Kunnat kokeilivat viisivuotiaiden maksutonta varhais­kasvatusta : lasten osallistuminen kasvoi erityisesti alemman keski­tulon perheissä - Kotimaa | HS.fi

Kunnat kokeilivat viisivuotiaiden maksutonta varhais­kasvatusta : lasten osallistuminen kasvoi erityisesti alemman keski­tulon perheissä

Karvin mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen porrastusta tulisi loiventaa.

Matalimman tai korkeimpien tuloluokkien perheiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kokeilu ei merkittävästi lisännyt.­

18.9. 2:00 | Päivitetty 18.9. 9:25

Viisivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on noussut kunnissa, joissa kokeillaan maksutonta varhaiskasvatusta.

Kokeilu lisäsi vähäisesti myös neljävuotiaiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Sen sijaan alle neljävuotiaiden lasten osallistumista kokeilu ei lisännyt.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkisti perjantaina uusia tuloksia hallituksen käynnistämästä kokeilusta, jossa järjestetään maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Osallistuminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt kaikissa perheissä. Karvin mukaan kokeilu lisäsi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen erityisesti alemman keskitulon perheissä sekä taajaan asutuissa kunnissa.

Alemman keskitulon perheeksi lasketaan raportissa perheet, joiden nettotulot olivat 2 000–3 000 euroa.

Matalimman tai korkeimpien tuloluokkien perheiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kokeilu ei merkittävästi lisännyt.

”Sekä korkeimmissa tuloluokissa että matalimmassa tuloluokassa varhaiskasvatukseen osallistuminen on hyvin yleistä jo ennestään”, arviointiasiantuntija Anna Siippainen Karvista kertoo.

Maksutonta varhaiskasvatusta toteutettiin pääosiin kunnallisissa päiväkodeissa.

Arvioinnissa selvitettiin lisäksi kokeilusta syntyviä kustannuksia. Kokeilu ei kuitenkaan pienentänyt asiakasmaksutuloja kokeilukunnissa muita kuntia enemmän.

Tämä johtunee siitä, että moni maksuttomuuden vuoksi varhaiskasvatuksessa aloittanut lapsi osallistuu siihen kuitenkin yli 20 tuntia, jolloin perhe maksaa asiakasmaksuja sitä ylittävältä ajalta.

Karvi suositteleekin, että mikäli varhaiskasvatukseen osallistumista halutaan lisätä, tulisi harkita asiakasmaksujen porrastuksen loiventamista tulojen mukaan nykyistä enemmän.

”Tällöin yhä useampi perhe maksaisi asiakasmaksuja vähemmän”, Siippainen sanoo.

Hallitusohjelmassa on päätetty jatkaa kokeilua. Kokeilun kolmas vaihe alkoi elokuussa 2020. Mukana on 26 kuntaa, joista osa on uusia ja osa ollut mukana myös kokeilun aikaisemmissa vaiheissa.

Mikäli koko maassa päädytään tulevaisuudessa siirtymään kokonaan tai osittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen, on Karvin mukaan selvitettävä, kuinka lisääntyneet kulut katetaan, kun yhä useampi lapsi siirtyy varhaiskasvatuksen piiriin.

Esimerkiksi kuntien varhaiskasvatuksen budjeteissa tavoite osallistumisasteen nostamisesta ei suoraan näkynyt.

Myös yksityisten varhaiskasvatuksen järjestäjien rooli ja kustannukset tulisi ottaa huomioon.

Kustannusten ohella myös varhaiskasvatuksen laatuun tulisi Karvin mukaan kiinnittää entisestään huomiota.

Arviointiin osallistuneet varhaiskasvattajat esittivät huolensa siitä, että kokeilun vakinaistuessa huomio voi kiinnittyä liiaksi viisivuotiaisiin, jolloin nuoremmat jäävät paitsioon.

Enemmän lapsia varhaiskasvatukseen

Hallituksen käynnistämässä vuoteen 2020 ulottuvassa kokeilussa järjestetään viisivuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Kokeilu alkoi elokuussa 2018.

Kokeilun tavoitteena on edistää koulutuksen tasa-arvoa ja nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Nyt julkaistun arvioinnin kohteena on kokeilun toinen vaihe, johon osallistui 26 kuntaa 2019–2020.

Arviointiaineisto kerättiin kokeilukuntien lisäksi koko Suomesta.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat