Turkuun rakennetaan kaksi muuten identtistä kerrostaloa, mutta toinen on puusta ja toinen betonista - Kotimaa | HS.fi

Turkuun rakennetaan kaksi muuten identtistä kerrostaloa, mutta toinen on puusta ja toinen betonista

Turun Hirvensaloon rakennettavien talojen avulla on tarkoitus vertailla ilmastovaikutuksia.

Identtiset talot havainnekuvassa uudella asuinalueella. Vasemmalla on puutalo, oikealla betonitalo.­

13.10. 2:00 | Päivitetty 13.10. 14:30

Turkuun on nousemassa kaksi kerrostaloa, jotka eroavat toisistaan vain materiaaleiltaan: toinen valmistetaan puusta, toinen betonista.

”Kummankin talon pohjapiirrokset ja huoneistoalat ovat identtiset. Lisäksi ne sijaitsevat samalla tontilla, joten olosuhteetkin ovat samat. Vertailuun on olemassa hyvät edellytykset”, kertoo ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistuneen turkulaisen Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt.

Talot rakennetaan Hirvensaloon Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille, ja niihin tulee 82 vuokra-asuntoa.

Rakennustyöt ovat perustusvaiheessa. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021, ja ne rakennetaan kahdella eri työporukalla.

Kahden uuden kerrostalon suunnittelussa on hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa. Ne selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on 75 prosenttia suurempi kuin puukerrostalon. Vertailussa oli mukana perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat, ovet ja parvekkeet.

”Tässä hankkeessa viemme tutkimuksen pidemmälle ja otamme rakennuselementtien lisäksi huomioon materiaalien käyttäytymisen, käytönaikaisen huollon, asukkaiden tyytyväisyyden sekä hiilikädenjäljen eli rakennusten myönteisen ilmastovaikutuksen, joka puolestaan alentaa hiilijalanjälkeä”, Lundstedt sanoo.

Tuloksia aiotaan raportoida aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, siis myös valmistumisen jälkeen. Samalla selvitetään asukkaiden kokemuksia esimerkiksi sisäilmasta ja äänieristyksestä.

Mangroven vastaava työnjohtaja Veli-Matti Toivonen (vas.) ja toimitusjohtaja Antti Lundstedt.­

Mangrove on rakentanut eri puolille Suomea lukuisia rakennuksia, joiden suunnittelussa on arvioitu sekä hiilijalanjälkeä että hiilikädenjälkeä.

”Rakentamisen ja rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi.”

Hirvensaloon tulee Mangroven ensimmäinen puukerrostalo, mutta vastaavia on jo useita suunnittelupöydällä. Hirvensalon puutalo rakennetaan clt-elementeistä eli monikerroslevyistä, jotka koostuvat ristiinliimatusta massiivipuusta.

”Puukerrostalossa suunnitteluaika oli noin kolmanneksen pidempi. Olemme aiemmin tehneet betonikohteita, joten tunsimme sen detaljitkin paremmin”, sanoo vastaava työnjohtaja, Mangroven projektipäällikkö Veli-Matti Toivonen.

Ekologinen tapa toimia näkyy hänen mukaansa suunnittelun lisäksi työmaan toiminnoissa ja kierrätysjärjestelyissä.

”Kyse on suuresta kulttuurinmuutoksesta. Perehdytyksessä korostamme työntekijöiden vastuuta, ja eri jätteille on omat, huolellisesti kyltitetyt lavansa. Esimerkiksi viimeistelyvaiheen suuremman pakkausjätteen määrän vuoksi työmaalle tulee jätepuristin. Ja jokainen työntekijä tietää, että jos väärälle lavalle nakkaa esimerkiksi vain yhden maalipurkin, lavasta menee sen jälkeen kalliin yhdyskuntajätteen täysi hinta.”

Uuden puukerrostalon hiilijalanjälki on suunnittelutietojen perusteella noin 8,5 prosenttia pienempi kuin betonikaksosensa. Myönteisten ilmastovaikutusten hiilikädenjälki taas on noin kolminkertainen betonitaloon verrattuna.

”Puu toimii parempana hiilinieluna. Silti on muistettava, että betoniakin tarvitaan eli kumpikin materiaali on tärkeä”, Toivonen sanoo.

Talojen perustuksissa on vähän eroja. Puutalon voisi rakentaa betonitalon perustusten päälle mutta ei toisin päin.­

Rakentajalle konkreettisia vertailukohtia edustavat hänen mukaansa parvekelaatat, julkisivu ja ikkunoiden yksityiskohdat.

”Lisäksi puukerrostalossa on huoneistoissa sprinklaus”, Toivonen kertoo palosuojauksesta.

Mangrove on myös arvioinut, että sääsuojaus kaksinkertaistaa puukerrostalon työmaan ylläpitokustannukset.

Toimitusjohtaja Lundstedtin mukaan noin 500 kohteen vertailu osoitti, että Mangroven kohteiden ilmastovaikutukset ovat noin 20 prosenttia pienempiä.

Turun kerrostalohankkeeseen on valittu kaukolämpö.

”Laskelmien perusteella maalämpö olisi laskenut elinkaaren ilmastopäästöjä vielä noin kymmenen prosenttia.”

Ympäristöministeriössä kehitteillä olevan vähähiilisyyden laskentamenetelmän mukaan puukerrostalon nettoilmastovaikutus on merkittävästi pienempi kuin betonikerrostalon. Lundstedt kertoo, että näin laskettuna kokonaisuuden nettoilmastovaikutus on aika lähellä nollaa.

”Mitä enemmän saamme rakennettua puukerrostaloja, sitä enemmän voimme käyttää myös betonia.”

Oikaisu 13.10. kello 14.30: Jutun kuvatekstissä oli havainnekuvan lähde väärin. Kuvan lähde on Lundén Architecture Company, ei Mangrove.

Mangrove

Vuonna 1994 perustettu kotimainen perheyritys.

Kehittynyt 25 vuodessa rakennusalan konsultointitehtävistä rivi- ja kerrostalojen rakentajaksi.

Toimintaa Turun seudun lisäksi Uudenmaan, Länsi-Suomen ja Pirkanmaan alueilla.

Liikevaihto viime vuonna 20,48 miljoonaa euroa, tilikauden tulos 1,34 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 68,1 prosenttia.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat