Hus oli mukana tutkimuksessa, joka selvitti, miksi korona­virus on joillekin niin vaarallinen – lääkäri pitää tuloksia läpi­murtona - Kotimaa | HS.fi

Hus oli mukana tutkimuksessa, joka selvitti, miksi korona­virus on joillekin niin vaarallinen – lääkäri pitää tuloksia läpi­murtona

”Meillä on nyt toivo, että löysimme ensimmäisen magic bulletin.”

Koronaviruksesta johtuvaa Covid-19 -tautia sairastavaa potilasta hoidettiin HUS:ssa viime huhtikuussa.­

27.9. 14:46

Todennäköisesti ehkä jo puolen vuoden kuluttua sairaaloiden teho-osastoilla saattaa olla käytettävissään koronaviruksen aiheuttamaan tautiin rutiinihoito, joka tehoaa isolle osalle potilaista.

Näin arvioi osastonylilääkäri Mikko Seppänen Uuden lastensairaalan Harvinaissairauksien yksiköstä.

Seppänen on ollut mukana suuressa kansainvälisessä tutkimusryhmässä, jolta on juuri julkaistu kaksi rinnakkaista tutkimusta arvostetussa Science-lehdessä. Tutkimuksissa selvitettiin syitä sille, miksi covid-19-tauti on joillekin erityisen vaarallinen. Kansainvälisessä yhteistyössä tehdyissä tutkimuksissa oli mukana noin 1 700 potilasta ja heille kontrollit. Yhdessä ne selittävät lähes 14 prosenttia potilaiden syistä sairastua vaikeaan sairauteen.

Mikko Seppänen.­

”Meillä on nyt toivo, että löysimme ensimmäisen magic bulletin. Kysymys on, toteutuuko se?” Seppänen sanoo.

Covid-19-tautia vastaan puolustautuminen on poikkeuksellisen riippuvaista ihmisen interferonivasteesta.

Interferonijärjestelmä on jokaisessa solussa oleva järjestelmä, joka varoittaa uhkasta eli viruksesta. Järjestelmä herättää elimistön puolustusjärjestelmän vasteen.

Interferonin vasta-aine on taas tauti, joka hyökkää elimistön omaa puolustusjärjestelmää eli interferoneja vastaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että interferonin vasta-aineita oli vaikeasti sairastuneista 10,5 prosentilla jo ennen sairastumistaan. Heistä yli 95 prosenttia oli miehiä.

 ”Nyt rupeamme vihdoin näkemään muutakin kuin mustaa.”

Omaa puolustusjärjestelmää vastaan hyökänneiden vasta-aineiden yleisyys kasvoi myös iän myötä. Tämä selittäisi, miksi etenkin miehet ja vanhukset ovat alttiita sairastua vakavasti.

Seppänen käyttää puolustusjärjestelmän termejä kuvatessaan tämän hetken taistelua covid-19-tautia vastaan:

”Myös lääketehtaat tietävät nyt tutkimukset luettuaan, että mihin hevoseen ne alkavat satsaamaan ja mikä on se todennäköisin puolustuksen haara ja ase, joka tulee tehoamaan tätä virusta vastaan.”

Osa nykyisin tutkittavista hoidoista, kuten toipuneiden veriplasma, saattaa osoittautua jopa vaaralliseksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa veriplasma on sallittu koronaviruspotilaiden hoidossa.

”Aina kun me hyökätään vihollista vastaan, meidän pitää tuntea sen vahvuudet ja heikkoudet”, Seppänen sanoo.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa selvisi koronaviruksen vahvuus. Seppäsen sanoin koronaviruksella on erityisen tehokas ja hyvä kyky väistää elimistön ensilinjan puolustus.

”Se naamioituu paremmin kuin muut, ja se näkyy siinä kansanosassa ensimmäisenä ja helpoiten, jolla on perinnöllinen tai hankinnallinen syy nimenomaan siihen, että nimenomaan tämä puolustuksen haara yskii.”

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehostamalla juuri oikeaa osaa ihmisen puolustusjärjestelmästä, immuniteetista, saadaan todennäköisemmin tuloksia.

”Meillä on useampia interferoneja lääketehtaiden tekemänä, ja nyt sitten kysymys on, mikä se niistä on.”

Nyt siis tiedetään, että koronavirukseen sairastumiselle on sekä perinnöllisiä että hankittuihin ominaisuuksiin liittyviä syitä. Seppäsen arvion mukaan perinnöllisten syiden osuus tulee lisääntymään, kun geenitutkimusta tehdään lisää. Nyt on tutkittu vasta helpoimmat 13 geeniä noin 300:sta.

”Paljon on tutkittavaa, mutta tärkeää on tietää, että meillä on toivoa. Meillä on todennäköisiä linjoja, miten tulemme sen hoitamaan”, Seppänen sanoo.

”Tiedemiehille ja lääkkeiden kehittäjille tämä on tärkeää siksi, että nyt rupeamme vihdoin näkemään muutakin kuin mustaa, nyt alkaa näkyä harmaan sävyjä. Harmaan sävyt kertovat meille tarkemmin, kuka on isossa riskissä ja kuka pienessä riskissä.”

Seppänen sanoo, että tutkimustulokset olivat niin merkittäviä, että niistä piti kertoa jo tässä vaiheessa. Tutkimukset ohjaavat hoitoa ja hoitotutkimuksien suuntaa.

Seppäsen mukaan kummassakin tutkimuksessa tilastollinen todennäköisyys sille, että löydökset olisivat sattumia, on alle yksi miljoonasta. Mahdollisuus sille, että molemmat tutkimustulokset olisivat sattumia on yksi biljoonasta eli miljoonasta miljoonasta.

”Nyt ei ole kyseessä sattumahavainto.”

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat