”Menen veljeni hautajaisiin vaikka henkeni uhalla” – Täydelliset turvavälit ovat junissa ja busseissa utopiaa, mutta matkustajat eivät enää ajattele epidemiaa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Joukkoliikenne

”Menen veljeni hautajaisiin vaikka henkeni uhalla” – Täydelliset turvavälit ovat junissa ja busseissa utopiaa, mutta matkustajat eivät enää ajattele epidemiaa

Junalippuja ei voi ostaa junasta eikä makuuhytteihin voi joutua vieraan ihmisen kanssa. Muun muassa näillä keinoilla VR pyrkii takaamaan turvallisen matkustamisen. HS seurasi, miten turvavälit toteutuvat perjantai-iltapäivän junamatkalla ja bussissa.

Maili ja Eemil Virtanen leikkivät junan leikkipaikalla. Isä Matti Virtanen seuraa vieressä. Leikkipaikka on elinehto pitkälle matkustamiselle.

Julkaistu: 7.7. 2:00, Päivitetty 7.7. 7:54

”Täällähän onkin jo jonoa”, VR:n ravintolavaunun tarjoilija Emilia Hilden sanoo. Yleensä hän avaa ravintolavaunun myymälän vasta kun juna nytkähtää liikkeelle. Muutama janoinen matkaaja kuitenkin odottaa jo malttamattomana kassan aukeamista.

Kesäkuun puolivälistä alkaen junissa on voinut jälleen taittaa matkaansa ravintolavaunussa. Ravintolavaunut olivat poissa liikenteestä reilun kahden ja puolen kuukauden ajan koronavirusepidemian takia.

Nyt ravintolavaunussa noudatetaan samoja ohjeistuksia kuin muissakin ravintoloissa. Asiakaspaikoista täytetään noin kolme neljäsosaa.

Hilden oli lomautettuna pari kuukautta, joten työnteko maittaa, vaikka kiirettä pitää. Ravintolavaunuissa on pidettävä tarkkaan huolta hygieniasta, joka tarkoittaa henkilökunnalle jatkuvaa omavalvontaa.

Hygieniasta huolehtiminen on ehdotonta. Ruuhkaisena aikana asiakasjono saa odottaa, jotta pinnat ehditään pyyhkiä ja desinfioida.

”Mahdollisuuksien rajoissa pidetään turvavälit asiakkaisiin. Ei jäädä siihen liikaa lätisemään”, Hilden sanoo.

Junatarjoilija Emilia Hildenin työpäivät täyttyvät jatkuvasta siivoamisesta. Hygieniasta huolehtiminen on osa VR:n yli 90-kohtaista suunnitelmaa, jolla pyritään takaamaan matkustamisen turvallisuus.

Aluksi ravintolavaunujen asiakasmääriä valvottiin ja kontrolloitiin, mutta tilanne on tasoittunut yleisten rajoitusten lieventyessä. Asiakasmääriä pyritään nyt hallitsemaan kuulutusten avulla, joilla kerrotaan, jos ravintolavaunut ovat erityisen täynnä.

”Mutta kyllähän se on jokaisen yksilön vastuu lähteä vain terveenä reissuun”, Hilden sanoo.

Hilden myöntää, että työskentely ympäri Suomea kyytiin hyppäävien ihmisten kanssa jännittää.

”Eihän se korona mihinkään ole poistunut.”

Matkustajia junan ravintolavaunussa.

Helsingin ja Tampereen väliä kiitävän junan ravintolavaunussa täydelliset turvavälit ovat perjantai-iltapäivästä lähes sula mahdottomuus, vaikka ravintolavaunun lattiaan onkin liimattu useampi turvaväleistä muistuttava tarra.

”En erityisemmin mieti turvavälejä tai vastaavaa. Luulen, että ne ovat jollakin tavalla iskostuneet takaraivoon. Eli pitää väliä, eikä turhaan ota täällä kiinni kaiteista ja ovenkahvoista”, sanoo Tampereelle matkaava Anna Mannerkoski.

Toisilleen tuntemattomat Anne Mannerkoski ja Toni Korpimäki istuivat vastakkain junan ravintolavaunussa. Vieraiden lähettyvillä matkustaminen ei erityisemmin pelota kumpaakaan.

Mannerkoski on pannut merkille kuulutukset, joissa kerrotaan kolmella kielellä ohjeistuksia turvaväleistä sekä oikeaoppisesta yskimisestä ja aivastamisesta. Junasta olisi myös ollut mahdollista ostaa kasvomaski, mutta Mannerkoski ei siihen tarttunut, koska on ollut oireeton.

”Sillähän ei suojella itseään vaan toisia.”

Leena Järnforsilla on netistä tilattu paita, jossa kehotetaan pysymään kauempana. Viesti on hänen mukaansa myös mennyt perille.

Korona iski VR:ään lujaa, ja matkustajamäärät romahtivat keväällä.

Huhti-, touko- ja kesäkuun osalta matkustajaliikenteen tappiot tulevat olemaan useita kymmeniä miljoonia euroja. Heinäkuusta elätellään toiveita paremmasta tuloksesta, mutta lähelle normaalia ei tulla pääsemään.

VR:llä on oma suunnitelmansa, jolla valmistaudutaan vilkastuvaan joukkoliikenteeseen. Exit covid-19 -suunnitelma sisältää yli 90 toimenpidettä, joilla pyritään varmistamaan matkustamisen turvallisuus.

Tämä tarkoittaa muun muassa tehostettua siivousta, junien käsidesiannostelijoita, opasteita sekä edellä mainittuja kuulutuksia turvaväleistä ja oikeaoppisesta yskimisestä. Suuri osa suunnitelman kohdista ei näy tavalliselle matkaajalle mitenkään.

VR:n matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola myöntää, ettei VR pysty takaamaan junissa reiluja turvavälejä. Siitä huolimatta suunnitelma on toiminut.

”VR:n tiedossa ei ole yhtään tartuntaa tai tartuntaketjua, joka olisi jäljitetty VR:n henkilökuntaan tai junilla matkustaneisiin henkilöihin”, Simola sanoo.

Lippua ostaessa VR:n algoritmi pyrkii valitsemaan paikan, joka on mahdollisimman kaukana kanssamatkustajista. Konduktööreiltä ei tällä hetkellä voi ostaa lippuja, vaan ne täytyy hankkia ennen junaan nousemista. Tällä tavoin varmistutaan, että jokaisella matkustajalla on paikka.

Simola vakuuttaa, että ongelmatapaukset ratkaistaan asiakkaan edun mukaisesti. Eli jos kiireessä aikoo ostaa lipun puhelimellaan vasta junaan päästyään eikä VR:n sovellus esimerkiksi toimikaan, ei tarvitse pelätä, että lentää junasta ulos.

Lipunmyynnin lopettamisella haluttiin myös vähentää ylimääräisiä kontakteja henkilökunnan ja matkustajien välillä.

Matkustajien on mahdollista varata kokonainen hytti omaan käyttöönsä kaukoliikenteen junissa. Makuuhyttejä myydään vain yksittäisille henkilöille tai seurueille. Vieraiden kanssa ei siis voi joutua samaan makuuhyttiin.

Raiteilla viilettää nyt myös enemmän vaunuja kuin normaalisti. Vuoroista ajetaan noin 85 prosenttia, mutta kalusto on silti täysi. Matkat tehdään siis ylipitkillä junilla, joissa on myös enemmän istumapaikkoja. Tällä hetkellä matkoja tehdään noin puolet vähemmän kuin viime vuonna.

”Kannustamme asiakkaita valitsemaan vuoron ruuhka-aikojen ulkopuolelta. Toivomme, ettei ruuhkaisinta junaa valittaisi, ellei ole aivan pakko”, VR:n viestintäpäällikkö Janna Viisterä sanoo.

Kannustaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hiljaisemmille vuoroille tarjotaan halvempia lippuja.

Kehitteillä on myös mahdollisuus varmistaa turvaväli ostamalla pienellä lisähinnalla viereinen paikka tyhjäksi. Palvelun tarkkaa hintaa ei Viisterä vielä osaa sanoa.

Junat myydään edelleen täyteen, mikäli kysyntää riittää. Varsinaista matkustajamäärän rajoittamista ei ole tiedossa.

”Kannustamme ihmisiä kotimaanmatkailuun, mutta emme tietenkään ajattele, että täyttäisimme junat huolehtimatta turvallisuudesta”, Viisterä sanoo.

Loppuunmyydyt junat ovat kuitenkin olleet viime kuukausina harvinaisuuksia. Topi Simolan mukaan täyttöaste on ollut noin 20 prosenttia. Esimerkiksi viime viikolla täysiä junia ei ollut koko Suomessa yhtäkään. Ennen koronaa täyttöaste oli hieman yli 40 prosenttia.

Perjantain iltapäiväjunassa Raili Karatmaa on matkalla Alavieskaan veljensä hautajaisiin. 77-vuotias Karatmaa kuuluu riskiryhmään, joten hän on viettänyt kevään karanteenioloissa. Hallituksen koronatiedotustilaisuuksista on omien laskujen mukaan jäänyt väliin vain yksi.

Hän ei kuitenkaan osaa omien sanojensa mukaan harrastaa täysimääräistä pelkotilaa. Jälkeläiset ovat kuulemma tehneet sen hänen puolestaan.

Raili Karatmaa on tiiviisti seurannut koronatiedotusta läpi kevään ja kesän.

Karatmaa ei junaan noustessaan huomannut mitään erityisiä koronaohjeita. Epidemiatilanne ei hänen mukaansa erityisemmin pomppaa silmille.

”Kun katsoo tätä elävää porukkaa, niin aivan kuin virusta ei olisi olemassakaan”, Karatmaa sanoo.

Lentokoneet eivät Alavieskaan lennä, joten juna oli Karatmaalle ainoa varteenotettava matkustusmahdollisuus.

”Kyllä minä veljeni hautajaisiin menen vaikka henkeni uhalla.”

Junan leikkipaikalla kolmevuotias Eemil Virtanen laskee liukumäkeä uudestaan ja uudestaan. Ainakin arkiajattelun näkökulmasta leikkinurkkauksen pinnat voivat olla todellinen viruspesäke.

”Kyllähän taudin uhka kuumottaa, mutta tämä on melkein ainoa tapa pysyä järjissään pitkän junamatkan ajan”, äiti Venla Oksanen sanoo vierestä.

Nelihenkinen perhe on matkalla Kokkolaan. Matka kestää nelisen tuntia. Isä Matti Virtanen kertoo, että he ovat matkanneet kerran aikaisemmin poikkeusolojen aikana junalla. Silloin leikkipaikka jätettiin koronan takia rauhaan.

Kokkolassa odottaa Eemilin ja yksivuotiaan Mailin isoisoäiti. Hän ei ole vielä koskaan tavannut lapsenlapsenlapsiaan.

”Sillä järjellä olemme liikenteessä, että etäisyydet pidetään, mikäli isomummu ei itse halua ottaa riskiä”, Matti Virtanen sanoo.

Tampereen linja-autoasemalla on perjantain alkuillassa monen kymmenen ihmisen jono. Ihmismassa odottaa pääsyä Onnibusiin, joka vie heidät Hämeenlinnan kautta Helsinkiin.

Tamperelainen Maaru Tassberg on kaksoissiskonsa kanssa matkalla Helsinkiin. Hän on bussin ainoa matkustaja, joka on asettanut suojamaskin kasvoilleen.

Tassberg on hieman hämmentynyt, koska oletti näkevänsä enemmän maskeja. Helsingin koronatilanne mietityttää, ja hän itse haluaa ottaa varman päälle.

”Eniten viruksessa pelottaa se, että olisin taudin potentiaalinen levittäjä”, Tassberg sanoo.

Toisin kuin VR:llä, Onnibussissa ei sen kummemmin kuuluteta koronaohjeita tai ohjeisteta yskimään hihaan. Tassberg ei odottanut tällaisia neuvoja, mutta ne voisivat olla hänestä ihan paikallaan.

”Tilanteesta on tullut arkipäivää, eikä edes huomaa, että ollaan pandemian keskellä. Näkymättömään uhkaan on vaikea suhtautua oikealla vakavuudella. Siksi valmiustilaa olisi hyvä pitää yllä esimerkiksi kuulutuksilla.”

Tassberg on huolissaan koronatilanteesta, mutta ei paniikissa.

”Säkin tulit aika lähelle haastattelemaan. Jos olisin paniikissa koronasta, en varmaan olisi antanut haastattelua.”

Maaru Tassberg oli ainoa matkustaja, joka käytti maskia Tampereelta Helsinkiin kulkevassa linja-autossa.

”Ja ollaan saavuttu kohteeseen, Helsingin linja-autoasemalle.”

Kuljettajan kuulutus kajahtaa ilmoille. Ihmiset alkavat verkkaisesti pakkautua kohti uloskäyntiä.

Maailmanlaajuinen epidemia näkyy lähinnä siten, että heillä vaikuttaa olevan hieman vähemmän kiire ulos bussista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?