Kaksi maskitutkimusta antoi eri tulokset suojien hyödystä, vaikka aineisto oli sama – professori selittää, miten tämä on mahdollista - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Kaksi maskitutkimusta antoi eri tulokset suojien hyödystä, vaikka aineisto oli sama – professori selittää, miten tämä on mahdollista

Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä tilaama selvitys on emeritaprofessori Marjukka Mäkelän mukaan edelleen pätevä. Arvioissa on tarkasteltu tartuntariskiä kahdesta eri näkökulmasta.

Emeritaprofessori Marjukka Mäkelän mukaan kasvomaskien itsenäistä suojavaikutusta viruksen torjunnassa on vaikea arvioida. Kasvomaskilla suojautunut matkustaja VR:n lähijunassa Helsingissä.

Julkaistu: 31.7. 20:57

Kaksi suomalaisten tutkijoiden tekemää arviota kasvosuoja­tutkimuksista päätyi eri kannoille suojusten hyödyllisyydestä, vaikka niissä on täysin sama aineisto.

Tuoreimman tuloksen esittivät HS:n Vieraskynä-palstalla perjantaina tutkijat Hanna Ollila ja Liisa Laine, joiden mukaan kasvosuojukset vähentävät kolmanneksella käyttäjänsä riskiä sairastua hengitystie­infektioon. Heidän mukaansa suojavaikutus on suuri ja tilastollisesti merkittävä.

”Tutkimuksemme ja muun uuden tiedon mukaan kasvosuojat eli maskit suojaavat sekä maskin käyttäjää että muita ihmisiä koronaviruksen kantajalta. Ehdotamme, että Suomessa otetaan käyttöön maskisuositus erityisesti aktiivisilla epidemia-alueilla asioitaessa ja julkisessa liikenteessä yhdessä hyvän käsihygienian, lähikontaktien välttämisen sekä testauksen ja jäljityksen kanssa”, he kirjoittavat.

Ollila on ryhmänjohtaja Suomen molekyyli­lääketieteen instituutissa Helsingin yliopistossa ja tutkija Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa. Laine on tutkijatohtori Leonard Davis -instituutissa Pennsylvanian yliopistossa Yhdysvalloissa.

Hyvin erilaiseen tulokseen päätyi toukokuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys, jonka mukaan kasvosuojusten hyödyt ovat niukat.

Selvityksen tehnyt Summaryx-yritys kävi läpi suojuksista tehdyt tutkimukset ja totesi, että tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen on vähäinen tai olematon.

Selvityksen mukaan maskien käytön vaikutusta on myös vaikea erottaa muiden suojatoimien vaikutuksesta.

Tutkimustuloksilla on merkitystä, kun hallitus pohtii, antaako se suositusta maskien käytöstä, kun pandemia ei näytä laantumisen merkkejä. Toistaiseksi virallista suositusta ei ole kuulunut.

Summaryx-yritystä edustava emeritaprofessori Marjukka Mäkelä kertoo ministeriön toivoneen, että selvitykseen kerättäisiin tieto luotettavimmista tutkimuksista, jotka käsittelevät maskien suojavaikutusta hengitystie­infektioiden tarttumisessa.

Molemmissa tutkimuksissa hyödynnettiin viittä aineistoa, joista kolme oli kerätty Mekan pyhiinvaeltajien joukosta ja kaksi yhdysvaltalaisissa opiskelija-asuntoloissa influenssa-aikaan.

”Ne ovat siis hieman erilaiset epideemiset tilanteet, mitä Suomessa olisi esimerkiksi julkisissa kauppakeskuksissa. Pyhiinvaeltajat nukkuvat samoissa teltoissa ja ovat aika paljon tiiviimmissä oloissa kuin meillä vaikkapa liikennevälineissä”, Mäkelä sanoo.

Neljä tutkimusta totesi, että maskeilla ei voida osoittaa suojavaikutusta, Mäkelä kertoo. Yksi antoi siitä pieniä viitteitä.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila (oik.) ja emeritaprofessori Marjukka Mäkelä julkistivat selvityksen kasvosuojusten käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä toukokuussa.

”Ero näissä kahdessa suomalaisessa analyysissä johtuu siitä, että me katsoimme absoluuttista riskiä ja he [Ollila ja Laine] ovat katsoneet suhteellista riskiä”, Mäkelä sanoo.

Absoluuttinen riski kertoo suojan vaikutuksen suhteessa epidemiatilanteeseen eli sen, estääkö maskien käyttö esimerkiksi yhden vai kymmenen prosenttia tartunnoista. Suhteellinen riski taas voi olla sama korkean ja matalan epidemian tilanteessa.

”Samoista lähtöluvuista saadaan hyvin erilaisia tuloksia, kun dataa pyöritellään eri tavoilla. Meidän analyysimme on edelleen pätevä.”

Mäkelä muistuttaa myös tilannekontekstista eli siitä, ollaanko Mekassa pyhiinvaeltajien parvessa vai Suomessa metrossa. Tartuntariski­tilanteet ovat siis hyvin erilaisia.

”Kasvosuojukset ovat vain osa suojatoimia. Niiden itsenäistä vaikutusta on vaikea arvioida etäisyyksien pitämisen, hyvän käsihygienian ja muiden toimien lisäksi.”

Maskien käyttöön Suomessa Mäkelä ei ota kantaa, vaan luottaa infektio­epidemiologien ammattitaitoon. Hän muistuttaa kuitenkin, että maskia myös pitää osata käyttää oikein. Sitä ei esimerkiksi saa näpelöidä käsillä.

”Maskia voi käyttää monella tavalla. Väestön laajassa käytössä se ei välttämättä ole yhtä suoja kuin terveydenhuolto­henkilöstön koulutetussa käytössä”, Mäkelä sanoo.

”Silloin kesäkuussa hallitus teki hyvän päätöksen, ainakin näin jälkiviisauden kirkkaassa valossa. Epidemia rauhoittui, vaikka maskeja ei ruvettukaan käyttämään.”

Vieraskynä|Kasvosuojuksista on merkittävää hyötyä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä

Koronavirus|Selvitys: Kasvomaskien käytöstä ei ole juuri hyötyä – Hallitus päättää Suomen linjasta ensi viikolla

Kasvomaskit|Maailman terveys­järjestö ohjeistaa käyttämään kasvo­maskeja julkisilla paikoilla – Suomen epidemia­tilanne ei täytä WHO:n suosituksen kriteerejä, vastaa ministeriö

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?