Malmi on Weam Al Mashhadanin mukaan rauhallinen. Hän asuu Helsingissä viiden lapsensa kanssa. Nuorin lapsi on kolme kuukautta vanha tytär.

Oma koti löytyi

Maahanmuuttajaperheiden lapset asuvat muita ahtaammin ja kokevat enemmän köyhyyttä kuin kantasuomalaiset lapset. Irakista Suomeen muuttanut Weam Al Mashhadanin perhe löysi lopulta kodin Malmilta. ”Toivon, että he saavat täällä hyvän elämän.”


5.9.2020 2:00 | Päivitetty 5.9.2020 11:25

Kun Weam Al Mashhadani saapui poikansa kanssa Irakista Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakija-aallossa, hän tiesi ainoastaan, että mies ja tytär olisivat joko Suomessa tai Ruotsissa.

Al Mashhadanin mies ja toiseksi vanhin tytär olivat saapuneet samana vuonna, ja he olivat lähteneet Irakista eri reittejä. Vanhin tytär oli jäänyt vielä Irakiin.

Mies ja tytär löytyivät lopulta vastaanottokeskuksesta Kauhavalta. Keskuksessa oli levotonta ja ahdasta, Mashhadani muistelee.

Oleskelulupapäätöstä odottaessaan perhe asettui ensin asumaan Kotkaan, jossa heille järjestyi huone vastaanottokeskuksesta. Kotkassa syntyi perheen neljäs, nyt nelivuotias poika.

Kun perhe lopulta sai oleskeluluvan vuonna 2018, syntyi päätös muuttaa Helsinkiin. ”Koin, että voin tarjota lapsille enemmän mahdollisuuksia täällä”, Al Mashhadani kertoo.

Tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajalapset ovat heikoimmassa asemassa suomalaissyntyisiin lapsiin nähden niin tulojen kuin asumistilankin kannalta.

Väestötutkija Ognjen Obućina Ined-instituutista sekä Eläketurvakeskuksen ja Turun yliopiston tutkija Ilari Ilmakunnas selvittivät laajaa väestörekisteriaineistoa käyttäen lasten asumisoloja ja köyhyyttä Suomessa.

Vuodet 1995–2014 kattava tutkimus julkaistiin äskettäin kansainvälisessä Child Indicators Research -tutkimuslehdessä.

Tulokset osoittavat, että jopa 60 prosenttia ulkomailla syntyneistä lapsista on kokenut viiden ensimmäisen Suomen-vuotensa aikana köyhyyttä ainakin yhden vuoden aikana.

”Muita enemmän näin olivat kokeneet nuorten, alle 30-vuotiaiden vanhempien lapset sekä yksinhuoltajavanhempien lapset”, Ilmakunnas kertoo.

Maahanmuuttajalapset myös asuvat ahtaammin kuin kantasuomalaiset lapset. Eniten sekä toimeentulovaikeuksia että asumisahtautta olivat kokeneet irakilais-, iranilais- ja somalialaistaustaiset lapset.

Vaikka asumisahtauteen vaikutti muun muassa se, montako lasta perheessä on, maahanmuuttajalapset asuvat selvästi ahtaammin kuin kantasuomalaiset lapset, joilla on yhtä monta sisarusta.

Esimerkiksi vuonna 2014 ulkomailla syntyneistä lapsista 45 prosenttia asui ahtaasti, kun suomalaissyntyisillä lapsilla luku oli 25 prosenttia. Ero on kasvanut vuodesta 2007 alkaen.

Ilmakunnas arvelee syyksi sitä, että maahanmuuttajat asuvat kantaväestöä useammin vuokralla. Maahanmuuttajat myös asuvat muuta väestöä keskittyneemmin kaupungeissa, joissa asuminen maksaa yleensä enemmän.

”Vuokrahinnat ovat kallistuneet etenkin kasvukeskuksissa.”

Al Mashhadanin perheelle kelpasi aluksi mikä tahansa asunto, kunhan he pääsisivät muuttamaan pois Kotkasta, Weam Al Mashhadani kertoo.

”Sanoin, etten tarvitse isoa asuntoa, kunhan meille vain löytyisi jotain.”

Alkuun perhe asui Helsingissä Pukinmäessä kahden makuuhuoneen vuokra-asunnossa. Lapsista vanhin, nyt 16-vuotias tytär muutti vuosi sitten perheenyhdistämisen tuloksena lopulta Suomeen, joten samalla kasvoi tarve saada isompi asunto.

Sellainen löytyi pitkän haun jälkeen Vantaan Korsosta tämän vuoden helmikuussa, juuri ennen koronaviruksen aiheuttamia poikkeusoloja. Al Mashhadani odotti silloin nuorinta lastaan, joka syntyi kesäkuussa. Lapsi on perheen viides.

Nuorin lapsista oli vasta kaksi kuukautta, kun perhe muutti jälleen. Nyt on löytänyt itselleen sopivan asuinpaikan, Weam Al Mashhadani. ”Lapsilla on tuttu koulu ja ystäviä.” Toiseksi nuorimmalle lapselle on haussa päiväkotipaikka.

Asunnossa oli useita makuuhuoneita, mutta Al Mashhadanin mukaan alueella oli levotonta.

Lapset eivät uskaltaneet mennä yksin pihalle leikkimään, hissiä ei ollut, eikä vaunuja voinut jättää rappukäytävään. Siksi niitä piti kantaa neljänteen kerrokseen.

”Siitä ei tullut mitään. Päätin heti alkaa etsiä uutta asuntoa.”

Uusi asunto löytyi jälleen Helsingistä, tällä kertaa Malmilta. Aikaa meni vain kuusi kuukautta.

Al Mashhadanit muuttivat Malmille vuokra-asuntoon elokuussa juuri ennen koulun alkua. Lapset pääsivät takaisin vanhaan kouluunsa ja vanhaan luokkaansa.

Nykyisessä asunnossa on kolme makuuhuonetta, joista kaksi vanhinta tytärtä jakavat yhden ja pojat toisen.

”Kaikki ovat nyt tyytyväisempiä. Asuinalue on rauhallinen ja ihmiset ystävällisiä”, Al Mashhadani kertoo.

Poikien huoneessa on sängyt ja perheen televisio, jolla voi myös pelata.

Tutkimuksen tulokset eivät suoraan ennusta yksittäisten maahanmuuttajalasten tai -ryhmien integraatiota ja hyvinvointia tulevaisuudessa, Ilari Ilmakunnas muistuttaa.

Tästä huolimatta tutkimus voi heijastella sosiaalisen eriarvoisuuden kasvua Suomessa tulevina vuosikymmeninä. Sekä köyhyydellä että asumisahtaudella tiedetään olevan pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin.

”Ne olisi siten otettava huomioon suunniteltaessa tulevia maahanmuuttajien integraatioon tähtääviä toimenpiteitä.”

Nyt Al Masshadani on vielä äitiysvapaalla, mutta hän haaveilee pääsevänsä opiskelemaan ja samalla töihin, kun vauva on kasvanut tarpeeksi.

”Irakissa tein kahta työtä, sekä kunnan virastossa että teleyhtiöllä. Täällä olen miettinyt kosmetologikoulutusta.”

Al Masshadani ja hänen miehensä ovat asumuserossa. Äiti asuu lastensa kanssa. Lapsilleen hän toivoo, että he saavat koulutuksen ja hyvän elämän.

Vanhimman tyttären peruskoulu päättyy pian. Al Masshadani toivoo, että tytär löytäisi jatko-opiskelupaikan.

”Ajattelen kaikessa aina ensin lapsiani.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat