Sairaaloiden hoitojonot saattavat pidentyä syksyllä entisestään – ”Kyllä me olemme tästä huolissamme” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Sairaanhoito

Sairaaloiden hoitojonot saattavat pidentyä syksyllä entisestään – ”Kyllä me olemme tästä huolissamme”

Esimerkiksi Uudellamaalla iso joukko potilaita jonottaa kauemmin kuin laki sallisi, eikä kukaan osaa sanoa, kuinka kauan he joutuvat vielä odottamaan. Jonojen purkuun ja kurissa pitämiseen on pohdittu ainakin kolmea keinoa.

Peijaksen sairaalassa valmistuttiin leikkaukseen joulukuussa 2013. Koronavirusepidemian myötä kiireettömän hoidon odotusajat ovat venyneet, mikä on näkynyt etenkin kirurgian ja silmätautien hoitojonoissa.

Julkaistu: 2.8. 17:56

Jos koronavirusepidemia pahenee syksyllä, voivat erikoissairaanhoidon jonot pidentyä entisestään.

Näin arvioivat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sekä johtajaylilääkärin sijainen, hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).

Varhilan mukaan huoli niin sanotun hoitovelan kasvamisesta on joissakin sairaanhoitopiireissä suuri.

”[Mahdollinen toinen aalto] saattaa jälleen pidentää hoitojonoja, vaikkakaan ei ehkä toivottavasti siinä määrin kuin keväällä”, Varhila vastasi sunnuntaina sähköpostitse HS:n tiedusteluun aiheesta.

Kukaan ei siis tiedä tarkkaan, kuinka kauan nyt jonoissa olevat potilaat joutuvat vielä odottamaan.

”Kyllä me olemme tästä huolissamme. Emme oikeastaan pysty lupaamaan mitään muuta kuin että teemme parhaamme, jotta kaikki potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa”, Husin Heikkilä kertoo.

”Täysimääräisesti jonoja voidaan purkaa vasta kun epidemia on ohi.”

Niin sanotun hoitotakuun perusteella sairaalahoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa. Keväällä hoitotakuusta saatettiin poiketa valmiuslain perusteella, mutta nyt voimassa ovat taas normaalit aikarajat.

HS uutisoi sunnuntaina, että esimerkiksi Husin alueella yli puoli vuotta odottaneiden jono oli kesä–heinäkuun vaihteessa kuusinkertainen verrattuna vuoden takaiseen. Eniten jonot olivat kasvaneet leikkausta vaativissa toimenpiteissä.

Alueellinen vaihtelu on tosin suurta.

Lue lisää: ”Täällähän on valtava kasvain”, sanoi lääkäri – Helsinkiläinen Kaisa on yksi tuhansista suomalaisista, jotka koronavirus on pakottanut odottamaan hoitoa liian pitkään

Hoitojonojen purkamiseen on ainakin kolme keinoa: lisätyön teettäminen omalla henkilöstöllä, palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta ja taakan jakaminen alueiden välillä. Heikkilän mukaan nämä kaikki ovat Hus-alueella mahdollisia, mutta suunnitelmat ovat vielä alustavia.

Yksityisten yritysten kanssa on Heikkilän mukaan käyty ”vuoropuhelua” paitsi testaus- ja muusta koronaan liittyvästä yhteistyöstä, myös mahdollisesta yhteistyöstä jonojen purussa. Kaikkialla sellaista ei kuitenkaan voida hyödyntää.

”Meillä hoidetaan Suomen vaikeimmat potilaat. Kaikissa potilasryhmissä yksityisellä ei ole siihen tarvittavaa osaamista ja resursseja”, Heikkilä sanoo.

Varhilakin mainitsee yksityisten palveluiden oston mahdollisena jononpurkukeinona. Lisäksi potilaille tulisi hänen mukaansa tuoda esiin valinnanvapauden mahdollisuus julkisen erikoissairaanhoidon sisällä: lähetteellä voi hakea hoitoa toisesta sairaanhoitopiiristä, jossa jonot ovat lyhyempiä.

Heikkilän mukaan tällaista toimenpiteiden siirtämistä on pohdittu sekä Husin sisällä että eri sairaanhoitopiirien välillä. Haasteena on tässäkin se, että joidenkin potilaiden hoito vaatii harvinaista erityisosaamista. Lisäksi kaikenlainen liikkuminen paikasta toiseen lisää koronaviruksen leviämisriskiä.

Jo ennen koronaepidemiaa on myös havaittu, että monet eivät halua esimerkiksi lähteä leikkaukseen kauempana olevaan sairaalaan, vaan odottavat mieluummin ajan vapautumista lähisairaalassa.

”Tietysti voi olla, että tässä tilanteessa siihen oltaisiinkin halukkaampia”, Heikkilä sanoo.

Pöydällä on ollut myös lisätyön teettäminen omalla henkilöstöllä.

”Tietysti osa henkilökunnasta on joutunut koville jo koronan kanssa. Myös heidän jaksamisestaan on pidettävä huolta. Lisäksi tänä vuonna tulleet työaikalain tiukennukset saattavat jonkin verran vaikuttaa lisätyön tekemismahdollisuuksiin.”

 ”Osa henkilökunnasta on joutunut koville jo koronan kanssa.”

Myös tietyille leikkauksille ja muille toiminnoille on syksyksi pohdittu korvaavia tiloja. Tällöin esimerkiksi leikkaussalien mahdollinen muuttaminen teho-osastoiksi ei hidastaisi normaalia leikkaustoimintaa niin paljon. Heikkilän mukaan tiloja etsitään pääasiassa Husin omista sairaaloista, sillä muualta sopivia tiloja löytyy niukasti.

Tiedossa on yksi valopilkku kevään tilanteeseen verrattuna, vaikka koronapotilaiden määrä kasvaisi.

”Nyt olemme kokeneempia kuin keväällä ja jo kertaalleen on koeponnistettu tehohoidon kasvattaminen. Paljon siis jo osataan sellaista, joka syksyllä ei vaadi vastaavia resursseja”, Varhila kirjoittaa.

Kirsi Varhila

Hän mainitsee myös valtion tuen sairaanhoitopiireille ja perusterveyden­huollosta vastaaville kunnille.

”Kustannukset saattavat muutoin nousta vaikutuksiltaan ja inhimillisesti kestämättömiksi, kun hoitovelka pitkittyy ja sairaudet pahenevat.”

Sairaanhoitopiireille on lisätalousarviossa luvattu 200 miljoonan euron avustus, mikä tosin Kuntaliiton mukaan ei riitä kattamaan arvioituja alijäämiä. Varhilan mukaan tilanne on syksyllä ”arvioitava vielä hoitotakuun suhteen”.

Heikkiläkin uskoo, että syksyllä normaalia toimintaa voidaan pyörittää paremmin koronapotilaiden hoidon rinnalla.

”Mutta jos potilasmäärät kasvavat sellaisiksi tai suuremmiksi kuin keväällä, niin kyllä se väistämättä vaikuttaa normaalitoimintaan. Eivät silloin mitkään tilat ja resurssit riitä normaalitoiminnan ylläpitämiseen rinnalla.”

Hus: Potilaille viestimisessä ei täysin onnistuttu

Koronatilanteen vuoksi lykätyt hoidot ovat koskeneet kiireetöntä toimintaa, jossa odottamisen ei arvioida pahentavan sairautta. Odotusaikojen kasvaessa voi kuitenkin olla, että joidenkin potilaiden kohdalla näin käy.

Husin Teppo Heikkilän mukaan keskustelussa on ollut ottaa yhteyttä pisimpään odottaneisiin potilaisiin ja varmistaa, ettei heidän tilanteensa ole muuttunut kiireellisemmäksi. Päätöksiä tästä ei kuitenkaan ole tehty.

”Varmaankaan ei ole mahdollista kutsua jokaista vastaanotolle pelkästään tämän takia, mutta jollain keinolla pisimpään jonottaneiden tilannetta pitää pystyä arvioimaan”, Heikkilä sanoo.

HS:n aiemmin haastattelema, leikkausta tammikuusta asti odottanut helsinkiläisnainen kertoi pettyneensä etenkin tiedottamisen puutteeseen ja siihen, että hän jäi yksin epävarmuutensa kanssa.

Heikkilän mukaan niille potilaille, joiden jo varattuja aikoja siirrettiin koronatilanteen vuoksi, lähetettiin tietoa tilanteesta. Myös Husin verkkosivuilla on kerrottu hoitojen siirtämisestä.

”Siihen ei keväällä taidettu lähteä, että kaikille jonossa oleville olisi laitettu tiedotteita”, Heikkilä sanoo.

Miksi ei?

”Tämä varmaan menee siihen sarjaan, että viestinnässä ei koskaan onnistuta täydellisesti. Niitäkin potilaita, joille hoito oli varattu, oli aika paljon, ja asia oli kyllä muuten esillä mediassa. Varmasti tämä on sellainen asia, jossa meidän pitää jatkossa parantaa”, hän muotoilee.

”Meidän viestimme on ollut se, että jos tilanne pahenee tai vaivan kanssa ei pysty olemaan, pitää olla aktiivisesti yhteydessä meihin tai omaan terveyskeskukseen.”

Hoitojonot|”Täällähän on valtava kasvain”, sanoi lääkäri – Helsinkiläinen Kaisa on yksi tuhansista suomalaisista, jotka korona­virus on pakottanut odottamaan hoitoa liian pitkään

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?