Korona-aika on pidentänyt sydämien ja syöpien leikkausjonoja – kasvaimet ovat pidemmälle edenneitä ja isompia kuin aiemmin, sanovat lääkärit - Kotimaa | HS.fi

Korona-aika on pidentänyt sydämien ja syöpien leikkausjonoja – kasvaimet ovat pidemmälle edenneitä ja isompia kuin aiemmin, sanovat lääkärit

Tämän vuoden kokonaiskuolleisuus on Suomessa samalla tasolla kuin ennenkin. Vuoden tai kahden kuluttua tiedetään, kuinka paljon koronaepidemian varjossa edenneet sairaudet aiheuttavat kuolemia.

Lääkäriin hakeutuminen ja leikkaukseen pääsy on ollut pandemian aikana tavallista hitaampaa myös potilailla, jotka tarvitsisivat hoitoa nopeasti.­

9.11.2020 2:00 | Päivitetty 9.11.2020 6:24

Koronavirukseen on kuollut Suomessa 362 ihmistä.

Luku on kansainvälisesti pieni. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa koronaan on kuollut noin 6 000 ihmistä.

”Tämän vuoden kokonaiskuolleisuus Suomessa on hyvin samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Jousilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Suomessa korona ei ole siis toistaiseksi aiheuttanut kokonaiskuolleisuuden nousua. Kuten edellisinäkin vuosina, tänä vuonna joka viikko on kuollut noin tuhat ihmistä.

Koronaviruspandemian vaikutuksista muihin kuolinsyihin ei vielä ole tilastotietoa, mutta vuoden tai kahden vuoden päästä koronavirus on varmasti jättänyt jälkensä kuolinsyytilastoihin – ikävällä tavalla.

Koronaviruksen vaikutus tulee näkymään etenkin syöpä- ja sydänsairauksien sarakkeissa. Yleisimmät kuolinsyyt Suomessa ovat sydänsairaudet, syövät ja dementia.

Pandemia venyttää jo nyt tuhansien ihmisten hoitoon pääsyä. Elokuun lopussa erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon jonossa oli ollut yli puoli vuotta lähes 18 000 ihmistä, kun viime vuonna samaan aikaan heitä oli 2 000.

Korona-aika on siis yhdeksänkertaistanut hoitojonossa olevien suomalaisten määrän.

”Husin jonoissa on sellaisia potilaita, jotka olisi normaalitilanteessa hoidettu”, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo.

Vaikka syöpäleikkaukset ovat kiireellisiä, nekin ovat korona-aikana viivästyneet.

”Syöpäkirurgit sanovat, että nyt leikattaviksi tulevat syövät ovat pidemmälle edenneitä ja isompia kuin aiemmin”, Mäkijärvi kertoo.

Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät ole hakeutuneet tavalliseen tapaan lääkäriin. Lisäksi kaikkia leikkauksia ei ole voitu tehdä niin nopeasti kuin normaalioloissa.

Syövän Käypä hoito -suosituksen mukaan syöpäkasvain on leikattava neljän viikon kuluessa diagnoosista.

”Jos leikkaamaan päästään kahdeksan tai yhdeksän viikon päästä, onhan se aivan eri asia. Syövän hoidosta voi tulla kaikilla mittareilla hankalampaa”, Mäkijärvi sanoo.

Kun syöpäleikkaus on isompi ja pitkäkestoisempi, on suuremmat riskit komplikaatioihin. Myös leviämisriski on suurempi. Jos potilas on leikattu viiveellä, tauti on ehtinyt levitä. Tällöin tarvitaan enemmän solunsalpaajia, sädehoitoa tai muuta hoitoa.

Suomessa kuoli 12 902 ihmistä syöpään vuonna 2018.

Huoli epidemian vaikutuksesta syöpähoitojen viivästymiseen on maailmanlaajuinen. Britanniassa työskentelevät syöpätutkijat nostivat lääketiedelehti British Medical Journalissa (BMJ) viime viikolla esiin koronapandemian takia lisääntyvät syöpäkuolemat.

Heinäkuussa The Lancet Oncology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pandemia voi aiheuttaa pelkästään Britanniassa 3 500 syöpäkuolemaa, jotka olisivat normaalioloissa estettävissä.

Tutkimus käsitteli neljää yleistä syöpätyyppiä: rintasyöpää, paksusuolen syöpää, keuhkosyöpää ja ruokatorven syöpää.

Syöpäkuolemien laskemiseksi tutkijat olivat ottaneet huomioon vain erilaisten sulkutoimien aiheuttamat myöhästymiset syöpien toteamisessa. Sen lisäksi kuolleisuuteen tulevat vaikuttamaan hoitojen aloituksen myöhästyminen ja hoitoaikataulujen muutokset.

Syövän lisäksi sydänsairauksien hoito on jäämässä koronan varjoon. Husin sydänleikkausjono on kasvanut, mutta suuret riskit liittyvät sydän- ja verisuonitautipotilaiden pitkäaikaisen seurannan pettämiseen.

”Sydänsairaudet ovat kroonisia sairauksia ja ne usein pahenevat vuosien kuluessa, jos elintapahoitoa ja lääkehoitoa ei toteuteta mahdollisimman tehokkaasti”, sanoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Monilla sydänpotilailla kontrollikäynnit ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen, kun terveysasemia on muutettu korona-asemiksi ja hoitohenkilökuntaa on siirretty esimerkiksi koronatestaukseen.

”Hoitovelka nähdään parin vuoden kuluessa. Sepelvaltimotaudissa on yleistä, että kerran infarktin saanut voi saada sen uudelleen lähivuosina. Seuranta on siksi erittäin tärkeää”, Hekkala sanoo.

Hän kehottaa heti koronatilanteen salliessa potilaita hakeutumaan terveyskeskuksiin seurantakäynneilleen, sillä se on jokaisen potilaan omalla vastuulla.

”Erikoissairaanhoidon sydäntutkimuksiin tarvitaan terveyskeskuslääkärin lähete. Kun koronatilanne helpottaa, voi erikoissairaanhoidon sydäntutkimuksiin syntyä ruuhka”, Hekkala arvioi.

Tyypin 1 diabeteksen diagnoosit olivat vähentyneet keväällä 15 prosenttia, kun Diabetesliitto kysyi sairaaloilta sairastuneiden määristä. Jos diabeteksen toteaminen viivästyy, voi potilas olla huonossa kunnossa päätyessään hoitoon.

Kuten sydänsairaille, myös diabeetikoille seurantahoitojen katkeaminen on hankala paikka.

Husin ylilääkäri Markku Mäkijärvi kehottaa ihmisiä hakeutumaan hoitoon, kun vaivat iskevät päälle.

”Ei kannata pelätä, että koronan saa terveyskeskuksesta tai sairaalasta”.

Hän korostaa, että terveydenhuollon henkilöstö osaa suojautua ammattimaisesti.

”Jos ennaltaehkäisevä työ ja seuranta pettää, voi mennä vuosia, että se näkyy erikoissairaanhoidossa. Sitten seuraukset voivat olla vakaviakin”, Mäkijärvi sanoo.

Lääkärit ovat myös hyvin huolissaan hammashoidon viivästymisestä. Korona-aikaan moni on jättänyt hammaslääkärikäyntinsä kokonaan väliin.

”Jos pitkäaikaiset suun tulehdustilat jäävät huomaamatta, niillä on vaikutusta muiden muassa sydänsairauksiin”, sanoo Anna-Mari Hekkala.

Matala, jatkuva suun tulehdustila voi esimerkiksi edistää valtimoiden ahtautumista.

Jotakin kansanterveydellisesti hyvääkin pandemian rajoitustoimet ovat saaneet aikaan.

Keväällä esimerkiksi Husin alueen sairaaloiden tapaturma-asemilla oli ennätyshiljaista.

Kun virukselta alettiin maaliskuun puolivälissä suojautua toden teolla, katkesi myös kausi-influenssan esiintyminen kuin veitsellä leikaten.

”Onhan alkoholin kokonaiskulutus koronapandemian aikana vähentynyt, ja jos kulutus pysyy pidempään matalammalla tasolla, se näkynee tulevaisuudessa alkoholikuolleisuuden laskuna”, tutkijaprofessori Pekka Jousilahti sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat