyy liiton tai viranomaisten tietoon. Ulkomailta lähetetyt työntekijät eivät kuulu suomalaiseen ammattiliittoon, eivätkä he useinkaan osaa kieltä tai tunne suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Harva uskaltaa, osaa tai välttämättä edes haluaa kysyä neuvoa ongelmatilanteissa.

”Varsinkin tällaisina aikoina heidän turvattomuutensa on silmiinpistävää”, Ojanen arvioi.

Koronavirus|Ulkomaalaisten työntekijöiden koronatartunnat olivat ”ajan kysymys”, sanoo liittojohtaja – Myös pääkaupunkiseudun työmaalla useita tartuntoja

Koronavirus|Ihmiset eivät pelkää enää virusta niin kuin ennen, ja silloin teemme helposti virheitä – pidä kiinni ainakin näistä kolmesta ohjeesta, sanoo asiantuntija

Päivittyvä seuranta|Bukarestista saapuvat lento­matkustajat ohjattiin Helsinki-Vantaalla suoraan korona­testeihin: ”Kapasiteetti ei riitä täysiin koneellisiin”

Koronavirus|Koronatoimia on tehostettava työmailla, korostaa THL – Suomessa todettu useita tautiryppäitä

Koronavirus|Uusissa tutkimuksissa löytyy enemmän immuniteettia koronavirukselle kuin vasta-ainetesteissä

Tartuntatilanne sunnuntaina|THL: Suomessa todettu kaikkiaan 7 253 tartuntaa – HS kertoo reaali­aikaiset tiedot koronaviruksen etenemisestä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?