Jos Suomea kohtaisi suuronnettomuustilanne, jossa olisi vaikkapa sata loukkaantunutta, paikallisessa kirkossa olisi jumalanpalvelus ja kriisiapua viimeistään seuraavana iltana. Sosiaalitoimen kriisipalvelut kutsuisivat työntekijät ylitöihin tehostettuun valmiuteen ja tiedottaisivat tarjoamastaan avusta. Kolmas sektori avaisi kriisichatteja, Punainen Risti tulisi paikan päälle tarjoamaan keskusteluapua ja ehkä jopa kahvia.
Vastaamon tietomurto on sähköisen maailman suuronnettomuustilanne, mutta missä ovat jumalanpalvelukset ja kriisipäivystys?
Satojen, jopa tuhansien ihmisten potilastietojen vuotaminen osuu erityisen herkkään kohderyhmään. Vain harva auttaa koska vain harva ymmärtää tilanteen vakavuutta. Mielen vauriot ja sähköinen ympäristö eivät kelpaa tekosyyksi jättää uhrien tarvitsemaa apua järjestämättä, kirjoittaa tietoturvaan perehtynyt ulkomaantoimittaja Laura Halminen.
Rikosuhripäivystyksen toimiston kyltti Helsingissä elokuussa 2018.