Kauppatieteellisen pääsykokeessa yritettiin estää vilppiä – seurauksena ulos jäi opiskelijoita, joiden pisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Korkeakoulut

Kauppatieteellisen pääsykokeessa yritettiin estää vilppiä – seurauksena ulos jäi opiskelijoita, joiden pisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn

Helsinkiläinen Kerkko Sunell jäi ilman opiskelupaikkaa, vaikka hänen pisteillään olisi pitänyt päästä kauppatieteellisen alan korkeakouluun. Tilanne johtuu tiedekuntien keksimästä säännöstä, jolla oli tarkoitus estää vilppiä etänä pidetyissä pääsykokeissa.

Aalto-yliopiston kampus

Julkaistu: 10.7. 11:15, Päivitetty 13.7. 10:06

Kauppatieteellisen tiedekuntien yritys estää vilppiä etänä pidetyssä valintakokeessa on johtanut tilanteeseen, jossa monet hakijat kokevat tulleensa kohdelluksi epäreilusti.

Yhteisvalinnassa oli tänä vuonna käytössä todistusvalinnan lisäksi kaksiosainen valintamenettely. Valintakokeen ensimmäinen, kesäkuun alussa järjestetty osa toteutettiin etäyhteyksillä valvomattomana. Parhaiten suoriutuneet hakijat kutsuttiin valintakokeen toiseen osaan, joka järjestettiin kesäkuun puolivälissä.

Valituksi tuleminen edellytti tarpeeksi hyvää menestystä ensimmäisessä valintakokeessa. Saattoi kuitenkin olla hakijalle parempi, että hän ei suoriutunut ensimmäisestä osasta ”liian” hyvin.

Opiskelupaikan saaminen yliopistosta edellytti nimittäin sitä, että kokeeseen osallistuja sai toisessa vaiheessa vähintään 80 prosenttia omista ensimmäisen vaiheen pisteistään.

Tämä on johtanut siihen, että yliopiston ulkopuolelle on jäänyt hakijoita, joiden pisteet olisivat riittäneet opiskelupaikan saamiseen.

Näin kävi esimerkiksi Aalto-yliopistoon pyrkineelle helsinkiläiselle Kerkko Sunellille, 19. Sunell sai valintakokeen toisesta vaiheesta 11,96 pistettä, kun enimmäispistemäärä oli 20. Alin hyväksytty pistemäärä oli 11,47 pistettä. Silti hän jäi ilman opiskelupaikkaa.

Koska hän sai toisen vaiheen kokeesta yli 20 prosenttia huonomman tuloksen kuin ensimmäisen vaiheen, hän ei tullut vilppiä ehkäiseväksi laaditun säännön vuoksi valituksi.

Sunell kertoo, että alimmat pisteet, joilla Aalto-yliopistossa pystyi etenemään toiseen vaiheeseen olivat 19,96 enimmäispistemäärän ollessa 30. Sunell itse sai reilusti enemmän pisteitä, 22,96. Enimmillään toisessa vaiheessa pystyi saamaan 20 pistettä.

Jos Sunell olisi suoriutunut kokeen ensimmäisessä vaiheessa edes hieman huonommin, hän olisi tullut toisessa vaiheessa valituksi.

Kokeen ensimmäisessä vaiheessa olisi kuitenkin ollut vaikea taktikoida, sillä aikataulurajat olivat todella tiukat.

”Ei siinä voi kuin tehdä parhaansa”, sanoo Sunell.

Sunell kertoo, että ei osannut vastata kaikkiin kysymyksiin toisessa osassa. Jos sisäänpääsy olisi siitä kiinni, olisi se hänen mielestään helpompi ymmärtää.

Mutta se, että joku pääsi sisään vaikka sai molemmista osista vähemmän pisteitä, tuntuu Sunellista erikoiselta.

Vilppiä koskevan säännön tarkoituksena oli varmistaa, että hakijat pärjäsivät molemmissa osissa suunnilleen yhtä hyvin. Toisaalta sen tarkoitus oli estää vilpillisellä menettelyllä ensimmäisessä vaiheessa menestyneiden hakijoiden tuleminen valituksi.

Tilanne ei ole aivan samanlainen kuin oikeustieteellisen pääsykokeissa, joissa pisteitä on laskettu väärin. Itä-Suomen yliopisto tiedotti asiasta myöhään torstaina.

Yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistot. Yliopiston mukaan pisteytyksen korjaaminen voi vaikuttaa kaikkiin hakijoihin, myös hyväksytyksi tulleisiin.

Suomen Kauppakorkeakoulut yhdistyksen puheenjohtajan, LUT-kauppakorkeakoulun dekaanin Sami Saarenkedon mukaan 20 prosentin säännöstä päättivät yhdessä kaikki Suomen kauppatieteellisten yksiköiden dekaanit opintohallinnon edustajia ja juristeja kuultuaan.

Saarenkedon mukaan kaikki valintakoemenettelyistä päättäneet olivat yksimielisiä siitä, että lopullinen valinta ei voinut perustua yksinään valvomattomaan valintakokeeseen. Toisella osalla kontrolloitiin sitä, että hakija tosiasiassa hallitsi valintamateriaalin yhtä hyvin kuin oli osoittanut ensimmäisessä osassa.

Molemmista osista pyrittiin Saarenkedon mukaan laatimaan mahdollisimman samankaltaiset, jotta tilanne olisi hakijoille reilu.

”Kokoustimme tästä asiasta todella paljon tänä keväänä ja tämä ratkaisu oli siinä ajan hetkessä paras, minkä keksimme”, kertoo Saarenketo.

”En oikein osaa harjoittaa jälkiviisautta”, jatkaa Saarenketo.

Saarenketo kertoo saaneensa itsekin yhteydenottoja valintaprosessin tuloksista. Kauppatieteellisissä ollaan myös valmistauduttu siihen, että valinnoista saattaa tulla oikaisupyyntöjä.

Oikaisu 13.7.2020 klo 10.05: Toisin kuin jutussa väitettiin, enimmäispistemäärä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan toisessa vaiheessa ei ollut 30, vaan 20.

Korkeakoulut|Oikeus­tieteellisen valinta­kokeen pisteet laskettiin väärin – ”Virhe oli vakavampi kuin alunperin aamulla ymmärsimme”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?