Suomi otti vastaan turvapaikkaa hakevia perheitä Kyprokselta, ensi viikolla saapuu lisää alaikäisiä Kreikasta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Turvapaikanhakijat

Suomi otti vastaan turvapaikkaa hakevia perheitä Kyprokselta, ensi viikolla saapuu lisää alaikäisiä Kreikasta

Hallitus päätti siirroista jo helmikuussa. Suomi ei päätä saapujista yksin, mutta projektipäällikkö Monna Airiaisen mukaan tietyn hakijan vastaanottamisesta voidaan tarvittaessa kieltäytyä.

Kreikan pakolaisleireiltä Portugaliin jatkosijoitettuja alaikäisiä nuoria lähdössä lennolle Ateenasta 7. heinäkuuta. Seuraavana päivänä lennätettiin ensimmäinen turvapaikanhakijaryhmä myös Suomeen.

Julkaistu: 27.7. 12:21, Päivitetty 27.7. 16:49

Suomeen saapui maanantaina lisää alaikäisiä turvapaikanhakijoita perheineen, kertoo Maahanmuuttovirasto eli Migri. Lisäksi Kreikasta on ensi viikolla tulossa noin 25 ilman huoltajaa saapuvaa lasta.

Maanantain lento tuli Kyprokselta, josta saapui viisi yksinhuoltajaperhettä eli yhteensä 16 turvapaikanhakijaa.

”Äitejä ja eri-ikäisiä lapsia vauvasta eteenpäin. Siellä on hyvin eri-ikäisiä”, Migrin sisäisten siirtojen projektipäällikkö Monna Airiainen kuvailee Kyprokselta tulleita perheitä.

Virasto ei tässä vaiheessa anna tarkempia tietoja maanantaina tulleiden tai ensi viikolla tulevien turvapaikan­hakijoiden ikärakenteesta. Myöskään kansallisuuksia Airiainen ei kommentoi. Aiemmin heinäkuussa Suomeen saapui Kreikasta ilman huoltajaa olevia 10–16-vuotiaita, joista suurin osa tuli Afganistanista.

Yhteensä 175 henkilön siirroista on sovittu jo aiemmin valtioneuvoston päätöksellä. Ensimmäinen lento saapui Suomeen 8. heinäkuuta, jolloin Kreikan pakolaisleireiltä tuli 24 lasta ja nuorta. Nyt Suomeen on siis saapunut kaksi ryhmää, ja kolmannen tulosta on jo päätetty.

Neuvotteluja käydään parhaillaan myös Maltan kanssa. Myös Maltalta olisi Airiaisen tietojen mukaan tulossa enimmäkseen yksinhuoltajaperheitä sekä todennäköisesti myös yksin saapuvia alaikäisiä.

”Tällä hetkellä odotellaan edelleen tarkempia tietoja. Tiedossa on noin 20 alustavasti hyväksyttyä [lasta ja yksinhuoltajavanhempaa]. Tämänhetkinen kiintiö on 26, eli maksimissaan sen verran voidaan ottaa”, Airiainen kertoo.

Suomen hallituksen päätöksen mukaan kiintiön kautta otettavien lasten ja perheiden on oltava erityisen heikon turvallisuustilanteen maasta, kuten Syyriasta tai Afganistanista, ja todennäköisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Suomeen päästyään he hakevat turvapaikkaa samaan tapaan kuin ne turvapaikanhakijat, jotka ovat ylittäneet rajan itse.

”Ainoa ero on se, että olemme jo saaneet heistä kattavat taustatiedot ja heidän tiedetään olevan sellaisia, jotka todennäköisesti saavat kansainvälistä suojelua”, Airiainen sanoo.

Lähettäjämaa valitsee tulijat Suomen antamien kriteerien perusteella. Käytännössä Suomi ilmoittaa esimerkiksi Kreikalle, kuinka paljon ja millaisia ihmisiä se haluaa ottaa vastaan. Kreikka esittää tulijoista ensin alustavan, anonyymin listan ja sitten virallisen pyynnön taustatietoineen.

”Perusteena on myös lapsen edun arvio. Jos lapsella on esimerkiksi sukulaisia tai tuttuja jossain EU-maassa, hän osaa maan kieltä tai hän on itse toivonut jotain operaatiossa mukana olevaa maata, se otetaan huomioon.”

Migri voi myös kieltäytyä ottamasta jotakuta vastaan, jos hänen mahdollisuutensa turvapaikan saamiseen ovat heikot tai häneen liittyy Suojelupoliisin tiedossa oleva turvallisuusuhka.

Virallisista pyynnöistä ei Airiaisen mukaan ole kieltäydytty. Alustavien listojen perusteella Suomi on pyytänyt lähettäjämaita vaihtamaan joitakin henkilöitä, ja näin on myös käynyt.

Heihin ei ole liittynyt turvallisuusuhkia, mutta hallituksen asettamat ehdot eivät heidän kohdallaan ole täyttyneet.

”Yleisellä tasolla vaikkapa hakijan kansalaisuuden perusteella voi olla epätodennäköistä, että hän saisi kansainvälistä suojelua”, Airiainen kertoo esimerkin. Yksittäisiin henkilöihin liittyviä asioita hän ei kommentoi.

Suomen toiveisiin on kuulunut myös muun muassa se, että tulijat olisivat alle 17-vuotiaita ja tyttöjä. Käytännössä sukupuolitoive ei tähän mennessä ole toteutunut: kaikki ensimmäisellä lennolla Kreikasta Suomeen tulleet olivat poikia.

Airiaisen mukaan sukupuoli on vain yksi Suomen esittämistä kriteereistä. Muita ovat esimerkiksi nuori ikä ja fyysiset tai psyykkiset erikoistarpeet.

”Olemme toivoneet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Tyttöjen tiedetään olevan leireillä haavoittuvassa asemassa, joten he ovat ensisijaisesti niiden joukossa, joita toivotaan saatavan nopeasti pois”, Airiainen kommentoi.

”Kreikan kohdalla todellisuus on se, että siellä yksin olevat alaikäiset ovat enimmäkseen poikia. Se näkyy myös siirroissa.”

Turvapaikanhakijat tulevat Suomeen reittilennoilla. Kaikille tehdään Migrin mukaan terveystarkastus, ja Kreikasta saapuneet lapset ja nuoret jatkavat karanteeninomaisiin olosuhteisiin Espoon ryhmäkotiin.

Kyprokselta tulevat perheet jatkavat Airiaisen mukaan tilausbussilla suoraan vastaanottokeskukseen. Siellä heille aiotaan järjestää karanteeninomaiset olosuhteet ensimmäisten kahden viikon ajaksi.

Vastaanottamisesta päätettiin jo talvella

Suomen hallitus päätti helmikuussa, että Välimeren alueelta otetaan vastaan yhteensä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa.

Tulijat ovat ensisijaisesti ilman huoltajaa tulevia alaikäisiä sekä yksinhuoltajaperheitä.

Suurin osa otetaan Kreikasta. Myös ainakin Kyprokselta olisi tulossa yhteensä 30 ja Maltalta 26 turvapaikanhakijaa.

Kyse on EU:n sisäisistä siirroista, joita tehdään myös muihin EU-maihin. Tarkoitus on helpottaa paineita ruuhkaisilla leireillä, joilla elinolot ovat usein erittäin huonot.

Pakolaisuus|Maahanmuuttovirasto: Ensimmäiset Kreikasta siirrettävät pakolaislapset ovat saapuneet Suomeen

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?