Kevään opiskelijavalinnoista syntyi sotku, jota ministeriö ei lain mukaan voi siivota: ”Emme puutu yksityiskohtiin”, kommentoi ministeri Kosonen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koulutus

Kevään opiskelijavalinnoista syntyi sotku, jota ministeriö ei lain mukaan voi siivota: ”Emme puutu yksityiskohtiin”, kommentoi ministeri Kosonen

Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin on tänä keväänä liittynyt suuri määrä epäselvyyksiä ja virheitä: eduskunnan oikeusasiamies on saanut pääsykoe- ja valinta-asioista yli sata kantelua. Kulttuuriministeri Hanna Kosonen valittelee virheitä, mutta toteaa, että päätösvalta valinnoista kuuluu oppilaitoksille itselleen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk) myöntää, että poikkeuskevät on ollut hakijoille raskasta aikaa.

Julkaistu: 11.7. 2:00, Päivitetty 11.7. 15:22

Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin on tänä vuonna liittynyt poikkeuksellinen määrä epävarmuutta ja epäselvyyksiä.

Ensin ylioppilastodistuksen perusteella valittavien hakijoiden osuuksia kasvatettiin monilla aloilla kesken hakuprosessin, minkä moni hakijoista koki epäreiluna.

Sitten useiden etäpääsykokeiden osallistujat kärsivät teknisistä ongelmista, ja tällä viikolla HS uutisoi muun muassa virheestä oikeustieteellisen yhteisvalintakokeen pistelaskussa. Automaattisen tarkastusmekanismin virheen vuoksi osa hakijoista oli saanut virheellisiä miinuspisteitä.

Lue lisää: Yliopistot tyrivät oikeustieteellisen pääsykokeen pisteiden laskussa

Virheet opiskelijavalinnoissa eivät ole ennenkuulumattomia, mutta tänä vuonna erilaisia ongelmia vaikuttaa olleen epätavallisen paljon. Aikooko opetus- ja kulttuuriministeriö puuttua ongelmiin, ja kuinka tapahtuneita virheitä korjataan?

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk) vetoaa siihen, että lain mukaan korkeakoulut vastaavat itse opiskelijavalinnoistaan ja niiden perusteista eikä ministeriö voi määrätä niistä.

”On todella valitettavaa, että näin herkässä ja tärkeässä asiassa on tehty suuria virheitä. Mutta korkeakoulut vastaavat itse näistä prosesseista ja valinnoista, ja lainsäädännöllisestikin tämä on niiden autonomiaan kuuluva asia”, Kosonen kommentoi HS:lle puhelimitse.

Hänen mukaansa ministeriö ja sen alainen Opetushallitus ovat kevään mittaan painottaneet korkeakouluille, että oikeudenmukaisuuden ja reilun kohtelun tulee toteutua poikkeusoloista huolimatta.

”Tänä keväänä on sattunut samaan aikaan kolme isoa asiaa [koronaepidemia, korkeakoulujen valintauudistus ja koronasta johtunut ylioppilaskokeiden tiivistäminen]. Tämä on ollut näille nuorille [hakijoille] todella raskasta aikaa.”

Kososen mukaan keskustelua on käyty myös yksittäisistä tapauksista, mutta niistä ministeriö ei anna korkeakouluille varsinaisia ohjeita.

”Emme puutu yksityiskohtiin”, Kosonen sanoo.

”Meillä on lainsäädäntö, jota noudatetaan. Mutta [oikeudenmukainen kohtelu] on ollut todella vahvasti esillä kaikissa keskusteluissa.”

”Ministeriö ja yliopistot tulevat myös jälkikäteen yhdessä käymään toimintatapoja läpi pyrkimyksenään toimintatapojen kehittäminen.”

Kosonen huomauttaa, että tilannetta helpottaa tulossa oleva korkeakoulupaikkojen lisäys, johon on myönnetty rahoitusta lisäbudjetissa. Ensi syksyn aloituspaikkoja on lisätty yli 4 200 paikalla.

Entä hakijan oikeusturva? Onko kohtuullista, jos hyväksymiskirjeen saanut nuori vaikkapa hankkii opiskelupaikkakunnalta asunnon, irtisanoutuu työstään vanhalla kotipaikkakunnalla ja kuulee myöhemmin, ettei saakaan paikkaa?

Ministeri Kosonen myöntää, että opiskelupaikan saaminen on monille nuorille yksi elämän suunnannäyttäjistä ja ainutkertainen asia tulevaisuuden kannalta. Kohtuullisuuskysymykseen hän ei ota kantaa.

”Opiskelijaksi ottamispäätös on yliopiston virallinen juridinen päätös. Sellaista on todella vaikea lähteä perumaan. Viime kädessä hakija voi saattaa asiansa hallinto-oikeuden arvioitavaksi”, hän pohtii.

Opiskelijavalinnan tulos on hallintopäätös, johon voi hakea oikaisua tai – jos se ei tuota tulosta – valittaa hallinto-oikeuteen. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti.

Hallintolain mukaan viranomaispäätöksessä olevaa ”ilmeistä kirjoitus- tai laskuvirhettä” ei saa korjata, jos lopputulos olisi kohtuuton virheeseen syyttömälle asianosaiselle. Pari vuotta sitten ainakin Itä-Suomen hallinto-oikeus ratkaisi yhden valintakoejutun hakijoiden tappioksi.

Useat luokanopettajakoulutukseen hakeneet olivat tallennusvirheen vuoksi luulleet tulleensa valituiksi, vaikka heidän pisteensä eivät riittäneet opiskelupaikkaan. Virheestä tiedotettiin nopeasti, mutta osa hakijoista oli ehtinyt ottaa paikan vastaan.

”Opiskelijavalintaa koskevan hallintopäätöksen tekeminen ja valintatulosten julkistaminen olivat eri asioita”, oikeus katsoi tiedotteen mukaan.

Yliopiston tekemä virhe ei siis ollut itse valintapäätöksessä, vaan pelkästään tulosten julkistamisessa. Tässä tapauksessa myöskään pisteytyksessä ei ollut virheitä.

Oikeustieteellisen haun osalta tämänkaltaisia tapauksia tuskin syntyy. Yliopistot tiedottivat perjantaina, että kukaan hyväksymiskirjeen saanut ei menetä opiskelupaikkaansa.

Lainvastaisiksi epäillyistä päätöksistä voi myös kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Tänä vuonna oikeusasiamies on yhteishaun päättymisen jälkeen saanut yli sata kantelua opiskelijavalintoihin ja pääsykokeisiin liittyvistä asioista.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi keväällä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausuntoa todistusvalintoihin liittyneistä menettelyistä.

Ministeriön HS:lle toimittaman tiivistelmän perusteella selitys on hyvin samanlainen kuin ministeri Kososen kertoma: valintakokeet tai opiskelijavalinnat eivät kuulu ministeriön toimivaltaan, mutta se on ”tukenut korkeakouluja tilannekuvan muodostamisessa” muun muassa järjestämällä ”säännöllisiä kokouksia”. Myös CSC:n eli Tieteen tietotekniikan keskuksen asiantuntemusta on käytetty hyödyksi.

Opetusneuvos Kaisu Piiroinen kertoo HS:lle, että muutkin kevään hakuihin liittyneet ongelmat on pyritty ratkaisemaan yhteistyössä. Varsinaisiin ohjaustoimiin ei ole ryhdytty.

”Jatkuva keskusteluyhteys ja yhdessä tekeminen toimii hyvin, jopa tehokkaammin kuin yksittäiset irralliset ohjaustoimenpiteet”, hän kommentoi.

Piiroinen arvioi, että monen ongelman takana ovat olleet koronaepidemian aiheuttamat nopeat muutokset, kuten tarve muuttaa fyysisiä pääsykokeita etäkokeiksi. Hän ei osaa sanoa, onko virheitä ollut paljon normaalia enemmän, sillä ministeriö ei tilastoi opiskelijavalintojen virheitä.

”Mutta virheiden mahdollisuus on totta kai suurempi, kun jotain tehdään ensimmäistä kertaa”, Piiroinen muotoilee.

Muita, esimerkiksi kokeiden pisteytykseen liittyneitä virheitä hän kuvailee ”toisistaan poikkeaviksi yksittäistapauksiksi”.

”Niiden ennakoiminen tai välttäminen ohjeistuksella olisi ollut mahdotonta.”

Piiroinen uskoo, että tämän kevään ja kesän virheet ovat opiksi, jos esimerkiksi etäkokeita joudutaan hyödyntämään jatkossa.

”Samalla tavalla kuin aina ennenkin, kun opiskelijavalinnoissa on ollut [ongelmia]. Kun [oppilaitosten hakupalvelu] Opintopolku otettiin käyttöön, niin sielläkin oli alkuvaiheessa pientä käynnistymisvaikeutta. Seuraavalla kierroksella ollaan valmiimpia.”

Tarkennus 11.7. kello 15.21: Artikkelista saattoi aiemmin saada käsityksen, että Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutuksen haussa tapahtunut virhe olisi ollut valintapäätöksessä. Virhe oli vain tulosten julkistamisessa.

Tällaisia ongelmia valinnoissa on ollut

Oikeustieteellisen yhteisvalinnassa osa pääsykoepisteistä laskettiin väärin. Aiemmin HS uutisoi, että kaikki kokeeseen osallistuneet eivät myöskään saaneet heille luvattua lisäaikaa.

Osa Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen opintoihin hakeneista sai kesäkuussa ”inhimillisen virheen” vuoksi väärän tiedon opiskelupaikasta.

Aiemmin keväällä sekaannuksia oli ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa, kun ammatillisista oppilaitoksista oli ilmoitettu valmistuneiden tietoja väärin.

Useissa etäkokeissa on ollut teknisiä ongelmia.

Joissakin etäkokeissa on herännyt vilppiepäilyjä, ja yliopistot ovat reagoineet vilpinestosäännöillä. Kauppatieteellisen tiedekuntien kohdalla rannalle on tällaisen sääntelyn vuoksi jäänyt hakijoita, joiden pisteet olisivat riittäneet opiskelupaikkaan.

Korkeakoulut|Kauppatieteellisen pääsykokeessa yritettiin estää vilppiä – seurauksena ulos jäi opiskelijoita, joiden pisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn

Lukiot|IB-lukiosta valmistunut Joonas Hannula menetti paikan lääketieteellisessä, kun loppuarvosanat laskivat odottamattomasti – kukaan ei tiedä, millä perusteella

Korkeakoulut|Oikeus­tieteellisen valinta­kokeen pisteet laskettiin väärin – ”Virhe oli vakavampi kuin alunperin aamulla ymmärsimme”

Yliopistot|Koronaepidemia myllersi yliopistojen opiskelijavalinnat: Näin pyrkijät karsitaan nyt

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?