Tabletin kanssa sotaan - Kotimaa | HS.fi

Tabletin kanssa sotaan

Maavoimat hankkii tuhansia tavallisia päätelaitteita taistelijoiden liittämiseksi verkkoon.

Kuvan sotilaiden mukana on digitaalinen kenttäradio LV 241.­


1.11.2020 2:00 | Päivitetty 1.11.2020 9:34

Puolustusvoimat aikoo ostaa seuraavan kahden vuoden aikana jopa 3 000 Android-käyttöjärjestelmällä toimivaa tablettitietokonetta Maavoimien joukkojen johtamisvälineiksi.

Kyseessä on noin 6,5 miljoonan euron hankinta. Puolustusvoimat järjesti tableteista tarjouskilpailun viime kesänä.

Päätös valittavista laitteista tehtäneen ensi vuoden alkupuolella ja varsinaiset ostot vuosina 2021–2022.

Hankinta on niin sanottu cots-ostos (commercial off-the-shelf). Suomeksi se tarkoittaa, että ostetaan siviilikäyttöön tarkoitettua kaupallista ”hyllytavaraa” varta vasten sotilaskäyttöön valmistettujen laitteiden sijaan.

Cots-ostot ja -välineet ovat yleistyneet eri maiden asevoimissa, koska siviiliteknologia on yleensä selvästi halvempaa kuin pelkästään sotilaskäyttöön tarkoitettu. Lisäksi esimerkiksi tietotekniikassa edistyksellisimmät laitteet löytyvät usein kauppojen hyllyiltä.

Armeijakielellä uusia Android-tabletteja kutsutaan taistelijan päätelaitteiksi. Niitä käytetään myös varusmiesten koulutuksessa.

Taistelijan päätelaitteen tärkein sovellus on tilannekuvasovellus. Muita keskeisiä sovelluksia ovat ip-puhelu- ja vpn-sovellukset (internet protocol ja virtual private network).

Tuleva hankinta kuuluu vuosikausia kestäneeseen kehitysprojektiin, joka alkoi jo vuonna 2004. Ensimmäisen kerran taistelijan päätelaitteita esiteltiin yleisölle kahdeksan vuotta sitten.

Uusilla laitteilla korvataan vanhoja päätelaitteita, jotka toimivat Windows 7 -käyttöjärjestelmällä. Microsoft lopetti sen tukemisen tammikuussa.

Tablettien ottaminen sotavarustukseen ja taistelijoiden päätelaitteeksi on osa kehitystä, jossa johtamisjärjestelmien merkitys asevoimissa lisääntyy.

”Johtamisvälineiden määrä kasvaa ja samalla tietysti myös suorituskyky”, sanoo viestitarkastaja, eversti Eero Valkola Maavoimien esikunnasta.

Taistelijoiden päätelaitteiden tärkeimpiä käyttäjiä ovat Maavoimien taisteluosastojen alimman portaan johtajat, kuten joukkueen- ja ryhmänjohtajat sekä esimerkiksi tulenjohtajat.

Alustavasti on kaavailtu, että tuhannen hengen taisteluosastossa olisi noin 300 taistelijan päätettä. Jokaisessa jääkärikomppaniassa olisi noin 40 päätettä ja loput esikunnassa sekä muilla päätettä tarvitsevilla.

Taisteluosasto on pienin itsenäiseen taistelutoimintaan kykenevä joukko. Niiden koko vaihtelee tehtävän mukaan, mutta yleensä taisteluosasto vastaa kooltaan pataljoonaa, jota on vahvistettu joillain muilla joukoilla.

Maavoimat testaa parhaillaan tarjouskilpailuun tarjottuja Android-käyttöjärjestelmällä toimivia tabletteja. Alun perin siviilikäyttöön tarkoitettujen laitteiden on kestettävä kovaa käyttöä sotilasympäristössä.

Lähtökohtana on, että laitteen käytön tulee olla yksinkertaista, eikä se saa vaatia käyttökoulutuksen lisäksi tietoteknistä erityisosaamista.

”Nykypäivän asevelvollisten tekninen osaaminen on korkealla tasolla. Lähdemme siitä, että ohjeistus ja tekniset valmistelut ovat sillä tasolla, että käyttäjän toimenpiteet ovat helposti koulutettavissa ja ymmärrettävissä”, Valkola sanoo.

”Täytyy aina lähteä siitä, että nopeuden ja luotettavuuden täytyy tällaisissa välineissä olla perusominaisuus.”

Valkolan mukaan Puolustusvoimia kiinnostaa erityisesti laitteiden käyttöergonomia ja yhdistettävyys taistelijan varustukseen.

Puolustusvoimat on suunnitellut hankkivansa taistelijan päätelaitteita kahta eri kokoa. Valtaosa tulisi olemaan kooltaan 5–8 tuumaa ja loput 9–11 tuumaa.

”Teemme niille liitettävyys- ja ympäristötestejä.”

Laitteista testataan muun muassa kosketusnäyttöjen toimivuus vesisateessa eli kun näytöllä on vesipisaroita. Lisäksi tutkitaan näytön luettavuutta kirkkaassa auringonpaisteessa sekä laitteen käytettävyyttä käsineet käsissä.

Maavoimat testaa myös akkujen latautuvuutta eri lämpötiloissa sekä laitteiden kestävyyttä lämpötilanvaihteluissa.

Laitteita kuljetetaan niiden koosta riippuen joko maastopuvun tai taisteluvyön taskussa tai erillisessä pussissa. Tällöin ne voivat joutua jatkuvasti lämpötilanvaihteluiden kohteeksi kuten talvella kovasta pakkasesta teltan tai ajoneuvon lämpöön ja päinvastoin.

Taistelijan päätteeseen liittyy riski sen joutumisesta viholliselle, joka voisi käyttää laitetta ja siinä olevia tietoja hyödykseen.

”Järjestelmässä tulee olla sellaiset toiminnallisuudet, että pääsy siihen on vain oikeuden omaaville ja toisaalta tiedot pystytään poistamaan ja tiedetään missä laitteet ovat”, Valkola kertoo.

Laitteiden vaatimuksiin kuuluukin muun muassa, että peruskäyttäjien on voitava tuhota järjestelmän paikallinen tietosisältö ja operatiivinen data viidessä sekunnissa.

Lisäksi esimerkiksi ylläpitäjien on voitava eristää viholliselle jääneet laitteet ja estää niiden kautta tehtävät verkkohyökkäykset. Myös johtajien on kyettävä estämään alaisen sovelluksen käyttö.

Jotta taistelijan päätelaitteesta olisi hyötyä reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisessa, sen pitää olla yhteydessä ylemmän johtoportaan verkkoon. Siihen on olemassa kolme perustapaa.

Ensimmäisessä tapauksessa taistelijan päätelaite on ensisijaisesti langattoman wlan-yhteyden kautta yhteydessä taistelijan reitittimeen, joka on puolestaan kaapelin kautta yhteydessä digitaaliseen kenttäradioon.

Kenttäradiona on Puolustusvoimien käytössä oleva niin kutsuttu ”pataljoonaradio” LV 241. Tieto kulkee tällöin radioverkon kautta.

Puolustusvoimat on hankkinut uusia taistelijan reitittimiä kotimaiselta Savox Communications -yhtiöltä viimeksi keväällä.

Reitittimessä on sanomanvälityssovellus, jonka kautta viestit kulkevat. Reititin kulkee joukon mukana joko radion kantolaitteessa tai sotilaan liivissä.

Puolustusvoimien hankkimat Savoxin taistelijan reitittimet ovat 12 senttiä pitkiä, kahdeksan senttiä leveitä ja runsaat neljä senttiä paksuja. Reititin painaa 430 grammaa.­

Toisessa perustapauksessa taistelijan päätelaite on yhteydessä normaaliin mobiiliverkkoon 3g-, 4g- tai 5g-yhteydellä. Tietoliikenne salataan mobiiliverkossa, ja se välitetään tietoturvayhdysväylän kautta Puolustusvoimien taktiseen ip-verkkoon.

Kolmannessa perustapauksessa taistelijan päätelaite liitetään wlan-yhteydellä niin kutsuttuun ip-siirtolaitteeseen. Se muodostaa suoraan yhteyden taktiseen ip-verkkoon.

Ip-siirtolaitteena toimivat Puolustusvoimien oululaiselta Bittium-yhtiöltä ostamat Tough Comnode -päätelaitteet.

Tough Comnode -laitteilla saadaan yhteys taisteluosastoille kehitettyyn uuteen laajakaistaiseen ja liikkuvaan langattomaan runkoverkkoon, joka on osa Maavoimien uutta M18-johtamisjärjestelmää.

Puolustusvoimien ostamat Bittiumin ip-siirtolaitteet ovat noin 18 senttiä pitkiä, yhdeksän senttiä leveitä ja kolme senttiä paksuja. Laite painaa 580 grammaa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat