”Kun Suomi avautuu, meidän täytyy tottua siihen, että tällaisia epidemia­ryppäitä tulee”, sanoo THL:n Mika Salminen ulko­maalaisten työn­tekijöiden tartunnoista - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

”Kun Suomi avautuu, meidän täytyy tottua siihen, että tällaisia epidemia­ryppäitä tulee”, sanoo THL:n Mika Salminen ulko­maalaisten työn­tekijöiden tartunnoista

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella todettiin viime viikolla koronavirustartuntojen rypäs. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kertoi vastaavasta noin kaksi viikkoa sitten.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Julkaistu: 13.7. 20:03, Päivitetty 13.7. 20:39

Suomessa on paljastunut lyhyessä ajassa erillisiä koronavirus­tartuntojen ryppäitä ulkomailta tulleiden työntekijöiden keskuudessa. Onko tästä syytä olla huolissaan?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoo, että covid-19-tapausten riski on otettu huomioon, kun vierastyöntekijöiden työskenteleminen Suomessa päätettiin hallituksen päätöksellä sallia.

”Kun Suomi avautuu, meidän täytyy tottua siihen, että tällaisia epidemiaryppäitä tulee. Sitä on melko vaikeaa täysin estää. Muuten kaiken pitäisi olla kiinni.”

Salmisen mukaan on kuitenkin tärkeää havaita ryppäät ajoissa, jotta leviäminen voidaan estää.

Ryppäistä uusin ilmeni viime viikolla. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän mukaan alueella on todettu koronavirustartunta yhteensä yhdeksällä maatalouden kausi­työn­tekijällä. Hyvinvointiyhtymään kuuluu Päijät-Hämeen maakunnan kuntien lisäksi Pukkila, Myrskylä ja Iitti.

Saman työnantajan palveluksessa ilmenneistä tartunnoista ensimmäinen todettiin torstaina tai perjantaina. Altistumisia on arvioitu olevan noin 80. Kymmenessä tapauksessa altistuminen on varmaa.

Hyvinvointiyhtymän tulosaluejohtaja Kimmo Kuosmanen kertoi maanantaina puhelimitse, että jokaiselta altistuneelta on otettu koronavirusnäyte. Altistuneet ovat parhaillaan karanteenissa.

”Tänään aamulla olen saanut viestin, että näytteet ovat valmistuneet ja uusia positiivisia ei ole altistuneista tullut. Eli hyvä tilanne sinänsä.”

Salmisen saamien tietojen mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella tartunnan saaneet ovat kaikki vierastyöläisiä. Altistuneiden joukossa on hänen mukaansa vierastyöläisten lisäksi muun muassa autonkuljettajia, mutta he ovat toistaiseksi välttyneet tartunnoilta.

”Jos koronavirustartuntoja tapahtuu, ei se ole työpaikan vika. Huonolla tuurilla näin voi tapahtua missä vain”, Salminen sanoo.

Aiempi tartuntarypäs ilmeni noin kaksi viikkoa sitten, kun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tiedotti, että Turussa oli todettu viikon aikana yhdeksän korona­virus­tartuntaa ulkomaalaisten työn­tekijöiden asuntolassa. Viisi tartunnan saaneista oli työskennellyt vielä samalla viikolla Turun telakalla. Lisäksi sairaanhoitopiiri kertoi 13 altistuneesta.

Rakennus- ja teollisuusalojen liittojohtajat taas kertoivat, että yksittäisiä tartuntoja on todettu myös ainakin Helsingissä.

Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut ohjeistuksen siitä, kuinka vierastyöläisten kanssa tulee toimia koronavirusaikana. Salmisen mukaan riskit pysyvät kohtuullisina ohjeita noudattamalla.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoi ohjeistuksesta sunnuntaina ja antoi samalla esimerkkejä: ulkomaalaisia työntekijöitä on tuotu Suomeen tilauslennoilla, haettu lentokentältä ja asetettu työpaikallaan kahden viikon karanteeniin. Työtä voi tehdä, mutta kontaktit muihin eivät ole mahdollisia, hän sanoi.

Suositeltu karanteeni ei tarkoita, ettei kukaan voisi sairastua, Salminen muistuttaa.

”Karanteeni on olemassa sitä varten, että jos joku sairastuu, pystytään rajoittamaan altistuneiden määrää.”

Muitakin ohjeistuksia on. Työpaikalla kuuluu noudattaa turvavälejä ja hyvää hygieniaa. Husu-Kallio kertoi myös, että ”yhdessä matkustavia porukoita” saa majoittaa samoihin tiloihin.

Myös Salmisen mukaan on suositeltavaa olla sijoittamatta toisilleen ennalta tuntemattomia samaan majoitukseen.

Turussa ilmenneet tapaukset ovat liittyneet majoitustiloihin. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kertoi toukokuussa, että alalla ulkomailta tulevat työntekijät asuvat pienissä yhteisasunnoissa ja kulkevat myös työmatkat yhdessä. Majoitustiloissa voi asua myös eri maista kotoisin olevia.

Salminen kommentoi asiaa yleisesti: ”Toisilleen tuntemattomien eri majoittamiseen sijoittaminen on yleisohje, jota pyritään noudattamaan, mutta käytännön haasteita voi olla.”

Pyrkimys on välttää lisäkontakteja sisätiloissa aina kun mahdollista, Salminen sanoo.

”Tarkoitus on, että jokaiselle on omat huoneet, ja jos se ei ole mahdollista, ei sekoitettaisi ihmisiä yhtään sen enempää kuin pakko on.”

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella sijainneessa työpaikassa on Salmisen mukaan toimittu ohjeistusten mukaisesti.

Samaa sanoo Kuosmanen. Hänen mukaansa kaikki kausityöntekijät ovat muun muassa olleet työpaikalle saapuessaan omaehtoisessa karanteenissa.

”Heillä ei ole ollut lähikontakteja sinä aikana. Elinympäristönä on ollut työ, työmatka ja majoitustilat. Käsihygienia on ollut hyvää, ja heillä on ollut omat saniteettitilat. Kausityöntekijät ja muut työntekijät eivät ole olleet arkipäivän kontakteissa ollenkaan.”

Yhdeksän tartuntaa ja kymmenen varmaa altistunutta ovat Kuosmasen mukaan kahdesta erillisestä majoitusyksiköstä. Hän kertoo, että toisessa majoitusyksikössä tartuntoja ja altistumisia on ollut enemmän ja toisessa vähemmän.

Salmisella ja Kuosmasella ei ole tietoa siitä, onko kyseisessä työpaikassa sijoitettu samoihin majoitustiloihin toisilleen ennalta tuntemattomia.

Koronavirus|Yhdeksällä maatalouden kausityöntekijällä todettu koronavirustartunta Päijät-Hämeessä – karanteenissa noin 80 ihmistä

Tartunnat|Turussa todettu viikon aikana yhdeksän korona­virus­tartuntaa ulko­maalaisten työn­tekijöiden asuntolassa

Koronavirus|”Ei täällä voi mitään etäisyyttä pitää” – HS tutustui rakennustyöläisten yhteisasuntoihin, joita on syytetty koronapesäkkeiksi

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?