Raiskaustuomiot lähes kaksinkertaistuivat Ruotsissa lain uudistamisen jälkeen – käykö näin pian myös Suomessa? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Seksuaalirikokset

Raiskaustuomiot lähes kaksinkertaistuivat Ruotsissa lain uudistamisen jälkeen – käykö näin pian myös Suomessa?

Suomeen ehdotetaan nyt Ruotsin mallin kaltaista raiskauspykälää, jossa olisi olennaista vapaaehtoisuuden puute eikä väkivalta tai sen uhka.

Langettavia tuomioita oli vuonna 2017 kaikkiaan 190, mutta viime vuonna niitä oli jo 333. Lisäystä oli 75 prosenttia.

Julkaistu: 9.7. 11:45

Langettavien raiskaustuomioiden määrä lähes kaksinkertaistui, kun Ruotsissa uudistettiin raiskauspykälä kaksi vuotta sitten. Silloin raiskauksen olennaiseksi tunnusmerkistötekijäksi tuli vapaaehtoisuuden puute eikä väkivalta tai sen uhka kuten aiemmin.

Nyt Suomeen ehdotetaan samanlaista muutosta. Oikeusministeriön työryhmän ehdotus uusista seksuaalirikossäännöksistä julkistettiin tiistaina.

Työryhmä arvioi, että uudistus lisäisi Suomessa poliisille tehtyjen raiskausilmoitusten määrää vuosittain viidenneksen eli noin 250 tapauksella. Nykyisin poliisille tehdään vuosittain noin 1 200 raiskausilmoitusta.

Myös syyttäjille ja tuomioistuimiin etenevien juttujen arvioidaan lisääntyvän viidenneksen. Tuomioistuimiin tulisi siten nykyisten noin 350 jutun lisäksi 69 tapausta.

Arviot voivat Ruotsin kokemusten perusteella olla alakantissa, erityisesti tuomioistuimiin tulevien juttujen osalta.

Ruotsissa lisääntyivät selvästi nimenomaan langettavat tuomiot, kertoi maan rikoksentorjuntaneuvosto eli Brottsförebyggande rådet (Brå) kesäkuun puolivälissä julkaisemassaan raportissa.

Langettavia tuomioita oli vuonna 2017 kaikkiaan 190, mutta viime vuonna niitä oli jo 333. Lisäystä oli 75 prosenttia.

Sen sijaan poliisille tulleiden ilmoitusten määrässä kasvu ei ollut yhtä voimakasta.

Ilmoituksia tuli viime vuonna noin viidennes enemmän kuin ennen lakiuudistusta. Brån mukaan kasvu ei välttämättä johdu uudistuksesta. Ilmoitusten määrät alkoivat kasvaa jo vuosia ennen uudistusta.

Näyttää siis siltä, että entistä useampi raiskausilmoitus johtaa Ruotsissa syytteeseen ja langettavaan tuomioon.

Brå kävi tutkimusta varten läpi kaikki Ruotsin käräjäoikeuksien, hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden antamat raiskaustuomiot vuodelta 2019.

Mukaan otettiin vain naisiin kohdistuneet raiskaukset. Miehet ovat raiskauksissa uhreina niin harvoin, että riittävän kattavan aineiston kertymistä täytyy vielä odotella, Brå perusteli rajausta.

Brå varoo tekemästä pitkälle vietyjä päätelmiä, koska kyse on verrattain tuoreesta uudistuksesta.

Se kuitenkin arvioi, että uuden säännöksen ansiosta tuomioita on tullut raiskauksista, joista ei aiemmin olisi edes nostettu syytettä.

Yhdessä syyttäjien kanssa Brå päätyi arvioimaan, että viime vuonna nostettiin 76 raiskaussyytettä tapauksista, jotka olisi aiemmin jätetty syyttämättä.

Puolet näistä syytteistä hylättiin tuomioistuimessa. Lopuista jutuista 26 päättyi tuomioon raiskauksesta ja 12 tapauksessa tuli tuomio tuottamuksellisesta raiskauksesta.

Juuri tuottamuksellinen raiskaus paljastui yhdeksi Ruotsin uudistuksen suurimmista ongelmista. Pykälän tulkinta oli monien mielestä hankalaa.

Suomi aikoo välttää tämän ongelman, sillä oikeusministeriön työryhmä ei esitä samantapaista säännöstä tuottamuksellisesta raiskauksesta. Ruotsissakin säännöksen soveltaminen on jäänyt harvinaiseksi.

Brå selvitti myös, millaisia tuomioistuimiin päätyneet uudet tapaukset olivat. Selvityksen perusteella ne eivät juuri koskaan koskeneet läheisiä suhteita vaan osapuolet olivat yleensä tuttavia.

Moni tapaus liittyi tilanteeseen, jossa tekijä oli kesken vapaaehtoisen seksin yllättäen käynyt väkivaltaiseksi tai ryhtynyt tekemään jotain, mihin uhri ei ollut antanut suostumustaan.

”Aineisto osoittaa, että uudet langettavat tuomiot koskevat suurelta osin juuri sellaisia tilanteita, joita lainmuutoksella tarkoitettiin kattaa, siis esimerkiksi yllätyksellisiä tapauksia sekä tapauksia, joissa asianomistaja on reagoinut väkivaltaan passiivisuudella”, Brå luonnehti.

Etukäteen arvioitiin, että uudistus lisäisi näyttöongelmia, koska väkivallan puuttumisen takia uhreilla ei välttämättä olisi vammoja yhtä usein kuin aiemmin.

Ennakko-olettama osoittautuikin todeksi. Vuoden 2017 tuomioista yli kolmasosassa oli esitetty merkittävää näyttöä vammoista, mutta viime vuoden tuomioissa niitä oli vain 13 prosentissa tapauksista.

Kaikissa langettavaan tuomioon johtaneissa uusissa tapauksissa näyttö arvioitiin kuitenkin suunnilleen yhtä vahvaksi kuin aiemmissakin raiskausjutuissa.

Joka kolmannessa jutussa näyttö oli erittäin vahvaa. Se perustui esimerkiksi tallenteeseen tapahtumista, tunnustukseen tai ulkopuolisen todistajan kertomukseen.

Raiskaustuomioiden keskipituus kasvoi uudistuksen jälkeen jonkin verran. Aineisto viittaa siihen, että tämä johtuisi ankarammasta suhtautumisesta sellaisiin tekoihin, jotka jo aiemminkin tulkittiin raiskauksiksi. Näiden rikosten keskipituus piteni parilla kuukaudella.

Ruotsissa vähimmäisrangaistus raiskauksesta on kaksi vuotta vankeutta. Suomessa minimi on vuosi vankeutta, eikä tähän ehdoteta muutosta.

Tuomioiden ja tilastojen lisäksi Brå selvitti kyselyin ja haastatteluin muun muassa poliisien, syyttäjien ja tuomareiden mielipiteitä uusien raiskaussäännösten toimivuudesta.

Myönteisimmin uudistukseen suhtautuivat syyttäjät. Heidän mielestään lainmuutos antoi hyvän viestin arvojen muuttumisesta. Lisäksi oli aiempaa helpompaa nostaa syyte ja saada langettava tuomio, syyttäjät arvioivat.

Myös tuomarit suhtautuivat uudistukseen positiivisesti. Sen sijaan poliisit ja asianajajat näkivät ongelmia ja arvioivat jopa oikeusvarmuuden heikentyneen.

Raiskausasioiden kanssa tekemisissä olevat kansalaisjärjestöt antoivat uudistuksesta hyvin myönteiset arviot. Ne muun muassa huomauttivat, että uhrit syyllistivät itseään aiempaa vähemmän.

Loppupäätelmänä Brå arvioi, että uudistus näyttää täyttävän sille asetetut tavoitteet. Aiemmin rankaisematta jääneet teot ovat tulleet rangaistaviksi.

Toisaalta osa rajanveto-ongelmista voi vaarantaa oikeusturvaa. Sen vuoksi Brå kaipasi vielä linjauksia ylemmiltä tuomioistuimilta muun muassa siitä, mikä voidaan katsoa osoitukseksi vapaaehtoisuudesta.

Seksuaalirikokset|Seksi ilman suostumusta on jatkossa raiskaus ja lapsen­raiskaajien rangaistukset kiristyvät – työryhmä haluaa kiristää seksuaali­rikoksia koskevaa lakia, näin laki muuttuisi

Ruotsin raiskauslaki uudistui – seksiin tarvitaan tästä lähtien aina suostumus

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?