Sienestäjä löysi 300 vuotta vanhoja rahoja Lahden Nastolasta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Historia

Sienestäjä löysi 300 vuotta vanhoja rahoja Lahden Nastolasta

Luultavasti metsäkoneen maanpinnalle nostamia kolikoita löytyi 417 kappaletta.

Julkaistu: 16.7. 11:52

Lahden Nastolassa löydettiin viime viikon keskiviikkona 417 kolikkoa, joista suurin osa on 1700-luvun alkupuolelta, kertoo Lahden kaupunki tiedotteessa. Kolikot löysi Arto Kojola ollessaan sienestämässä kotinsa lähellä olevan Piiankallion luota.

Kojola huomasi ensimmäisen kolikon, kun se pilkisti esiin metsäkoneen rikkomasta maanpinnasta. Hän alkoi tutkia paikkaa tarkemmin ja löysi lisää kolikoita maanpinnalta ja kaivamalla turpeen alta.

Kolikoita löytyi puolikas muovipussillinen.

Kojola palasi paikalle torstaina Lahden kaupunginmuseon arkeologi Esko Tikkalan kanssa. Alue tutkittiin tarkemmin läpi muun muassa metallinilmaisimella. Rahoja löytyi lisää vielä 23 kappaletta ja siten rahojen kokonaismääräksi saatiin 417 kappaletta. Rahat painoivat yli kaksi kiloa.

Kansallismuseon rahakammion intendentti Frida Ehrnstenin mukaan rahat ajoittuvat pääosin 1700-luvun alkupuolelle.

Yksi rahoista on vanhempi, vuonna 1676 painettu 1/6 äyrin kolikko. Yksi yhden äyrin kolikko puolestaan oli muita uudempi. Se oli lyöty vuonna 1749. Suurin osa löydetyistä rahoista on äyrejä, joita on lyöty suuren Pohjan sodan loppuvuosina käytettyjen hätärahojen päälle.

Erityisen mielenkiintoiseksi kätkön tekee se, että löydetyt rahat ovat pieniä vaihtorahoja ja poikkeavat siten tyypillisistä kätköistä löydetyistä, arvokkaammista rahoista, tiedotteessa kerrotaan. Kyseessä on myös ensimmäinen 1700-luvulta peräisin oleva kätkölöytö Lahti-Nastolan alueelta.

Myös kätkön löytöpaikka herättää kysymyksiä.

Kojola poimi pääosan rahoista pieneltä alueelta. Osa rahoista oli maan pinnalla, osa jopa 25 senttimetrin syvyydessä. Torstaina löytyneet loput kolikot sijaitsivat löytöpaikasta noin neliömetrin kokoisella alueella ja neljä kolikkoa noin 15 metrin säteellä siitä.

Kaupunginmuseon Tikkalan mukaan on varsin luultavaa, että rahat ovat alkujaan olleet samassa paikassa tai ainakin lähellä toisiaan ja metsäkone on nostanut ne maan pinnalle.

Rahojen kätkijästä ja kätkön taustoista on vaikea saada tietoa, koska tutkimuksissa löytöpaikalta tai sen ympäristöstä ei löytynyt mitään muuta kuin rahat. On esimerkiksi mahdotonta sanoa, oliko rahat järjestelty jotenkin maahan joutuessaan vai olivatko kaikki yhdessä nipussa. Tämä auttaisi ymmärtämään, miksi ja miten ne ylipäätänsä ovat maahan päätyneet kätköpaikalle, kertoo Lahden kaupunki.

Rahoista voidaan kuitenkin todeta, että aikaisintaan rahat on kätketty vuonna 1749, jolloin uusin niistä on lyöty. Kätkö sisälsi pelkästään pieniä vaihtorahoja, mikä saattaisi viitata tulotasoltaan hieman alhaisempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluneeseen kätkijään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?