Espoon hankintajohtaja väitti kaupungin kuulleen siivoojia riistäneen firman epäselvyyksistä vasta vuonna 2017 – todellisuudessa kaupungille kerrottiin hyväksikäytöstä kymmenen vuotta sitten - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Siivousala

Espoon hankintajohtaja väitti kaupungin kuulleen siivoojia riistäneen firman epäselvyyksistä vasta vuonna 2017 – todellisuudessa kaupungille kerrottiin hyväksikäytöstä kymmenen vuotta sitten

Espoon hankintajohtaja Ari Erkinharju myöntää, että kaupunki tiesi siivousyritys SMC:hen liittyvistä ongelmista jo paljon aiemmin kuin se tiedotteessa väitti. Erkinharju ei osaa sanoa, miksi Espoo ei käynnistänyt systemaattista tarkastelua yrityksestä ennen vuotta 2017.

HS kertoi sunnuntaina laajassa jutussa siivousalalla esiintyvästä hyväksikäytöstä.

Julkaistu: 6.7. 20:39

Espoon kaupungin mukaan ”ensimmäiset epäselvyydet” siivousyritys SMC Palveluista tulivat kaupungin tietoon vasta vuonna 2017. Kaupunki kertoi sunnuntaina julkaistussa tiedotteessaan, että kuultuaan epäselvyyksistä se tehosti omaa tarkastustoimintaansa ja teki tarkastuspyynnön työsuojeluviranomaiselle.

Vuonna 2018 Espoo sulki SMC:n ulos kilpailutuksesta ja viime vuonna se irtisanoi jäljellä olleet sopimukset yhtiön kanssa.

HS kertoi sunnuntaina laajassa jutussa siivousalalla esiintyvästä hyväksikäytöstä. Jutussa käsiteltiin myös SMC:tä, joka on vuosikymmenen ajan siivonnut Espoon kouluja ja päiväkoteja. Poliisi epäilee yritystä pyörittäviä Mira Henrikssonia ja Ibrahim al-Beaajia ihmiskaupasta, kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja talousrikoksista. SMC Palvelut toimi aiemmin nimellä Super Moon Cleaning.

Lue lisää: Ibrahem näki nälkää ja nukkui päiväkodeissa, joita siivosi – Siivousfirmoissa Suomessa työskentelee ihmisiä, jotka eivät saa palkkaa, ja yritykset saavat jatkaa riistoa ilman seuraamuksia

Espoon hankintajohtaja Ari Erkinharju, joka oli yksi sunnuntaina lähetetyn tiedotteen allekirjoittajista, kertoo että vuonna 2017 kaupungille alkoi tulemaan tietoa, että ”tässä ei ole kaikki nyt hyvin”.

”Sieltä löytyi sellaista pientä korjattavaa vähän enemmän, ja sitten aloimme systemaattisesti katsomaan tätä yritystä. Kyllähän markkinoilla oli yrityksestä huhua, mutta emme voi huhupuheiden mukaan toimia. Niiden täytyy olla meidän omassa toiminnassa näkemiämme asioita.”

SMC:ssä tapahtuvasta siivoojien hyväksikäytöstä on kuitenkin ollut tietoa jo pitkään.

HS:n jutussa kerrottiin, että jo vuonna 2010 espoolaista koulua siivonnut mies lähetti siivoojien riistoa kuvailevan kirjeen Espoon kaupungin lakimiehelle. Lakimies vastasi, että kaupungilla on vain vähän keinoja selvittää asiaa. Vuonna 2012 poliisi tutki yhtiön perustajia kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Osana tutkintaa poliisi pyysi tietoa myös silloiselta siivouspalveluiden palvelujohtajalta Aija Leinolta.

Mihin perustuu väite, että kaupunki ei ole tiennyt ”epäselvyyksistä” ennen vuotta 2017?

”Joo, aivan. Ehkä olen käyttänyt pikkuisen väärää sanamuotoa siinä. Kyllähän minäkin tiesin, kyllähän markkinoilla liikkui huhuja, ja yleensäkin tiedetään millaista siivousbisneksessä on ollut. Mutta saimme sellaista tietoa, että voimme sitä [tietoa] siinä hetkessä käyttää hyväksi, vuonna 2017. Silloin käynnistettiin tarkastelu ja pyydettiin Avia tekemään tarkastuksia nimenomaan näihin työoloihin liittyen. Olemme tehneet tosi paljon töitä, että olemme saaneet tämän jutun kääntymään.”

Mitä nämä epäselvyydet tarkkaan ottaen olivat?

”Ne perustuivat hyvin paljon siihen, että markkinoilla puhuttiin, että firma ei ole ihan terveellä pohjalla. Ja kun oli ollut tällaista, että koko ajan oli vähän kiikun kaakun, oli ollut palvelun laatuun liittyviä asioita. Niin alkoi tulla sellainen käsitys, että täällä ei ole välttämättä kaikki hyvin.”

Mutta epäselvyydet ovat tulleet kaupungin tietoon jo paljon aiemmin kuin vuonna 2017.

”Varmaan, mutta nekin asiat vanhenevat.”

Mikä vanhenee?

”Siis juridisesti, että voimme käyttää niitä. Yritin sanoa siinä [tiedotteessa], että meille on alkanut tulla sellaista tietoa, jota olemme voineet hyödyntää omassa prosessissamme. Kyllä minä olen kuullut tästä yrityksestä aikaisemminkin, mutta emme voi julkisena hankintayksikkönä toimia huhupuheiden mukaan.”

Puhut huhupuheista. Työsuojeluviranomainen teki yrityksestä jo vajaa kymmenen vuotta sitten useita esitutkintailmoituksia, muun muassa epäillystä syrjintärikoksesta, työaikasuojelurikoksesta, luvattomasta ulkomaisen työvoiman käytöstä ja kahdesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Lisäksi työsuojeluviranomainen katsoi omissa tarkastuksissaan, että yhtiö rikkoo työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja syrjinnän kieltoa. Eivätkö nämä työsuojeluviranomaisen huomiot painaneet missään?

”Totta kai painoivat. Meillä on ollut harkinta kaikilla mahdollisilla tasoilla. Mutta se, että olemme kyenneet toimimaan niin, että toiminta oikeasti johtaa haluttuun lopputulokseen, on vaatinut aika paljon töitä. Olemme pyytäneet, että Avi katsoo yrityksen toimintaa ja hakeneet tietoa itse.”

Mutta millä tavalla nämä työsuojeluviranomaisen jo vajaa vuosikymmen sitten esittämät huomiot on otettu huomioon, kun yritykselle on myönnetty sopimuksia?

”Kun hankintapäätöksiä tehdään, niin jos on vain huomioita ja kehotuksia, niin voisimmeko käyttää sitä poissuljentaperusteena? Olen istunut niin monta kertaa lakimiesten kanssa ja pyytänyt sanomaan, että mitä voimme tehdä. Voi olla että olemme tehneet virheen, emme mekään ole täydellisiä. Vähän harmittaa, että olemme tässä tikunnokassa, kun olemme kuitenkin yrittäneet.”

Eli näkemyksesi on, että työsuojeluviranomaisen näkemyksiä ei voinut käyttää harkinnanvaraisina poissuljentaperusteina?

”Ei ainakaan ennen vuotta 2017.”

Miksi ei?

”Käy katsomassa poissuljentaperusteet.”

Hankintalain harkinnanvaraiset poissuljentaperusteet ovat esimerkiksi vakava virhe ammattitoiminnassa, sekä Suomen tai EU:n lainsäädännön, taikka työehtosopimusten tai kansainvälisten sopimusten sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkominen. Lisäksi rikkomus pitää voida näyttää toteen.

Aalto-yliopiston kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäki sanoo HS:lle, että toistuvat työsuojeluviranomaisen huomiot työntekijöiden hyväksikäytöstä ovat sellaisia, että niitä voi käyttää harkinnanvaraisina poissuljentaperusteina. Etenkin jos kyse on järjestelmällisestä toiminnasta ja viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

”Itse asiassa koko hankintalainsäädäntö lähtee siitä, että hinnan ohella on otettava huomioon esimerkiksi se, että yritykset noudattavat tiettyjä hyväksyttyjä pelisääntöjä. Mukaan lukien työehtosopimuksia ja laista sekä kansainvälisistä sopimuksista tulevia työntekijöiden oikeuksia koskevia minimivaatimuksia”, Kuoppamäki sanoo.

”On vähintään hankintalain tavoitteiden vastaista, että hankintayksiköt käyttävät yrityksiä, jotka eivät noudata näitä sääntöjä. Jos toimitaan muutoin, se voi johtaa myös siihen, että eettisesti toimivat yritykset syrjäytetään markkinoilta.”

Miksi arvioit, että työsuojeluviranomaisen toimia ei olisi voinut käyttää poissuljentaperusteina, Ari Erkinharju?

”No, minä en ole juristi. Mutta näitä pitää olla riittävästi. Tähän bisnekseen kuuluu se, että ihan joka risahduksesta ei voida poistaa kilpailutuksesta. Pitää kerätä riittävästi aineistoa, ja sitä olemme tehneet vuodesta 2017 lähtien ihan määrätietoisesti.”

Miksi vasta silloin?

”En pysty tuohon sanomaan. Silloin tämä asia tuli meille niin, että se eskaloitui, että täytyy katsoa tämä.”

Vuonna 2012 työsuojeluviranomainen kuvaili esitutkintailmoituksessa yhtiön toimintamallia näin: ”Työsuojeluviranomainen katsoo, että Super Moon Cleaning Oy:n toiminta kokonaisuutena perustuu ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytölle”. Eikö tämä ollut teidän tiedossanne?

”Eivät nämä ui meille automaattisesti, niitä pitäisi erikseen pyytää.”

Mutta ainakin osa näistä on ollut tiedossanne. Miksi niitä ei ole käytetty sulkemaan yhtiötä pois kilpailutuksista?

”Nyt pitäisi jutella lakimiesten kanssa. Tämä on aika monimutkainen juttu.”

Miksi systemaattista tarkastelua ei aloitettu paljon aikaisemmin?

”En osaa tähän vastata, koska olen tullut 2016 maaliskuussa taloon. Tuota varten pitää jutella jonkun sellaisen kanssa, joka on ollut vähän pidempään kehissä.”

Kehittämispäällikkö Aija Leino kieltäytyi kommentoimasta ja löi luurin korvaan.

”Se ei varmaan ollut oikein tehty.”

SMC:n toinen perustaja ja pyörittäjä Ibrahim al-Beaaj sai vuonna 2014 lainvoimaisen sakkotuomion työaikasuojelurikoksesta ja luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä. Eikö tällainen tieto voi olla harkinnanvarainen poissuljentaperuste?

”Periaatteessa, jos saamme sen tietoomme. En minä ainakaan tiennyt tästä. Joskus saamme näitä tietoomme niin, että joku soittaa, että tiedätkö tästä. Jos näin on ollut, että on tullut tuomio vuonna 2014, niin olemme missanneet sen.”

Vantaa|Vantaa teki viime vuonna sopimuksen siivousfirman kanssa, jonka taustalla on lukuisia väärinkäytöksiä ja rikostutkintoja – Kaupunki aikoo selvittää, ”mihin toimenpiteisiin sopimuksen osalta voi ryhtyä”

Työelämä|Työministeri Tuula Haatainen pitää siivousalan väärinkäytöksiä ”pöyristyttävinä” ja kannattaa sanktiomaksuja hyväksikäytön kitkemiseksi

Rikokset|Lisätietoa Vantaan sopimuksesta väärinkäytöksiin sotkeutuneen siivousfirman kanssa: kohteina kouluja ja päiväkoteja – Espoon epäilykset eivät kantautuneet kuntarajan taakse

Siivousala|Siivousalan työnantajaliiton johtaja kannattaa kahta muutosta hyväksikäytön kitkemiseksi: Aville oikeus sanktiomaksuun ja alipalkkaus kriminalisoitava

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?