Miksi kaupungit tekivät sopimuksia työn­tekijöitään hyväksi­käyttäneen siivous­firman kanssa? Asian­tuntijat kertovat, mikä hankinta­sopimuksissa mättää - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Siivousala

Miksi kaupungit tekivät sopimuksia työn­tekijöitään hyväksi­käyttäneen siivous­firman kanssa? Asian­tuntijat kertovat, mikä hankinta­sopimuksissa mättää

Hankintayksiköillä ei ole käytössään järjestelmää, jonka avulla tieto yritysten taustoista kulkisi. Täytyy luottaa tarjoajan selvitykseen, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

Siivousalaa kuvataan todella karuksi. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan tilaajan tulee pyytää selvitys yrityksen työoloista, jos epäkohtia havaitaan.

Julkaistu: 7.7. 2:00, Päivitetty 7.7. 6:52

Millä estetään se, että kunnat eivät kilpailutuksissaan mene halvimman hinnan perässä ja osta palveluita yritykseltä, joka pahimmillaan rikkoo ihmisoikeuksia?

Siivousalalla tapahtuva ihmisten hyväksikäyttö on ollut puheenaiheena viime päivien aikana. HS julkaisi sunnuntaina laajan artikkelin, jossa uutisoitiin, että moni kotimainen siivousyritys hyväksikäyttää työntekijöitään laajalla kirjolla.

Lue lisää: Ibrahem näki nälkää ja nukkui päiväkodeissa, joita siivosi – Siivousfirmoissa Suomessa työskentelee ihmisiä, jotka eivät saa palkkaa, ja yritykset saavat jatkaa riistoa ilman seuraamuksia

Ongelmaan liittyvät myös kunnat ja kaupungit, jotka ostavat siivouspalveluita. Esimerkiksi Espoon kaupunki solmi toistuvasti uusia sopimuksia SMC-Palvelut -nimisen yrityksen kanssa, joka viranomaisten arvion mukaan hyväksikäytti työntekijöitään toistuvasti. Espoo irtisanoi SMC Palvelujen jäljellä olleet kahdeksan siivouskohdetta viime vuoden heinäkuussa.

Silti Vantaan kaupunki solmi viime vuonna uuden sopimuksen yrityksen kanssa.

Miten on mahdollista, etteivät yritysten hämäryydet ja väärinkäytökset nousseet esiin, kun kunnat ja kaupungit kilpailuttavat yrityksiä? Ja kulkeutuuko tieto mahdollisista väärinkäytöksistä todella näin huonosti kaupunkien välillä?

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo, että Suomessa hankintayksiköiden välillä ei ole järjestelmää, jonka avulla tieto yrityksien taustoista kulkisi.

Tomi Voutilainen

”Helpointa olisi, jos meillä olisi kyselyjärjestelmä. Kaupparekisterin kautta tiedämme yrityksen johtotehtävissä olevat henkilöt ja oikeusrekisterikeskuksen rekistereissä on tiedot rikoksista. Niiden perusteella voisi tehdä kyselyjärjestelmän, jota hankintayksikkö voisi hyödyntää”, Voutilainen sanoo.

”Yksinkertaisimmillaan kyselyjärjestelmä voisi antaa tiedon siitä, onko tietyn y-tunnuksen omaavan yrityksen kaupparekisteriin merkityllä johdolla rikostaustoja tai onko yritykselle määrätty yhteisösakkoja, jotka voisivat vaikuttaa hankintaan.”

Työoikeudelliset ja vahingonkorvauksiin liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan näy näistä rekistereistä. Hankintayksikkö on täysin sen varassa, että tarjoaja selvittää nämä asiat, Voutilainen sanoo.

”Järjestelmän perustamiselle ei ole estettä. Se voisi auttaa siinä, että voidaan nopeasti selvittää, onko yrityksellä puhtaat paperit.”

Hankintalaissa on säädetty tarjouspyynnössä esitettävät vaatimukset, mutta hankintahetkellä tietoja ei välttämättä ole ja epäilyttävät tiedot voivat tulla esiin myöhemmin, Voutilainen sanoo.

”Kovin realistisia edellytyksiä sille, että kunnat pystyisivät tarkkailemaan palveluntuottajien taustoja ei ole.”

Lue lisää: Espoon hankintajohtaja väitti kaupungin kuulleen siivoojia riistäneen firman epäselvyyksistä vasta vuonna 2017 – todellisuudessa kaupungille kerrottiin hyväksikäytöstä kymmenen vuotta sitten

Millä sitten estetään se, että kunnat eivät osta palveluita yritykseltä, jolla on taustallaan useita väärinkäytöksiä ja rikostutkintoja, kuten Espoon ja Vantaan tapauksissa kävi?

Voutilaisen mukaan on hyvä ajatus, että kuntien, valtion ja viranomaisten hankintayksiköt selvittäisivät säännöllisesti, onko yritykselle syntynyt merkintöjä, jotka vaikuttavat yrityksen palveluihin. Hänen mukaansa hankintasopimuksissa pitäisi olla määriteltynä, että jos yrityksen toiminnassa ilmenee myöhemmin puutteita, niin se voisi toimia sopimuksen irtisanomis- tai purkuperusteena.

Euroopan kriminaalipoliittisen instituutin Heunin johtaja Natalia Ollus kertoi HS:lle aiemmin, että siivouspalveluiden kilpailutusten kriteerit lisäävät painetta siivota mahdollisimman halvalla, koska moni tilaaja painottaa voimakkaasti hintaa.

Natalia Ollus

Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Ville Pönkä kertoo, että hankintalain mukaan hankintayksikön on valittava tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Edullisin on tarjous, joka on joko hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras, kertoo Pönkä.

”Esimerkiksi siivouspalveluita hankkiessaan kunta voi painottaa hinnan lisäksi sosiaalisia näkökohtia, kuten sitä, miten tarjouksen tehnyt yritys noudattaa työlainsäädäntöä ja muutenkin suhtautuu työntekijöidensä oikeuksiin. Käytännössä painottamalla tällaisia seikkoja julkisyhteisöt voivat hankintojensa kautta edistää sosiaalista kestävää kehitystä”, Pönkä sanoo.

Myös Pönkä arvioi, että on vaikeaa selvittää ennakkoon, miten tarjouksentekijä kohtelee työntekijöitään.

”Siitä huolimatta on muistettava, että hankintalaissa on useita perusteita, joilla tarjouksentekijä voidaan tai pitää sulkea pois kilpailusta. Jos esimerkiksi käy ilmi, että siivouspalveluita tarjoava yritys on syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan, vakavaan virheeseen, voidaan se sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle”, Pönkä sanoo.

Kun hankintoja tekee osakeyhtiö, ei hankintalakia sovelleta. Silti suuryritykset seuraavat hankintalain periaatteita ja voivat toiminnassaan painottaa eettisiä kysymyksiä, Pönkä sanoo.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Max Jansson sanoo, että usein tilanne on se, että kun julkishallinnossa tarvitaan jotain, lupaus budjetista annetaan viime tipassa.

”Hankinnan ammattilaiset saavat sitten tiedot nopealla aikataululla ja hankinta vedetään kiireellä läpi. Tämä on ehdottomasti noidankehä, joka tuntuu toistuvan.”

Myös Jansson on sitä mieltä, että sopimuksien seuraamiseen on heikosti resursseja.

”Olemme nähneet tapauksia, joissa maksetaan kiltisti laskuja, mutta ei edes tarkisteta, että vastaako lasku sopimuksessa sovittuja tietoja. Tähän heijastellen ei ole yllättävää, että kuntatasolla ei tarkasteta, mitä yrityksessä tapahtuu. Tämä ei koske pelkästään siivousalaa eikä Suomea vaan on yleinen ongelma Euroopassa.”

Hankintayksikön tulisi sopimuskauden aikana tarkastella, mitä kohteissa tapahtuu, Jansson sanoo.

”Että kukaan ei tee ympäri kellon töitä.”

Jansson arvioi, että kyselyjärjestelmän rakentamiseen liittyy kuitenkin oikeudellisia kysymyksiä. Tällä hetkellä hankintayksikkö saa rikosoikeudelliset tiedot pyytämällä ja yksikön tulisi tarkistaa nämä tiedot.

”Rikosrekisteriote on hyvin sensitiivistä tietoa, siksi prosessi on byrokraattinen. Se, miten tällaista tietoa säilytettäisiin uudessa järjestelmässä, on ongelmallista. Olisi toki helppoa vain kirjautua jonkinlaiseen järjestelmään sisään ja nähdä tiedot, mutta siihen liittyy myös oikeudellisia kysymyksiä.”

Kuntaliiton ulkoisten hankintojen neuvontayksikön hankinta-asiantuntija Olli Jylhä sanoo, että hankinnoissa tulee varmistaa palvelujen laatu vertailemalla hinnan lisäksi tarjoajien laatua.

”Siivousalalla voitaisiin asettaa esimerkiksi minimihinta. Hankintayksikkö arvioisi, mikä on sellainen hinta, millä palvelu voidaan vähimmillään tuottaa. Toinen tapa on asettaa vähimmäisvaatimukset, eli että vain ne saavuttavat yritykset pääsevät mukaan kilpailutukseen.”

Jylhän mukaan on vaikeaa luottaa siihen, että rikosoikeudelliset tiedot riittävät väärinkäytösten kitkemiseen.

”Henkilökohtaiset rikosrekisterit eivät yksinään ole toimiva järjestelmä, että siivousalan väärinkäytökset pystyttäisiin estämään. Selvitykset kysytään sopimuskauden alussa, joten rikosrekisteriotteiden perusteella ei pystytä tehokkaasti puuttumaan sopimuskaudella ilmeneviin väärinkäytöksiin”, Jylhä sanoo.

Jos omalla työpaikallaan huomaa epäkohtia ihmisten kohtelussa, professori Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta kehottaa ottamaan heti yhteyttä yrityksen johtoon.

”Siivousala on todella karu, ja organisaatioilla pitää olla yhteiskunnallinen vastuu sopimuksista. Tilaajan vastuuseen kuuluu pyytää selvitys työoloista, jos epäkohtia havaitaan.”

Voutilaisen mukaan siivoojan pitkät työpäivät pitää laittaa merkille. Myös aluehallintoviraston työsuojeluun voi tehdä ilmoituksen.

”Tosin näissä tilanteissa voi olla hankalaa alkaa puuttua tilanteeseen, koska asian esille nostaminen voi johtaa siivoojan työpaikan menettämiseen. Aluehallintoviraston työsuojeluun voi tehdä ilmoituksen, jotka käsitellään luottamuksellisina.”

Siivousala|Siivousalan työnantajaliiton johtaja kannattaa kahta muutosta hyväksikäytön kitkemiseksi: Aville oikeus sanktiomaksuun ja alipalkkaus kriminalisoitava

Vantaa|Vantaa teki viime vuonna sopimuksen siivousfirman kanssa, jonka taustalla on lukuisia väärinkäytöksiä ja rikostutkintoja – Kaupunki aikoo selvittää, ”mihin toimenpiteisiin sopimuksen osalta voi ryhtyä”

Työelämä|Työministeri Tuula Haatainen pitää siivousalan väärinkäytöksiä ”pöyristyttävinä” ja kannattaa sanktiomaksuja hyväksikäytön kitkemiseksi

Rikokset|Lisätietoa Vantaan sopimuksesta väärinkäytöksiin sotkeutuneen siivousfirman kanssa: kohteina kouluja ja päiväkoteja – Espoon epäilykset eivät kantautuneet kuntarajan taakse

Siivousala|Espoon hankintajohtaja väitti kaupungin kuulleen siivoojia riistäneen firman epäselvyyksistä vasta vuonna 2017 – todellisuudessa kaupungille kerrottiin hyväksikäytöstä kymmenen vuotta sitten

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?