Seksi ilman suostumusta on jatkossa raiskaus ja lapsen­raiskaajien rangaistukset kiristyvät – työryhmä haluaa kiristää seksuaali­rikoksia koskevaa lakia, näin laki muuttuisi - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Seksuaalirikokset

Seksi ilman suostumusta on jatkossa raiskaus ja lapsen­raiskaajien rangaistukset kiristyvät – työryhmä haluaa kiristää seksuaali­rikoksia koskevaa lakia, näin laki muuttuisi

Lakiin tulisi uusi 12 vuoden ikäraja, jota nuorempiin kohdistuvat seksuaaliset teot rangaistaisiin lapsenraiskauksina tai seksuaalisena kajoamisena lapseen.

Julkaistu: 7.7. 10:31, Päivitetty 7.7. 14:39

Seksuaalirikosten rangaistuksiin kaavaillaan kiristyksiä, ja myös yhä useammat teot ovat tulossa rangaistaviksi. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa koko seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamista.

Uudistus muuttaa tapaa tarkastella seksuaalirikoksia. Raiskauksessa ja muissa seksuaalirikoksissa olennaista olisi vapaaehtoisuuden puute eikä väkivalta tai sen uhka, kuten nykyisin.

”Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus laittaa seksuaalirikollisuutta koskeva luku vastaamaan tämän päivän käsityksiä”, luonnehti ylijohtaja Ari-Pekka Koivisto oikeusministeriöstä tiistaina tiedotustilaisuudessa. Hän muistutti, että edellisen kerran seksuaalirikoksia koskevaa lukua uudistettiin 1990-luvun lopussa. Sen jälkeen lukuun on tehty useita muutoksia.

Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakosin johtaman työryhmän ehdotus luovutettiin tiistaina oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r).

Yksi odotetuimmista ja eniten keskustelua herättäneistä uudistusehdotuksista on raiskauksen tunnusmerkistön muuttuminen. Jatkossa raiskaukseksi katsottaisiin yhdyntä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.

Myös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä olisi tarkoitus muuttaa vastaavalla tavalla. Keskeistä olisi siis uhrin vapaaehtoisuuden puuttuminen.

Alle 16-vuotiaisiin kohdistuvat seksuaalirikoksesta erotettaisiin kokonaan aikuisia koskevasta sääntelystä. Tarkoituksena on vahvistaa lasten koskemattomuuden suojaa.

Lakiin tulisi kokonaan uusi 12 vuoden ikäraja. Tätä nuorempiin lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot rangaistaisiin lapsenraiskauksina tai seksuaalisena kajoamisena lapseen.

Lapsen vapaaehtoisuutta ei tällöin arvioitaisi.

Taustalla on paljon keskustelua herättänyt tapaus, jossa oikeus ei tuominnut sukupuoliyhteyttä 10-vuotiaan kanssa raiskauksena.

Tekijä tuomittiin kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta syyte törkeästä raiskauksesta ei menestynyt. Tämä johtui siitä, että pikkutyttö ei vastustanut hyväksikäyttäjäänsä.

Minimirangaistukset näistä rikoksista kovenisivat. Lapsenraiskauksen vähimmäisrangaistukseksi ehdotetaan kahta vuotta, kun nykyisin näistä teoista on miniminä yksi vuosi vankeutta.

Kokonaan uutena säännöksenä lakiin tulisi seksuaalisen kuvan luvan levittäminen. Nykyisin tällaiset aikuisia koskevan kuvan levitykset tulevat rangaistaviksi kunnianloukkauksina tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.

Rangaistuksen uudesta rikoksesta voisi saada, jos levittää seksuaalisen kuvan tai videon ilman kuvassa esiintyvän henkilön lupaa.

Teosta voitaisiin tuomita sakkoa tai korkeintaan kaksi vuotta vankeutta.

Toinen uusi rikosnimike olisi seksuaalinen kajoaminen. Se korvaisi nykyisen pakottamisen seksuaaliseen tekoon ja koskisi muita vakavia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä.

Rangaistusasteikko näistä rikoksista kovenisi. Sakkomahdollisuus poistuisi kokonaan, ja enimmäisrangaistus nousisi kolmesta vuodesta neljään vuoteen.

Työryhmä on pohtinut lakiin lisättävää vapaaehtoisuuden käsitettä ja toteaa, että sen on tarkoitus vastata sanan yleiskielistä merkitystä.

”Kysymys on siitä, haluaako henkilö osallistua toimintaan vai ei. Säännöksissä ei edellytettäisi, että vapaaehtoisuus tai sen puute on ilmaistu jollain määrätyllä tavalla. Vapaaehtoisuus tai sen puuttuminen voi ilmetä esimerkiksi sanallisen ilmaisun, eleiden tai muun toiminnan perusteella”, uudistusta luonnehditaan oikeusministeriön tiedotteessa.

Uhrin ei tarvitse ilmaista sanoin tai teoin sitä, että hän ei suostu yhdyntään.

”Teon kohde voi myös olla esimerkiksi täysin passiivinen, koska on pelkotilassa, voimakkaasti päihtynyt tai nukkumassa, jolloin hänellä ei ole mahdollisuutta muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällöinkin sukupuoliyhteyteen ryhtyminen olisi raiskaus.”

Toisen kanssa ei siis ole oikeutta ryhtyä yhdyntään tai kohdistaa häneen muutakaan seksuaalista tekoa, kun hän ei ole ilmaissut tahtoaan.

Mitään kirjallista tai edes sanallista suostumusta ei tarvittaisi. Osallistumistahdosta voi ilmaista myös muulla tavalla kuin sanallisesti.

Olennaista olisi vapaaehtoisuus tekohetkellä. Teko ei muutu raiskaukseksi, vaikka toinen katuisi tapahtunutta jälkikäteen.

Varsin tuore, vuodelta 2014 oleva säännös seksuaalisesta ahdistelusta laajenisi käsittämään myös muita tekoja kuin koskettelua. Pykälää säädettäessä tehtiin tietoinen valinta siitä, että rangaistavaa olisi vain koskettelu. Nyt muun muassa me too -liikkeen herättämä keskustelu on osoittanut, että tulkinta on liian kapea, arvioi lainsäädäntöneuvos Kiriakos.

Rangaistavaksi tulisi siten esimerkiksi roisien kuvien lähettäminen, sukupuolielimen paljastaminen toiselle tai esimerkiksi hameen alta kuvaaminen.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson arvioi, että me too -liike on vaikuttanut yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttumiseen.

”On ollut äärimmäisen tärkeää, koska sen kautta monet naiset ja tytöt ovat uskaltaneet kertoa omista, kammottavista kokemuksistaan. Yksi ongelmista on se, että moni jättää rikosilmoituksen tekemättä.”

Uudistukselle alkoi olla suurta painetta.

Jo vuonna 2003 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että kaikki tahdonvastaiset yhdynnät on tulkittava raiskauksiksi. Raiskauksessa ei ole olennaista se, kuinka paljon uhri vastusti rikosta, vaan uhrin suostumuksen puuttuminen, EIT painotti Bulgariaa koskevassa päätöksessään.

Ruotsi uudisti raiskaussäännöstään pari vuotta sitten niin, että olennaiseksi katsottiin suostumuksen puute. Uudistuksen jälkeen langettavien tuomioiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, kertoo Ruotsin rikostenehkäisyneuvoston, Brottsförebyggande rådetin, tuore selvitys.

Vuonna 2017 käräjäoikeudet antoivat Ruotsissa 190 langettavaa tuomiota raiskauksesta, mutta vuonna 2019 määrä oli jo 333.

Suomessa uudistusta on vaadittu myös kesäkuussa 2019 eduskunnalle luovutetulla kansalaisaloitteella. Aloite keräsi yli 55 000 allekirjoitusta.

Eduskunnassa aloite herätti kiivasta väittelyä.

Oikeusministeriön ehdotus lähtee nyt lausuntokierrokselle. Tarkoitus olisi antaa hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2021.

Keskustelu raiskauksen määritelmästä meni eduskunnassa ajoittain kiivaaksi – väittely koski sitä, mikä on seksuaalirikosten suurin ongelma

Oikeusministeri: seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistetaan – suostumuksen rooli korostuu raiskaustapauksissa ja lapsen hyväksikäyttö rangaistavaksi raiskauksena

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?