Keskellä oululaista lähiötä kohoaa jylhä, Alvar Aallon suunnittelema talo – Nyt kaupunki kauppaa sitä pilkkahinnalla mutta tiukoin ehdoin - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Arkkitehtuuri

Keskellä oululaista lähiötä kohoaa jylhä, Alvar Aallon suunnittelema talo – Nyt kaupunki kauppaa sitä pilkkahinnalla mutta tiukoin ehdoin

Toistaiseksi korkein huuto rakennuksesta on nettihuutokaupassa 5 000 euroa. Siilon korjaustöiden kustannusarvio on noin 1,35 miljoonaa euroa.

Alvarin siilo Oulun Toppilassa ei ole perinteisintä Alvar Aaltoa muun muassa raakabetonisen julkisivunsa takia.

Julkaistu: 8.7. 11:18, Päivitetty 8.7. 17:04

Oulun Toppilassa uudehkon kerrostalokorttelin keskellä on myynnissä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus, Alvarin siilo.

Hintakin on poikkeuksellisen edullinen: Oulun kaupunki asetti rakennuksen hiljattain myyntiin nettihuutokauppaan ilman lähtöhintaa. Keskiviikkona iltapäivällä korkein huuto oli 5 000 euroa. Myynti-ilmoitusta on katsottu yli 40 000 kertaa. Huutokauppa on auki 21. elokuuta asti.

Myynti-ilmoituksesta kertoi aiemmin sanomalehti Kaleva.

Rakennus on hakesiilo, jonka Aalto suunnitteli osaksi Toppilan selluloosatehdasta. 1930-luvun alussa valmistunut tehdas oli ensimmäinen Aallon suunnittelema teollisuuskohde. Viimeiseksi se ei jäänyt.

”Aalto suunnitteli teollisuusrakennuksia paljon. Toppilan sellutehdasta seurasi sikermä hienoja tehtaita eri puolille Suomea. On esimerkiksi Sunila Kotkassa, Summan tehtaat Haminassa sekä Inkeroisten ja Anjalan tehtaat Kouvolassa”, sanoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Lindhin mukaan siilo on niitä harvoja osia, joita Toppilan tehdaskokonaisuudesta on vielä jäljellä. Hän kuvaa rakennusta veistokselliseksi.

”Käsittääkseni se on ollut varastorakennus. Tuon mallisissa rakennuksissa on usein säilytetty jauhemaisia aineita.”

Ostaja saa omakseen sekä noin 250 kerrosalaneliömetrin siilorakennuksen että 1 494 neliömetrin kokoisen tontin, jolla on 400 kerrosneliömetriä lisärakennusoikeutta.

Nyt rakennus tosin on rakennusvalvonnan määräämässä käyttökiellossa. Viime vuonna tehdyn kuntoarvion mukaan rakennus vaatii mittavaa korjausta sekä ulko- että sisäpuolelta.

Oulun kaupungin teknisen isännöitsijän Jari Poutiaisen mukaan korjaustöiden kustannusarvio on tällä hetkellä noin 1,35 miljoonaa euroa, mutta se tarkentuu, kun ostaja ja rakennuksen tulevaisuuden käyttötarkoitus on tiedossa.

”Eihän se halpaa lystiä ole”, Poutiainen sanoo.

Siilorakennuksessa ei ole tehty laajoja korjaustoimia, ja se on ollut pitkään vailla huoltoa. Rakennus on ollut pääasiassa käyttämättömänä noin kymmenen vuotta. Siinä ei ole lämmitystä, viemäriä, ilmanvaihtoa eikä käyttövettä.

Alvarin siilo vaurioitui tulipalossa vuonna 2004. Julkisivu säilyi lähes ilman vaurioita, mutta sisätilat paloivat ja toinen pääty tuhoutui lähes kokonaan.

Kuntotutkimuksen mukaan Alvarin siilon julkisivu on kunnoltaan pääosin tyydyttävä mutta osin vain välttävä. Julkisivujen korjaustarve on merkittävä, sillä niihin kohdistuu huomattavaa kosteusrasitusta, mikä saattaa lisätä vaurioita.

WSP Finlandin tekemän ja Oulun kaupungin tilaaman betonirakenteiden kuntotutkimuksen mukaan korjaus tulee tehdä parin vuoden kuluessa, jotta jo olemassa olevat vauriot eivät laajene ja pahene.

Kuntotutkimuksen mukaan korjaustöiden kustannukset voidaan määritellä tarkemmin vasta kun rakennuksen tulevaisuuden käyttö on tiedossa.

Myynti-ilmoituksessa kerrotaan, ettei tontin käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty vaan se voi olla esimerkiksi yleisötoimintaa, liike- ja toimistokäyttöä tai asumista.

Poutiaisen mukaan Oulun museo- ja tiedekeskus Luuppi todennäköisesti arvioi rakennuksen käyttötarkoitusta, kun mahdollinen ostaja on tiedossa.

Siilorakennus on myös suojeltu sr-1-merkinnällä, joten ostajan pitää tehdä kunnostus yhdessä Luupin kanssa. Rakennusta ei saa esimerkiksi purkaa, ja korjaustöissä tulee kunnioittaa rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa.

Oulun kaupunki on omistanut siilon noin kolmekymmentä vuotta, Poutiainen sanoo.

”Kaupungilla ei ole varaa kunnostaa sitä, joten yritetään myydä.”

Kaupunki on yrittänyt saada rakennusta kaupaksi aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2007 siilosta oli kiinnostunut Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys. Kappelia siilosta ei kuitenkaan tullut, lähinnä siksi, että korjauskustannukset olivat yhdistyksellekin mittavat.

Tommi Lindhin mukaan siilo ei ole ihan perinteisintä Aaltoa esimerkiksi raakabetonisen julkisivunsa vuoksi. Joitain tuttuja piirteitäkin tosin löytyy.

”Ehkä se, mikä on Aallolle tyypillistä, on vapaa muodonanto. Rakennus ei näytä perinteiseltä talolta, vaan siitä on tehty melko vapaan näköinen rakenteen ja muodon sommitelma.”

Tarkennus 8.7. klo 17.00: Rakennuksesta käytettiin jutussa aiemmin muotoa Alwarin siilo, joka on paikoin käytössä muuallakin. Oulun kaupunki puhuu kuitenkin Alvarin siilosta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?