Koronakevät sai suomalaiset remontoimaan ja kuokkimaan urakalla – asiantuntija kertoo, kuinka se auttoi meitä - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Hyvinvointi

Koronakevät sai suomalaiset remontoimaan ja kuokkimaan urakalla – asiantuntija kertoo, kuinka se auttoi meitä

Poikkeusoloissa arkinen puuhastelu auttaa pitämään toivoa yllä, sanoo Mieli ry:n asiantuntija Mirja Erlund. Tekemisen on kuitenkin hyvä olla sellaista, mistä itse nauttii.

Esimerkiksi remontointi, sisustaminen ja puutarhan tai kasvien hoito olivat kauppojen myyntilukujenkin perusteella suosittua ajanvietettä koronakeväänä.

Julkaistu: 1.8. 2:00, Päivitetty 1.8. 12:05

”Kun on ollut enemmän aikaa olla kotona ja mökillä, on katseen alle osunut paikkoja, jotka voisivat näyttää kauniimmilta. Kodin remontointi ja puutarhan kunnostus tuottavat mielihyvää, työn tulokset ovat heti nähtävissä.”

Näin eräs HS:n pihakyselyyn osallistunut lukija kertoi kesäkuussa. Poikkeuskeväänä suomalaiset ryhtyivät joukolla kunnostamaan ja kaunistamaan kotiaan, kun monen elämänpiiri kapeni äkkiä.

Suurten kauppaketjujen myyntiluvuista voi päätellä, että esimerkiksi remontointi ja pihan piristäminen ovat kiinnostaneet monia. HS kertoi heinäkuun aikana joka lauantai lukijoista, jotka olivat laittaneet pihansa tai parvekkeensa uusiksi tai esimerkiksi ottaneet lemmikkikanoja. Keväällä esiteltiin erilaisia lukijoiden puhdetöitä.

”Kaikki nämä ovat semmoista mielen energiaa, jolla on vaikutusta myös kokonaishyvinvointiin”, pohtii asiantuntija ja logoterapeutti Mirja Erlund Mieli Suomen mielenterveys ry:stä.

Sen päättelemiseen, miksi neljän seinän sisälle jääneet ihmiset innostuivat kotipuuhista, ei tarvita asiantuntijaa. Poikkeusoloissa kodin kaunistamisesta on silti muutakin iloa kuin ajan tappaminen ja konkreettinen lopputulos.

Ensinnäkin puuhastelu vaatii keskittymistä ja vie ajatuksia pois epidemian aiheuttamasta ahdistuksesta. Näin ainakin silloin, kun ahdistus pysyy kohtuuden rajoissa eikä muutu hoitoa vaativaksi häiriöksi. Usein tekeminen tuo myös oivalluksia ja tunnetta siitä, että poikkeusoloista selvitään.

”Hyvää mieltä tuovat asiat vapauttavat negatiivisesta kehästä, johon jokainen helposti joutuu, jos keskittyy miettimään vain pelkoa ja rajoituksia”, Erlund sanoo.

 ”Koronakevät on vaatinut vastapainoksi kauneutta ja muuta ajateltavaa, kasvit tarjoavat sitä ja syksyllä toivottavasti myös syötävää.”

Kasvien hoitaminen on hyvä esimerkki. Siinä on läsnä ajatus toivosta ja elämän jatkumisesta vuodenaikojen vaihtuessa.

”Korona-aikana olisi ollut tärkeää puhua vielä enemmän siitä, että pidetään toivoa yllä arjen pienillä teoilla.”

Uusien taitojen opettelu tai vanhojen hiominen tuo myös tunteita pystyvyydestä ja selviytymisestä sekä siitä, että tekee jotain hyödyllistä. Vaikka ulkona uhkaavaan virukseen ei voi vaikuttaa, omaan elämään voi luoda merkitystä.

”Itse olen kiinnittänyt huomiota pörriäishotelleihin. Samalla sekä puuhastellaan käsillä että tehdään ympäristöteko”, Erlund sanoo.

 ”Töitten vähentyessä radikaalisti kasviprojekti toi iloa ja tavoitteita elämään. Samalla todistin itselleni, että omat kuvitelmani kyvyttömyydestäni moiseen olivat vääriä.”

Parhaimmillaan tekemisestä on muillekin iloa.

”Jotkut ovat ottaneet ruostuneita käsityötaitoja haltuun ja antaneet käsitöitä läheisille. Lahjojen tekemisessä on suuri mielen energia, kun näkee että voi tehdä jonkun iloiseksi.”

Toisten miellyttämisen tai velvollisuudentunteen ei kuitenkaan tulisi olla ainoa motivaatio. Tekemisen tulisi tuoda jo itsessään iloa, jotta se antaisi voimia.

Esimerkiksi liikunta on hyväksi keholle ja mielelle, mutta jos kotijumppa ei kiinnosta, voi mieluisa touhuilu kotona olla parempi vaihtoehto.

”Siinähän tulee kurkottamisia ja venytyksiä.”

Eri ihmisten tarpeet ja tilanteet ovat muutenkin yksilöllisiä. Moni perheellinen on saanut voimaa yhdessä tekemisestä, mutta joillekin isoin apu on ollut siitä, että kotoiluprojektin varjolla on voinut olla välillä yksin.

 ”Ymmärsin myös, mikä henkireikä ulkotila oli, kun sisällä alkoi ahdistaa perheen kanssa.”

Kaikille koronakevät ei tosin tuonut lisää vapaa-aikaa, ja jotkut ovat olleet liian huonossa kunnossa fyysiseen puuhailuun. Raha ja asumismuotokin vaikuttavat siihen, millaisia projekteja kotona voi pistää pystyyn.

Erlundkin uskoo, että kevät on lisännyt tiettyä eriarvoisuutta.

”Luonto on kuitenkin sellainen, mihin voi mennä, vaikkei olisi rahaa”, hän pohtii.

Entä, jos ei jaksa ulkoilla? Erlundin mukaan poikkeusolot voivat tarjota myös mahdollisuuden pyytää apua muilta. Monilla alueilla koottiin keväällä esimerkiksi vapaaehtoisporukoita, jotka tarjosivat kauppa- ja muuta arjen apua.

Se voi olla hyvä muistaa myös silloin, jos koronatilanne pahenee syksyllä ja viilenevä sää saa ihmiset vetäytymään taas kotioloihin.

”Avun vastaanottaminenkin on yksi mielen taito. Että uskaltaa myöntää itselleen ja toisille, että tarvitsee jonkinlaista apua.”

Sitaatit ovat lukijoilta, jotka osallistuivat kesäkuussa HS.fi:n piha- ja parvekekyselyyn ja jättivät toimitukselle yhteystietonsa.

Oma palsta|Mehiläisyhdyskunta pörrää landbolaisessa puutarhassa parin vuoden tauon jälkeen – koronakevät sulki Lasse Göösin kotiinsa, mutta puutarhassa on enemmän elämää kuin aikoihin

Oma palsta|Koronakevät ja leskeksi jääminen saivat Heli Hänninen-Snellmanin uusimaan pihansa: ”Ajattelin, että tulen hulluksi, jos vain kykin tässä yksinäni”

Oma palsta|Espoolaisen omakotitalon pihalla elää kauan toivottuja kesävieraita – Pahansisuinen Coco ja arka Marilyn toivat koronakesään tervetulleen piristyksen

Oma palsta|Parvekkeella kasvaa sugar baby -vesimeloni vain, koska Sirja Eskelinen istui koko kevään kotona koneen ääressä

Puhdetyöt|Korona-aika on saanut ihmiset puuhastelemaan käsillään – 10 kuvaa kertoo, mitä eristyksissä voi syntyä

Elämä|”Vastaavaa muutosta ei ole ollut sitten toisen maailmansodan” – Kauppiaat kertovat, minkä vapaa-ajan tavaroiden kysyntä räjähti koronakeväänä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?