Vähintään sadat ihmiset varautuvat korjaamaan Suomen tulevia myrskytuhoja – ”Torstaiyö tulee olemaan todella poikkeuksellinen” - Kotimaa | HS.fi

Vähintään sadat ihmiset varautuvat korjaamaan Suomen tulevia myrskytuhoja – ”Torstaiyö tulee olemaan todella poikkeuksellinen”

On kolme syytä, miksi keskiviikkoiltana puhkeava myrsky voi olla poikkeuksellisen tuhoisa: maa on märkä, puissa on lehdet ja tuuli puhaltaa pohjoisesta, mihin puut eivät ole tottuneet.

Helmikuussa talvimyrsky nosti meriveden pärskeet Helsinkin Kauppatorille.­

15.9. 16:23

Metsureita, sähköasentajia, kaivinkoneen kuljettajia, asiakaspalvelijoita. Tuulen tyynnyttyä venekuskeja ja helikopteripilotteja.

Muun muassa tällaista väkeä on valmiudessa yksinomaan sähköverkkoyhtiö Carunalla, kun Suomi varautuu keskiviikon ja torstain välisenä yönä alkavaan myrskyyn.

”Yö tulee olemaan todella poikkeuksellinen, en tiedä onko sitä tajuttukaan”, sanoo verkkojohtaja Kosti Rautiainen Carunasta.

Hän vertaa tulevan myräkän tuhovoimaa lähinnä viime vuoden Aapeli-myrskyyn, mutta nyt on lisänä kolme arvaamatonta tekijää. Maa on märkää ja pehmeää, puissa on lehdet tuulen tarttumapinnaksi, ja lisäksi puhaltaa epätyypillisesti pohjoisesta, mihin puiden juuristot eivät ole tottuneet.

Kostiaisen mukaan pelkästään Caruna on varannut myrskyvaurioiden korjaamista varten satoja ihmisiä. Yhtiön suurhäiriöiden johtoryhmä kartoitti tiistaina, mitä voi olla tulossa, kun Hillaksi tai Ailaksi nimettävä myrsky iskee.

 ”Kun tehtäviä tulee kerralla paljon, Hätäkeskus ei pysy mukana.”

”Riskialuetta on oikeastaan koko Pohjanmaa ja Turun saaristo sekä rannikko Kaskisista etelään Länsi-Uudellemaalle asti”, Rautiainen kertoo.

Sähköverkot ovat myrskyissä yhä herkillä, vaikka sähkölinjoja on aina vuoden 2011 Tapani-myrskystä alkaen paranneltu kestämään paremmin sään oikuttelua.

Vuoteen 2028 mennessä kaupungeissa ei enää saisi olla yli kuutta tuntia kestäviä sähkökatkoja eikä haja-asutusalueilla yli 36 tunnin katkoksia. Urakka tämän varmistamiseksi ei ole vielä likikään valmis.

”Ollaan siinä vähän niin kuin puolimatkan krouvissa”, Carunan Rautiainen sanoo.

Metsureita on tulossa myrskyn takia töihin myös kaupungeissa. Helsingin Stara-yhtiöllä on omia metsureita, ja Pelastuslaitos on varmistellut, että he pääsevät tarvittaessa hätiin.

”Puita kaatuu ajoteille ja talojen päälle, peltikattoja ja valomainoksia ja huputettujen talojen pressuja saattaa irtoilla. Jos vettä tulee äkkiä taivaan täydeltä, niin jätevesiviemärit eivät vedä, ja kellareihin voi tulla vesivahinkoja”, Helsingin pelastuslaitoksen palopäällikkö Vesa Hyvönen ennustaa Helsingin myrskypäivän eli torstain kiireitä.

Kallion pelastusasemalta otetaan videoyhteyksiä Kumpulaan Ilmatieteen laitokselle, ja sopimuspalokuntalaisia varoitellaan mahdollisesti edessä olevista hälytyksistä työtehtävistä. Niitä voi tulla vapaaehtoisille poikkeuksellisesti myös virka-aikana.

Pelastuslaitoksen omaa operatiivista johtoa ja tilannekeskusta on vahvistettu.

”Se on se kohta, joka tuppaa ruuhkautumaan. Kun tehtäviä tulee kerralla paljon, Hätäkeskus ei pysy mukana vaan alkaa antaa meille tehtäviä ryppäinä”, Hyvönen kertoo.

Toimistovuorosta kentälle siirrettävä ylimääräinen palomestari tulee tarpeeseen, kun tehtäviä pitää priorisoida ja kiirehtiä yhtä aikaa useampaan kohteeseen.

Vantaan Tikkurilassa NCC:n kerrostalotyömaalla on torstain ohjelma valmiina. Työmaalle odotetaan tulevaksi pyttyineen kaikkineen valmiiksi koottuja kylpyhuoneita, jotka pitäisi nostaa huoneistoihin torstaina.

Paitsi ettei ehkä nosteta.

”14 metriä sekunnissa on se tuuliraja, eli jos tulee sellaisia puuskia, niin ei voida nostaa”, sanoo vastaava työnjohtaja Ilmari Lahikainen NCC:ltä.

Myrskyn alla rakennustyömailla on erityistä säpinää.

”Pitää sitoa tai varastoida oikein kaikki tavarat, mikä voivat lähteä tuulessa lentoon”, Lahikainen sanoo.

On levyjä, styrokseja ja sääsuojauksia. Etenkin julkisivutelineiden sääsuojien kanssa tulee olla tarkkana.

”Se voi olla hirveän pieni juttu, joka repäisee koko pressun alas. Ei saa olla pienintäkään lepatusta.”

Suomen tuulituhojen torjunta ulottuu Espanjaan asti. Kun kymmenen minuutin keskituuli ylittää Närpiön Kalaxissa 25 metriä sekunnissa, joku painaa nappia tuuliturbiiniyhtiö Vestaksen kaukokäyttökeskuksessa Madridissa.

Silloin Fortumin tuulivoimapuiston turbiinit pysähtyvät.

”Nyt ennuste näyttää, että Närpiossä tuulisi yli 25 metriä sekunnissa, ja silloin myllyt pysäytetään”, tuulivoiman rakentamisesta ja tuotannosta vastaava Tuomo Sinisalmi sanoi tiistaina iltapäivällä.

Närpiön suuri tuulipuisto on vielä hieman kesken, eivätkä myrskypäivänä etene myöskään keskeneräisten turbiinien rakennustyöt.

Tuulivoimalat voidaan kytkeä näppärästi päälle heti tuulen laannuttua, mutta mahdollisten sähkökatkosten korjaaminen kestää pidempään.

”Varmasti menee vikojen korjauksia perjantaille”, Carunan Kostiainen sanoo. Syynä on yksinkertaisesti se, että myrskypuuskien puhaltaessa ei voi liikkua esimerkiksi veneillä tai helikoptereilla.

Niidenkin käyttöön on varauduttu.

Myrskyn nimi päätetään vasta tuulten laannuttua sen mukaan, osuvatko pahimmat tuhot keskiviikoksi Hillan nimipäivään vai torstaihin Ailan-päivälle.

Ukkospilvi kuvattiin Suomenlahden yllä Inkoossa.­

150-metrinen benjihyppytorni kaatui tuulessa mereen Helsingin Kaivopuistossa heinäkuussa.­

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat