Amorellan onnettomuus­väylä on vaikea ajettava – grafiikka näyttää, kuinka alus liikkui kapeikossa - Kotimaa | HS.fi

Amorellan onnettomuus­väylä on vaikea ajettava – grafiikka näyttää, kuinka alus liikkui kapeikossa

Amorellan pohjakosketus ei välttämättä tapahtunut poijuun törmäämisen yhteydessä, vaan törmäys on saattanut olla seuraus pohjakosketuksesta.

Amorellan käyttämän väylän oikealla puolella ollut eteläpoiju on pahasti vaurioitunut, ilmeisesti sunnuntaisen onnettomuuden yhteydessä.­

21.9. 12:37 | Päivitetty 21.9. 16:12

Viking Linen Amorella-laivan onnettomuuspaikka tunnetaan vaikeana kohtana, jossa on ajettava hyvin tarkasti väylää pitkin. Niin sanotussa Hjulgrundin kapeikossa on suurilla aluksilla hyvin vähän pelivaraa.

Kahden saaren välistä kulkeva itä–länsi-suuntainen väylä on kapeikossa merkitty kahdella poijuparilla. Alusten on kuljettava poijujen välistä. Näyttää kuitenkin siltä, että alus osui yhteen poijuista.

”Ilmeisesti siinä [onnettomuudessa] on ollut kosketus poijuun. Sen näkee yhdestä potkurista”, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses.

Lue lisää: Viking Linen toimitusjohtaja: ”Amorellaan on tullut onnettomuudessa enemmän kuin yksi reikä” – Laivalla edelleen noin 40 rekkaa ja 40 henkilöautoa

Alla oleva grafiikka näyttää, kuinka alus liikkui vaikeassa kapeikossa ja suuntasi pohjakosketuksen jälkeen rantaan.

Turusta päin tulleen Amorellan olisi kuulunut ohittaa ensimmäisen poijuparin eteläpoiju eteläpuolelta, jolloin poiju olisi jäänyt aluksen oikealle puolelle. Vasemmalle olisi jäänyt samanlainen, mutta pohjoisviitalla varustettu poiju.

Amorella näyttää osuneen väylän oikealla puolella olleeseen eteläpoijuun. Kyseessä on suuri teräksinen niin sanottu jääpoiju, joka kelluu vedessä paksulla kettingillä pohjaan kiinnitettynä.

On epäselvää, osuiko Amorella itse poijuun vai osuiko esimerkiksi sen potkuri poijun kiinnityskettinkiin.

Poiju oli sunnuntaina vaurioitunut ja lähes kokonaan veden alla, kertoo ahvenanmaalainen Dennis Jansson puhelimitse. Hän ajoi veneellään paikan ohi sunnuntaina pian Amorellan karilleajon jälkeen.

Amorellan käyttämän väylän oikealla puolella ollut eteläpoiju on pahasti vaurioitunut. Kuva on otettu onnettomuuden jälkeen sunnuntaina.­

Kyseessä on idästä päin tultaessa kapeikon ensimmäisen poijuparin eteläpoiju, Jansson kertoo. Hän on kulkenut alueella usein ja tuntee sen vedet hyvin.

”Laivan on täytynyt mennä läheltä pohjoisen eli styyrpuurin [oikean] puoleista saarta”, Jansson arvioi HS:lle. ”Siellä on ahdasta.”

Amorellan pohjakosketus ei välttämättä tapahtunut poijuun törmäämisen yhteydessä, vaan törmäys on saattanut olla seuraus pohjakosketuksesta.

Laivojen liikkeitä AIS-lähettimien tietojen perusteella seuraavan Marinetraffic.com-verkkosivuston mukaan Amorellan nopeus alkoi äkisti hidastua jo hieman ennen kuin se tuli nyt vaurioituneena kelluvan eteläpoijun kohdalle.

Sivuston sijaintitiedot eivät tosin ole välttämättä niin tarkkoja, että niiden perusteella voisi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tapahtuman kulusta hyvin kapealla väylällä.

Pelivaran vähyyttä kuvastaa se, että kapeikossa väylän kulkusyvyys on seitsemän metriä, kun Amorellan syväys on Viking Linen alusesitteen mukaan 6,35 metriä. Alusten kulkutietoja välittävään AIS-järjestelmään Amorella oli Marinetraffic.comin ja muiden vastaavien sivustojen mukaan merkinnyt tämänhetkiseksi syväykseksi 6,3 metriä.

Väylän kulkusyvyys tarkoittaa Merenkulun turvallisuusvirasto Traficomin määritelmän mukaan suurinta syväystä, jolla alus voi käyttää väylää. Kyseisellä väylällä voisi siis kulkea laiva, jonka syväys on seitsemän metriä. Traficomin mukaan kulkusyvyys ei kuitenkaan takaa, että väylä olisi kaikissa olosuhteissa turvallinen sen syvyisille aluksille.

Vedenkorkeus oli alueella sunnuntaina normaali. Ilmatieteen laitoksen mukaan merenpinta oli läheisellä Föglön mittausasemalla sunnuntaina noin 5–10 senttimetriä vuosittaisen keskiveden yläpuolella.

Lukema on alueella tavanomainen, sanoo ryhmäpäällikkö Antti Kangas Ilmatieteen laitoksen meripalveluista. Vedenkorkeudessa ei hänen mukaansa ollut mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Esimerkiksi nopeita vedenkorkeuden vaihteluja ei ole alueella ollut.

Hjulgrundin kapeikossa voi piillä riski, joka huomattiin jo, kun Amorella viimeksi ajoi karille samalla alueella joulukuussa 2013. Silloista tapausta tutkineen Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaraportissa todetaan, että Hjulgrundin kapeikko on ohjailun kannalta vaativa.

”Kuljettaessa konevoimalla idästä länteen, ennen ensimmäistä poijuparia on väylän pohjassa kynnys, jossa vesi mataloituu 15 metristä 9,2 metriin”, todetaan vuoden 2013 tutkintaraportissa.

Raportin mukaan kapeikossa kohdistuu Amorellan kokoiseen laivaan niin sanottu matalavesivaikutus. Kyse on tilanteesta, jossa aluksen tullessa matalampaan kohtaan sen pohjan alla vallitseva paine laskee ja alus alkaa äkisti uida tavallista syvemmällä.

Amorellalla matalavesivaikutus on kyseisessä paikassa 15 solmun nopeudessa voimakas, kerrotaan vuoden 2013 raportissa.

Lisäksi samassa paikassa syntyy niin sanottu kanavavaikutus eli imu, joka vetää laivaa sivusuunnassa. Kanavavaikutus johtuu siitä, että väylän molemmilla puolilla vesi mataloituu nopeasti. Väylän molemmin puolin olevat matalikot näkyvät esimerkiksi merikartassa.

Helikopteri lensi Amorellan yläpuolella sunnuntaina, kun laiva oli ajettu rantaan.­

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat