THL:n Salminen: Epidemian kuva on muuttunut, mutta varovaisuus on paikallaan - Kotimaa | HS.fi

THL:n Salminen: Epidemian kuva on muuttunut, mutta varovaisuus on paikallaan

Salminen perää vastatoimien pohtimista pitkällä tähtäimellä, koska koronaviruspandemia kestää vielä kauan.

Mika Salminen tiedotustilaisuudessa hallituksen koronastrategiasta Helsingissä 3. syyskuuta.­

15.9. 18:17

Onko syksyn koronavirusepidemia erilainen kuin kevään ensimmäinen aalto? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen ehdotti Ilta-Sanomien haastattelussa, että koronan vaikutuksia pitää arvioida uudelleen.

Juuri nyt moni epidemiaa kuvaava luku näyttää siltä kuin tauti olisi lievempi kuin keväällä. Mutta onko näin, ja pitääkö koronaepidemian vastatoimia muuttaa?

Lue lisää: Kuolinluvut eivät kasva, vaikka koronatapaukset lisääntyvät Euroopassa – Mistä se johtuu?

Salmisen mukaan kevään ja alkusyksyn lukujen eroihin Suomessa on kolme keskeistä syytä.

Suurin selitys on testauksen moninkertaistuminen, jonka takia myös lievät tapaukset tulevat esiin. Jos kevään tapaushuipun aikana 17 testattua kohden löytyi yksi tapaus, nyt vastaava luku on yksi löydetty tartunta 400:aa testattua kohden. Kevään epidemiahuippuviikkoina tehtiin päivässä noin 2 500 testiä, nyt päivässä tehdään yli 10 000 testiä.

”Kevään epidemia oli joka tapauksessa moninkertainen nykyiseen tilanteeseen verrattuna”, Salminen sanoo.

Toiseksi syksyn lukuihin vaikuttaa sairaalahoidon kehittyminen.

”Sairastuneita on opittu hoitamaan sairaalassa paremmin, vaikka mitään täydellistä lääkettä koronavirusinfektioon ei olekaan. Kokemuksen kerryttyä lääkärit tietävät, mitä missäkin vaiheessa tautia täytyy tehdä. Se parantaa ennustetta aivan selvästi”, Salminen sanoo.

Kolmanneksi hänen mukaansa on tärkeintä, että ikääntynyttä väestöä pystytään suojelemaan epidemialta, koska korkean iän tiedetään olevan selkein riskitekijä saada vakava koronavirusinfektio ja kuolla virukseen.

Nyt Suomessa todennetuista tartunnoista 63 prosenttia on alle 30-vuotiailla, kun kevään epidemiahuipun aikaan heidän osuutensa oli 17 prosenttia.

Ovatko koronavirusepidemian vastatoimet Suomessa nyt oikeanlaisia?

”Varovaisuus on paikallaan, mutta kyllä epidemian kuva on keväästä muuttunut”, Salminen sanoo.

Hänen mukaansa syksyllä on pakko tehdä toimien kokonaisarviointia pitkällä tähtäimellä, koska epidemian loppua ei ole näkyvissä.

”Samalla tavalla ei voida vetää hätäjarrusta kuin keväällä, koska tilanne tulee jatkumaan pitkään. Emme voi jättää kaikkea yhden kortin varaan, esimerkiksi panna kaikkea kiinni siksi aikaa, kun odotamme rokotusta. Voi olla, että täydellisesti toimivaa rokotusta ei rajatun ajan päästä tulekaan, joten pelkästään sen varaan ei voida laskea”, Mika Salminen sanoo.

THL kertoi tiistaina 98 uudesta koronatartunnasta, jotka kuitenkin jakautuivat kymmenelle päivälle. Aiempia päiviä suuremmassa luvussa oli mukana useita paikallisia tartuntaketjuja.

”Nämä ovat pääosin paikallisia tartuntaryppäitä. Silti samalla pitää huomata, että syksyn mittaan todennettujen tartuntojen kokonaismäärä on viikko viikolta ollut pienessä nousussa. Nyt on tärkeintä, että paikalliset toimijat saavat katkaistua tartuntaketjut”, Salminen sanoo.

Salmisen työkalut ovat laaja testaus, tartunnanjäljittäjät, Koronavilkku-sovellus ja ihmisten varovaisuus.

Salminen pitää Espanjan tartuntatautivirastosta viikonvaihteessa saamiaan kevään ja syksyn epidemian edistymistä kuvaavia lukuja kiinnostavina. Siellä keskeisenä epidemian hallinnassa on pidetty kohdennettua testaamista, jolla on nyt saatu kiinni paljon oireettomia tartunnankantajia. Oireettomia taudinkantajia oli testatuista keväällä 1,7 prosenttia mutta syksyllä 40–45 prosenttia.

Espanjassa on Salmisen saamien tietojen mukaan viime viikkoina joutunut sairaalahoitoon 4 prosenttia todetuista tapauksista, kun keväällä osuus oli 47 prosenttia.

El Pais-lehden tiistaina julkaiseman seurannan mukaan epidemia on nyt kuitenkin kovassa kiihtymisvaiheessa.

”Mikään ei kuitenkaan sulje pois sitä, että kuolleita tulee Espanjassa vielä paljonkin ja että tartunnan saaneiden määrä kasvaa suureksi”, Salminen muistuttaa.

Hän arvioi, että Euroopan tartuntamäärien kärjessä olevassa Espanjassa vaikuttaa tartuntojen etenemiseen myös se, että suurissa kaupungeissa asutaan tiiviisti. Lisäksi siellä on todennäköisesti ollut kesän aikana suhteellisen paljon piiloon jääneitä tartuntoja.

Husin epidemiologian yksikön vetäjä, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen arvioi viime viikon lopulla, että tartunnat etenevät toisessa aallossa ensin nuorissa ikäluokissa, sitten keski-ikäisissä ja lopulta väistämättä riskiryhmässä eli vanhoissa ikäluokissa.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat