Vastaamon tietomurrosta on kirjattu yli 20 000 rikosilmoitusta, ja lisää tulee - Kotimaa | HS.fi

Vastaamon tietomurrosta on kirjattu yli 20 000 rikosilmoitusta, ja lisää tulee

Poliisi ei ole käynyt Vastaamon tietomurtojen ja kiristyksen uhrien ilmoituksia vielä läpi. Tutkinta keskittyy nyt tekijän tai tekijöiden kiinni saamiseen.

Psykoterapiakeskus Vastaamon toimipiste Malmilla Helsingissä 26. lokakuuta 2020.­

2.11.2020 15:29

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta ja potilaiden kiristyksestä oli maanantaina aamulla kirjattu yli 20 000 rikosilmoitusta.

Vastaamoon vuosina 2018 ja 2019 tehtyjen tietomurtojen johdosta yhtiötä ryhdyttiin kiristämään syyskuussa. Kun Vastaamo ei maksanut kiristäjän vaatimia lunnaita, terapia-asiakkaiden tietoja vuoti verkkoon ja heitä itseään ryhdyttiin kiristämään.

”Rikosilmoituksia tule vielä lisää, sillä poliisilaitosten kirjaamiskäytännöissä ja tahdissa on eroja”, kertoo rikoskomisario Tero Muurman keskusrikospoliisista.

Poliisi on kannustanut tekemään rikosilmoituksen sähköisesti. Ne ohjautuvat ilmoituksen tekijän kotipaikan mukaan ensin paikallisille poliisilaitoksille, joista ne ohjataan keskusrikospoliisiin. Ilmoituksia ei ole tullut erityisesti joltain tietyltä paikkakunnalta, vaan tasaisesti ympäri Suomen sen mukaan, missä ihmisiä asuu.

Toistaiseksi saapuneita rikosilmoituksia ei ole ehditty käydä läpi, eikä niiden sisällöstä voi siksi kertoa. Tiedossa ei siis ole, ovatko yksityishenkilöt esimerkiksi tehneet rikosilmoituksia juuri terapiakeskus Vastaamosta, ihmisille lähetetyistä kiristysviesteistä vai molemmista.

Rikosilmoitusten määrän perusteella tapauksesta saattaa tulla isoin tai ainakin yksi isoimmista suomalaisista rikosvyyhdeistä uhrien määrässä mitattuna. Esimerkiksi noin viidentoista vuoden takaisessa Wincapitan tapauksessa noin 10 000 ihmistä sijoitti rahojaan pyramidihuijaukseen.

Ilmoitusten määrä on erittäin suuri, sanoo myös rikoskomisario Muurman. Niiden läpi käymiseen kuluu varmasti aikaa, ja esitutkinnan keskiössä on nyt tekijän saaminen kiinni.

”Tärkeintä on nyt Vastaamon tietomurron tekijän löytäminen”, sanoo Muurman.

Myös selvittely siitä, onko Vastaamon yrityskaupassa syytä epäillä rikosta, saa nyt siksi odottaa. Julkisuudessa on keskusteltu siitä, salasiko Vastaamon irtisanottu toimitusjohtaja Ville Tapio tietomurron tilanteessa, jossa yhtiö myytiin pääomasijoittaja Intera Partnersille keväällä 2019.

Ville Tapio on kiistänyt tienneensä marraskuussa 2018 tehdystä tietomurrosta. Vastaamoon tehtiin kuitenkin kaksi tietomurtoa, joista jälkimmäinen on tapahtunut maaliskuussa 2019.

Poliisi ei halua vielä puhua varsinaisesta läpimurrosta tietomurtojen ja kiristyksien tekijän tai tekijöiden löytämiseksi.

”Töitä on tehty koko viikonloppu. Olemme käyneet erittäin paljon tietoa läpi”, Muurman sanoo.

Kun Vastaamoa oli ensin kiristetty julkisesti vuotamalla potilastietoja pimeään verkkoon 18. lokakuuta alkaen, kiristys jatkui siten, että Vastaamon asiakkaat alkoivat saada sähköposteja, jossa heitä vaadittiin maksamaan muutamia satoja euroja siitä hyvästä ettei heidän potilaskertomuksiaan vuodeta.

Vajaata viikkoa myöhemmin F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pyysi uhreja lähettämään itselleen tietoja kiristäjälle suoritetuista maksuista. Ainakin neljätoista maksanutta ilmoittautui, ja pian kiristäjä siirsi saamansa virtuaalivaluutat eteenpäin.

Poliisi tiedotti perjantaina, ettei sillä ollut toistaiseksi varmuutta siitä, onko tietomurron, psykoterapiakeskuksen kiristyksen ja yksityishenkilöiden kiristyksen taustalla sama taho. Maanantaina poliisilla ei ollut toistaiseksi selvyyttä myöskään siitä, lähetettiinkö kiristyskirjeitä kaikille tietovuodon uhreille vaiko vain osalle heistä.

Poliisi tutkii tapausta tällä hetkellä tutkintanimikkeillä törkeä tietomurto, törkeä kiristys ja törkeä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat