”Jos joku haluaa ajaa hevosnaamari tai sissipipo päässä, mikäs siinä” – Peltipoliisin ottamista kuvista noin puolet menee nyt suoraan poistoon, sillä kuljettajaa ei voida tunnistaa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Liikenne

”Jos joku haluaa ajaa hevosnaamari tai sissipipo päässä, mikäs siinä” – Peltipoliisin ottamista kuvista noin puolet menee nyt suoraan poistoon, sillä kuljettajaa ei voida tunnistaa

Nopeusvalvontakamerat ottavat Suomessa päivittäin noin 1 000–3 000 kuvaa. Uuden tieliikennelain mukaan kuljettajan pitää olla tunnistettavissa, jotta liikennevirhemaksua voidaan määrätä.

Tapaukset, joissa peltipoliisin ottamasta kuvasta ei pystytä tunnistamaan kuljettajaa, ovat hyvin yleisiä. Usein hylkäämisen syynä on kuvan huono laatu tai liika pimeys.

Julkaistu: 29.7. 15:08

Tilanne on todennäköisesti monelle ajokortilliselle tuttu: kaasujalka tuntuu hieman liian raskaalta, ja yhtäkkiä peltipoliisi räpsähtää ylinopeuden merkiksi.

Mitä tapahtuu, jos kasvoilla on tuolloin esimerkiksi koronaviruksen leviämistä ehkäisevä kasvomaski tai auton kuljettajana toimikin samannäköinen sisarus?

HS kertoi tiistaina tapauksesta, jossa Kehä III:lla ylinopeutta henkilöautolla ajanut kuljettaja välttyi rikesakolta, koska häntä ei pystytty varmuudella tunnistamaan automaattisen liikenteenvalvontakameran ottamasta kuvasta. Syytetyn miehen mukaan auto oli tekohetkellä ollut lainassa.

Lue lisää: Kehä III:lla ”lainassa olleella” autolla ylinopeutta ajanut kuljettaja välttyi sakoilta, koska nopeusvalvontakameran kuva oli liian heikkolaatuinen

Suhteellisen hyvälaatuistenkin kuvien tapauksessa saatetaan päätyä syytteiden hylkäämiseen, jos esimerkiksi oikeuteen saapuva kuljettaja onkin erinäköinen, kertoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

”Syytetyllä saattaa myös olla hyvinkin samannäköisiä lähiomaisia, jopa identtinen kaksonen. Tällöinkin kuljettajaa on vaikeaa varmuudella tunnistaa.”

Tapaukset, joissa peltipoliisin ottamasta kuvasta ei pystytä tunnistamaan kuljettajaa, ovat Pastersteinin mukaan hyvin yleisiä. Usein hylkäämisen syynä on kuvan huono laatu ja esimerkiksi liika pimeys.

”Valokuvaus on taitolaji. Suuri haaste on, että kameroissa on koko ajan samat asetukset ja yhdellä asetuksella pitäisi pystyä kuvaamaan auringonpaisteessa, lumisateessa ja pilkkopimeässä.”

Myös ajoneuvon nopeus vaikuttaa kuvan tarkkuuteen. Taajamassa saa yleensä huomattavasti parempia kuvia kuin yli 100 kilometrin tuntinopeutta ajettaessa.

Uuden tieliikennelain mukaan kuljettajan pitää kuitenkin olla tarvittaessa tunnistettavissa, jotta edes rikesakon tilalle tullutta liikennevirhemaksua voidaan määrätä. Tämä on Pastersteinin mukaan muuttanut tilannetta radikaalisti.

”Rekisterikilven lisäksi kasvojen pitää olla niin selkeät, että kuljettaja voidaan tarvittaessa tunnistaa. Tämä on johtanut siihen, että noin 50 prosenttia kuvista menee poistoon jo esiseulonnassa.”

Poliisi on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen muokkaamalla kameroiden asetuksia vielä optimaalisemmiksi. Esimerkiksi salaman suuntaa säädetään ja linssejä puhdistetaan aiempaa enemmän.

Viime kesänä käyttöön otetuissa automaattivalvontakameroissa on erinomainen kuvanlaatu, mutta ne ovat hieman herkkiä säälle, Pasterstein sanoo.

”Jos sataa vettä tai lunta, niissä ei ole lippaa päällä kuten vanhoissa kameroissa. Normikeleillä saa siis selvästi parempia kuvia.”

Koronaviruspandemian seurauksena kasvomaskit ovat yleistyneet Suomessakin. Saako suurimman osan kasvoista peittävä maski päässään ajava kuljettaja sakot, jos peltipoliisi räpsähtää ylinopeuden merkiksi?

Ei saa, sillä yleensä kuva menee tuollaisissa tapauksissa poistettavaksi, ylikomisario Pasterstein kertoo.

”Jos maski on oikeaoppisesti silmien alapuolella, eihän siinä voi sitten mitään. Se kuuluu osaksi tätä prosessia.”

Pastersteinin mukaan peltipoliisit ottavat Suomessa päivittäin noin 1 000–3 000 kuvaa ja viime aikoina noin yhdellä sadasta kuljettajasta on ollut kasvomaski päässä.

Myöskään muunlaisten kasvot peittävien asusteiden tapauksessa asia ei siirry poliisilta eteenpäin.

”Jos joku haluaa ajaa hevosnaamari tai sissipipo päässä ja kokee sen mukavaksi, mikäs siinä. Itse koen, että jos jotain naamaria täytyy pitää varttia pidempään päässä, niin tuntuuhan se aika ahdistavalta”, Pasterstein sanoo.

Hän uskoo kuitenkin, että jos kaasujalka alkaa tuntua raskaalta, jo pelkkä kameran välähdys saa viestin useimmiten perille.

Lisäksi perinteistä valvontaa tehdään Pastersteinin mukaan edelleen runsaasti. Toistuvasti ylinopeutta ajavat jäävät todennäköisesti poliisin haaviin maskista tai naamarista huolimatta.

Ennen kesäkuun alussa voimaan tullutta uutta tieliikennelakia poistoon meni huonon laadun takia noin 10–20 prosenttia otetuista kuvista, Pasterstein kertoo.

Vanhan lain mukaan rikesakko lähetettiin kuljettajaa tunnistamatta ja riitti, että rekisterikilpi oli näkyvissä. Jos auton omistaja vastusti sakkoa tällaisen heikkolaatuisen kuvan tapauksessa, poliisi usein luopui siitä.

”Siinä vaiheessa todettiin, että tällä kuvalla ei lähdetä eteenpäin.”

Ennen uutta lakia on lähdetty nopeusvalvontakameran ottaman huonolaatuisen kuvan kanssa käräjäoikeuteen vain muutamia kymmeniä kertoja vuosittain, Pasterstein kertoo.

Kaikkiaan käräjäoikeuteen on peltipoliisin ottamien kuvien takia menty muutamia satoja kertoja vuodessa. Näihin tapauksiin lukeutuvat muutkin kuin huonolaatuiset kuvat, kuten lumisiin liikennemerkkeihin tai bussikaistalla ajamiseen liittyvät peltipoliisin kuvaamat tilanteet.

Jatkossa käräjille lähdetään enää päiväsakkotapauksissa, esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisessa. Näissä tapauksissa kuvan on pitänyt aina olla selkeä.

Oikeudenkäynnit|Kehä III:lla ”lainassa olleella” autolla ylinopeutta ajanut kuljettaja välttyi sakoilta, koska nopeusvalvonta­kameran kuva oli liian heikkolaatuinen

Uudet peltipoliisit otetaan käyttöön ensi viikosta alkaen: ”Kasvot näkyvät kuin passikuvassa”

Liikenne|”Jarrutestistä” tulee rangaistavaa ja monet muutkin liikennesäännöt uudistuvat – testaa, miten tunnet uudet liikennemerkit

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?