Suunnitelmat eläkeputken poistosta huolestuttavat iäkkäitä työnhakijoita – ”Kuusikymppisenä työhakemuksiimme ei edes vastata”, sanoo tohtori ja tutkija Auli Leskinen - Kotimaa | HS.fi

Suunnitelmat eläkeputken poistosta huolestuttavat iäkkäitä työnhakijoita – ”Kuusikymppisenä työhakemuksiimme ei edes vastata”, sanoo tohtori ja tutkija Auli Leskinen

60-vuotiaan Auli Leskisen mukaan työnsaanti vaikeutuu yli 50-vuotiaana ja tulee lähes mahdottomaksi kuusikymppisenä. Siksi suunnitelmat eläkeputken poistosta huolestuttavat häntä ja hänen kaltaisiaan iäkkäitä työnhakijoita.

Auli Leskinen haluaa, että iäkkäiden työnhakijöiden kohtaamasta syrjinnästä puhutaan laajemmin ja avoimemmin. Hänen mielestään iäkkäiden työllisyydestä puhutaan tällä hetkellä vain tilasto- ja taloustermein.­

21.9. 2:00 | Päivitetty 21.9. 11:36

”Eläkeputken poistaminen kuvastaa symbolisesti tätä ikääntyviin ihmisiin kohdistuvaa halveksuntaa ja mitätöintiä”, sanoo 60-vuotias Auli Leskinen.

Hän on espoolainen filosofian tohtori, tutkija, kehityspäällikkö ja pian ehkä työtön työnhakija. Hän on seurannut syksyn budjettineuvotteluihin liittynyttä keskustelua ikääntyvien tilanteesta työmarkkinoilla. Keskustelu eläkeputken poistosta on saanut hänet vihaiseksi ja erittäin huolestuneeksi.

”Voihan meidät laittaa hakemaan töitä, mutta tilanne on se, että meidän hakemuksiimme ei edes vastata.”

Hallituksen budjettineuvotteluissa yhtenä keinona ikääntyvien työllisyyden parantamiseksi on ollut esillä niin sanotun eläkeputken poistaminen. Siitä ei ole vielä päätöstä, sillä hallitus siirsi asian käsittelyn toistaiseksi työmarkkinajärjestöille. Niiden pitäisi nyt sopia siitä, miten yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vahvistetaan yli 10 000 henkilöllä.

Eläkeputkessa on kyse ikääntyneen työttömän mahdollisuudesta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään saakka.

Lue lisää: Miten käy yli 55-vuotiaille työntekijöille? Eläkeputki poistuu, mutta muu selviää loppuvuodesta

Lue lisää: Hallituksen työllisyyskiista kiteytyy yhteen tukeen: Grafiikat näyttävät, miksi eläkeputken poistosta nyt väännetään

Eläkeputken poiston kannattajien mukaan putkimahdollisuus saa työnantajat helposti kohdistamaan irtisanomisensa iäkkäisiin työntekijöihin. Putken poistoa vastustavien mukaan ikääntyneet jäisivät joka tapauksessa työttömiksi, ja putken poisto vain heikentäisi heidän toimeentuloaan.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kirjoitti tiistaina Tilastokeskuksen blogissa siitä, kuinka työpaikoilla koetaan, että ikääntyneistä työntekijöistä halutaan eroon.

Lue lisää: Työolotutkimus: Moni iäkäs työntekijä kokee, että hänestä halutaan työpaikalla eroon

Auli Leskisen neljän vuoden määräaikainen työ viennin ja markkinoinnin kehityspäällikkönä suomalaisessa yritysverkostossa päättyy vuodenvaihteessa. Yli vuoden ajan hän on hakenut aktiivisesti uutta työtä ja lähettänyt työhakemuksia pariinkymmeneen avoinna olleeseen tehtävään.

Leskinen kutsuttiin vain yhteen työhaastatteluun. Valtaosaan hakemuksista ei edes vastattu. Leskisen mukaan hakijoissa oli neljä naistohtoria, mutta paikan sai nelikymppinen miesmaisteri. Edellisvuonna Leskinen pääsi yli 60 hakijan joukosta kahden parhaimman joukkoon, mutta paikka annettiin alle 40-vuotiaalle maisterille.

Työnhaku ei ole Leskiselle uutta. Lähes 40 vuoden ajan hän on tehnyt töitä toimittajana, kirjailijana ja tutkijana sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on työskennellyt muun muassa Suomen Madridin tiede- ja kulttuuri-instituutin johtajana, Ylellä uutistoimittajana ja tohtoritutkijana Texasin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Työhakemuksia hän on kirjoittanut jatkuvasti, sillä työtehtävät ovat olleet määräaikaisia. Leskinen on saanut töitä – mutta kovan työn tuloksena.

”Tilanne on se, että kun ihminen on yli 50-vuotias, työn hakeminen hankaloituu. Ja tässä iässä, kuusikymppisenä, työhakemuksiin ei enää edes vastata. Työnsaanti on jokseenkin mahdotonta”, hän sanoo.

”Minulla ei ole mitään niitä henkilöitä vastaan, jotka on valittu tehtäviin, joihin minua ei ole valittu. He ovat vain hakeneet työtä. Ongelma on rakenteellinen, eli se on paljon vakavampi.”

Leskinen tuntee lukuisia akateemisesti koulutettuja ihmisiä – tohtoreita, lehtoreita ja johtajia – joilla on kokemuksia ikäsyrjinnästä työmarkkinoilta. On heitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa noin kuusikymppisinä ja ikätovereita, jotka ovat tehtailleet työhakemuksia ilman tuloksia.

Leskinen kertoo kulttuurin parissa työskennelleestä tuttavastaan, joka 56-vuotiaana palasi määräaikaisesta johtotehtävästä Suomeen ja ryhtyi hakemaan töitä. Hän lähetti lähivuosina satoja työhakemuksia, joista valtaosaan hän ei saanut vastausta. Nainen päätyi kirjastoharjoittelijaksi järjestelemään kirjoja, jotta ei menettäisi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaansa. Lopulta hän päätyi peruspäivärahalle ja on nyt 62-vuotiaana hakeutumassa eläkkeelle.

”Hän on perusterve, urheilullinen ja pidetty ihminen. Ja haluaisi ihan hirveästi tehdä töitä. Kun hän puhuu tästä, hänen silmänsä täyttyvät yhä kyynelistä. On todella surullista, että monen ihmisen upea työura päättyy julkiseen nöyryytykseen”, Auli Leskinen sanoo.

Leskinen kokee, että myös hänen oma pätevyytensä on usein sivuutettu. Hän on myös saanut monenlaisia kommentteja keskustellessaan syrjiviksi kokemistaan työnhauista. Eräs valtionhallinnossa korkeassa asemassa työskennellyt henkilö kommentoi asiaa esimerkiksi näin: ”Siihen haluttiin nuorempi. Se on ikärasismia, mutta minkäs sille mahtaa”.

”Voihan meidät laittaa hakemaan töitä, mutta tilanne on se, että meidän hakemuksiimme ei edes vastata”, 60-vuotias Auli Leskinen sanoo.­

Auli Leskinen kokee, että virassa olevia asiantuntijoita arvostetaan korkeasta iästä huolimatta, mutta työnhakijana ikääntynyt ihminen on heikoilla. Hänen mukaansa Suomessa tehokkuus yhdistetään nuoruuteen, jota ihannoidaan.

”Ei ymmärretä sitä, että suomalaisen koulutuksen ja terveydenhuollon myötä suomalaisten ihmisten fyysinen ja henkinen suorituskyky on kova. Olemme työkykyisiä eläkeikään saakka. Joitain kremppoja voi olla, mutta niitä on nuoremmillakin”, hän sanoo.

”Ikääntyneillä on pitkä työura, paljon osaamista, työelämän taitoja ja elämänkokemuksen tuomaa näkemystä. En ymmärrä, mikä siinä terveen, ikääntyneen ihmisen palkkaamisessa pelottaa.”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksalan mukaan joissain tilanteissa työnantaja saattaa pohtia, minkä ikäinen työntekijä tehtävään kannattaa kouluttaa. Jos perehdytys ja syventyminen vie pitkään, työnantaja voi miettiä, kannattaako palkata muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle jäävä työntekijä.

”Mutta sanoisin, että tämä on vähentynyt.”

Oksalan mukaan suomalaisilla työpaikoilla ei ole varaa ylenkatsoa iäkkäitäkään työnhakijoita. Hänen mukaansa kokemusta arvostetaan.

”Mutta on selvää, etteikö ole myös niin, että joillakin työpaikoilla ja joissakin tilanteissa heihin suhtaudutaan iän takia syrjivästi. Väittäisin kuitenkin, että se on vähentynyt. Ja puhun nyt ajasta ennen koronakriisiä. Meillä oli juuri ennen koronaepidemiaa kova työvoimapula vaikka kuinka monilla aloilla.”

Työnsä menettäneille uuden työn saanti on sitä vaikeampaa, mitä iäkkäämpi työnhakija on kyseessä. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolaisen mukaan tämä tulee ilmi tutkimuksissa.

Työolotutkimusten mukaan noin joka kymmenes palkansaaja on havainnut työpaikalla ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää. Omat ikäsyrjintäkokemukset ovat vähentyneet 20 vuoden aikana, mutta syrjintää yhä esiintyy.

Eniten sitä kokevat 55–64-vuotiaat naiset: heistä noin viisi prosenttia kertoo kokeneensa ikään liittyvää syrjintää työpaikoilla. Edes koulutus ei suojaa naisia syrjinnältä yhtä hyvin kuin miehiä. Ikäsyrjintää kokevat eniten juuri ikääntyvät ylempinä toimihenkilöinä tai valtionhallinnossa työskentelevät naiset.

”Vaikka keskimääräisesti ikäsyrjintää ei ole paljon, näiden lukujen perusteella sitä silti esiintyy edelleen aika paljon. Suomen työväestö ikääntyy, joten on jopa vaara, että osuus kasvaa. Pidän tätä kyllä ajankohtaisena asiana, johon on hyvä puuttua ja josta on hyvä keskustella”, Ruokolainen sanoo.

Auli Leskinen kokee, että ikääntyvien tilanteesta työmarkkinoilla puhutaan vain talous- ja tilastotermein. Eläkeputkikeskustelu vihastuttaa ja huolestuttaa häntä. Leskisen mukaan putken poistaminen ei auta ikääntyneitä työnhakijoita saamaan uutta työtä, vaan se pelkästään heikentää tuntuvasti heidän toimeentuloaan.

”Se olisi rangaistus pitkän työuran tehneille.”

Leskisen mukaan ikääntyvien kokemukset ja tuntemukset jäävät nyt piiloon. Syrjintäepäilyjä viedään harvoin oikeuden käsiteltäviksi, sillä oikeusprosessit ovat kalliita ja raskaita.

”Päälle tulevat vielä häpeä ja nöyryytys. Ihmiset eivät jaksa eivätkä uskalla lähteä siihen. Minultakin tämä haastattelu vaatii uskallusta. Se häpeän tunne pelottaa ja se, että leimataan riiteleväksi akaksi.”

Yksi syy vaikenemiseen onkin Leskisen mielestä häpeä, jota ikääntyneet nuoruutta ihannoivassa yhteiskunnassa kokevat.

”On suunnaton häpeä, että vanhenee. Ja se häpeä, kun sinua ei kutsuta edes työpaikkahaastatteluun, ja kun kolmikymppiset menevät asiantuntijatehtävissä ohi.”

Leskinen kokee, että nuoret ja varhaiskeski-ikäiset päättäjät, joilla ei ole vielä elämänkokemusta työmarkkinoilla ikääntymisestä, eivät pysty ymmärtämään, mitä työnhaku tarkoittaa kuusikymppisille.

”Heidän aikaikkunansa elämään on erilainen. En minäkään tiennyt tätä kolme-nelikymppisenä. Nyt oma kokemukseni on se, että kuusikymppisille ei edes vastata”, Leskinen sanoo.

”Ikääntyneet työnhakijat tulevat toistuvasti häivytetyiksi.”

Oikaisu 21.9 kello 11.35: Artikkelista poistettu virheellinen grafiikka.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat