Ilvesten määrä kasvaa Suomessa, Pohjois-Karjalassa tavallista enemmän havaintoja - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Suurpedot

Ilvesten määrä kasvaa Suomessa, Pohjois-Karjalassa tavallista enemmän havaintoja

Ilvesten metsästyskuolleisuus on vähentynyt, mikä on auttanut kantaa uuteen kasvuun. Myös jäniskannan kasvulla on osuutensa asiaan.

Ilves kuvattuna metsässä Kouvolassa kesäkuussa 2017.

Julkaistu: 13.7. 17:30, Päivitetty 13.7. 18:50

Ilveskanta on kasvanut 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan.

Luke kertoi heinäkuussa julkaisemassaan tutkimuksessa, että Suomessa on ennen metsästyskauden 2020–2021 alkua noin 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä. Luvussa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja eikä arviota touko–kesäkuussa syntyneistä pennuista.

Kanta-arvio pohjautuu muun muassa havaintoihin pentueiden määrästä. Havainnot on tehty vuoden 2019 syyskuun ja vuoden 2020 helmikuun välisenä aikana.

Tutkimuksen mukaan ilvespentueita havaittiin Suomessa vuonna 2019 yhteensä 378–415. Määrä oli noin 40 pentuetta suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tiedotteessa Luke arvioi, että vuonna 2014 alkanut ilvesten määrän väheneminen on pysähtynyt ja kääntynyt kasvuun.

Kasvu on kuitenkin vielä pientä. Vuoden 2019 pentueiden määrä oli yhä 23 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014.

Eniten ilveskanta on kasvanut Pohjois-Karjalassa ja Kainuun poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa. Muualla maassa ilvesten määrä on pääosin edellisvuoden tasoa.

Ilvesten luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tiettävästi tapahtunut muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Tutkimuksessa kerrotaan, että ilveskannan aikaisemman supistumisen merkittävimpänä syynä on ollut metsästyskuolleisuus, joka on sittemmin vähentynyt. Tämä kehitys on auttanut kantaa uuteen kasvuun.

Joensuun seudun, Ilomantsin ja Tuupovaaran riistanhoitoyhdistyksien toiminnanohjaaja Timo Hattunen kertoo, että aiempaa pienempi metsästyskuolleisuus pitää paikkansa.

”Metsästyslupia on myönnetty niin vähän.”

Kolmen yhdistyksen alueelle on hänen mukaansa myönnetty vuonna 2019 yhteensä neljä ilveslupaa. Ilves on luvanvarainen riistaeläin.

Hattunen kertoo, että alueella ilveskannan kasvuun on vaikuttanut myös jäniskannan kasvu.

”Useampana vuotena jäniksillä täällä idässä oli jokin tauti ja niiden kanta romahti. Se vaikutti ilveksiin niin, että pentueet eivät säilyneet talven yli. Ne olivat nälkiintyneitä ja laihoja, sillä niille ei riittänyt ruokaa. Nyt kun tautia ei enää ole, jänisten määrä kasvaa ja pentueet selviävät.”

Hattusen mukaan yhdistyksien alueilla on tehty kuluneen vuoden aikana tavallista enemmän ilveshavaintoja.

Onko ilveskannan kasvulla merkitystä ihmiselle? Hattunen vastaa, ettei ilveksistä ole ihmisille suurta haittaa.

”Kannan kasvaessa pihakäynnit voivat lisääntyä ja kotieläinvahinkoja tulla, kissoja häviää pihasta ja sen sellaista. Suoranaista vaaraa ilveksistä ei ole ihmiselle havaittu.”

Metsästäjille suurempi ilveskanta näkyy siinä, että metsäkanalintujen määrä vähenee.

Oikaisu 13.7. klo 18.50: Korjattu Tuupavaara Tuupovaaraksi ja lisätty välisenä-sana kohtaan, joka kertoo havaintojen tekoajasta.

Susi sai uuden hoitosuunnitelman: Tavoitteena edistää pelätyn ja ihaillun eläimen sietämistä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?