Koronaepidemian vaikutukset näkyvät nuorisolääkärin vastaanotolla: ”Toinen toistaan kipeämpiä nuoria” - Kotimaa | HS.fi

Koronaepidemian vaikutukset näkyvät nuorisolääkärin vastaanotolla: ”Toinen toistaan kipeämpiä nuoria”

Pitkittynyt ahdistus ja masennus voivat johtaa poissaoloihin. Poissaoloja on havaittu jopa alakouluikäisillä.

Pitkittyessään ahdistus ja masennus voivat johtaa pitkiin poissaoloihin koulusta.­

15.10. 2:00 | Päivitetty 15.10. 6:30

Koronavirusepidemia näkyy koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lisääntyneinä mielenterveysongelmina, pitkittyneenä ahdistuksena ja masennuksena, jotka voivat johtaa poissaoloihin koulusta.

Nuorisolääkäri Miila Halonen kuvasi tilannetta syyskuun loppupuolella Twitterissä näin:

”Koronakevään satokausi koittanut. Toinen toistaan kipeämpiä nuoria vastaanotolla – masennus, ahdistus, koulua ei käytynä sitten maaliskuun alun. Lääkäriajat tukossa, eka vapaa löytyy kuukauden päästä. Osasin odottaa, mutta silti heikottaa.”

Halonen työskentelee Tampereella toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollossa. Hänen mukaansa nuorten hyvinvointi on koronavirusepidemian myötä entisestään jakautunut.

”Ne, joilla on sosiaaliset verkostot kunnossa ja tarjolla vertaistukea sekä tukea perheeltä, ovat selviytyneet melko hyvin. Sen sijaan heillä, jotka ovat jossain määrin voineet huonosti jo ennestään, oireet ovat selkeästi pahentuneet,” Halonen kuvaa.

Osa nuorista on käynyt koulua viimeksi maaliskuussa ennen kuin etäopetukseen siirryttiin, Halonen sanoo.

”Joillekin etäopetus sopi hyvin, mutta kaikille se ei käy. Osalta katosivat arjesta kantavat rakenteet, kuten vuorokausirytmi.”

Myöskään opettajat eivät välttämättä huomaa nuoren poissaoloa.

Halosen mukaan monet kertovat pistävänsä etäyhteyden päälle ja äänet pois ja menevänsä sen jälkeen takaisin nukkumaan.

”Näin he saavat läsnäolomerkinnän, ja heidän ongelmansa jää havaitsematta”, Halonen sanoo.

Tilannetta eivät helpota koulu- ja opiskeluterveydenhuollon pitkät jonotusajat. Nuori voi joutua odottamaan pääsyä lääkärille jopa kuukauden, Halonen sanoo.

”Se on aivan liian pitkä aika nuorelle, jolle jo pelkkä avun pyytäminen voi olla kynnys”, Halonen sanoo.

Terveydenhoitajalle ajan voi saada nopeammin, mutta terveydenhoitaja ei voi kirjoittaa lähetteitä tai määrätä lääkkeitä.

Kouluterveydenhuollon palvelut supistuivat keväällä koronavirusepidemian myötä monilla paikkakunnilla, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keväällä kouluterveydenhuollon ammattilaisille tehdystä kyselystä.

Osa kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista jätettiin tekemättä, osa siirrettiin tehtäväksi myöhemmin ja osa toteutettiin etäyhteyksin ja myös ulkona tavaten. Kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä myös siirrettiin muihin terveydenhuollon työtehtäviin.

Osittain tämän takia joillain oppilailla käyntejä saattoi jäädä välistä, minkä seurauksena ongelmat ovat kasautuneet.

Terveystarkastuksia on jäänyt tekemättä osassa kuntia aika pitkältä ajalta, huomauttaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

”Hoitovelkaa on kertynyt. Tavallisesti jopa kolmanneksella havaitaan laajassa terveystarkastuksessa asioita, jotka vaativat jatkotoimia. Nyt nämä voivat jäädä havaitsematta”, Hietanen-Peltola sanoo.

Hietanen-Peltolan mukaan samoja ongelmia on noussut esiin myös tuoreessa kyselyssä, jonka tulokset julkaistaan myöhemmin syksyllä.

Koululääkärit kuitenkin kertovat, että nuoret ovat huonovointisempia kuin koskaan ennen ja tarvitsevat lisäkäyntejä. Esimerkiksi koulupoissaoloja on havaittu jopa alakouluikäisillä.

Samaan aikaan henkilökuntaa monessa kunnassa siirretään muihin tehtäviin. Kouluterveydenhuollon normaalia seurantaa ei siksi ehditä tekemään.

”Nuorten avunsaannin kannalta tilanne on aika tukala”, Hietanen-Peltola sanoo.

”Moni kouluterveydenhuollon ammattilainen kertoo, että on pahin syksy ikinä.”

Koululääkäreitä ja -terveydenhoitajia on monessa kunnassa siirretty koronavirusepidemian myötä toisiin tehtäviin.­

Kyselyissä käy toisaalta ilmi myös se, että osassa kuntia terveystarkastuksia on koronavirusepidemiastakin huolimatta järjestetty normaalisti.

”Se kertoo, että se on mahdollista, jos niin vain halutaan”, Hietanen-Peltola sanoo.

Monilla Miila Halosen tapaamilla nuorilla koronavirusepidemia sai aikaan monimutkaisen vyyhdin, johon liittyy yksinäisyyttä, taloudellisia ongelmia, poissaoloja sekä mielenterveyden ongelmia. Lisäksi ongelmia voi olla päihteidenkäytössä, motivaatiossa ja sosiaalisissa suhteissa.

Osa on oireillut tilannetta jo keväällä, mutta ei ole pystynyt tai osannut hakea tilanteeseensa apua etäyhteydellä. Osa vastaanotolle hakeutuvista on kuitenkin syksyllä opintonsa aloittaneita uusia opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea.

Halosen mukaan tilanteen korjaamiseen tarvitaan monen ammattilaisen antamaa apua.

”Kaikkia ongelmia ei yksin lääkärin keinoin pystytä ratkomaan, vaan tarvitaan moniammatillista ja oikea-aikaista apua”, Halonen sanoo.

THL:n selvityksen mukaan koronavirusepidemia on heikentänyt yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja koulun ulkopuolisten sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuten perheneuvolan, lastensuojelun, muiden sosiaalipalvelujen sekä lasten ja nuorisopsykiatrian kanssa.

”Syksyllä tilanne näyttää hieman korjaantuneen, mutta tilanne ei vielä ole palannut koronaa edeltävään aikaan”, Hietanen-Peltola kertoo.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat