Uusi selitys Estonian kyljestä löytyneisiin reikiin: Suomalais­asiantuntijan mukaan kivien tai sukellusveneen sijaan syyllinen on todennäköisesti laivan keulavisiiri - Kotimaa | HS.fi

Uusi selitys Estonian kyljestä löytyneisiin reikiin: Suomalais­asiantuntijan mukaan kivien tai sukellusveneen sijaan syyllinen on todennäköisesti laivan keulavisiiri

Estonian onnettomuuden tutkintakomissioon kuulunut suomalaisasiantuntija ei usko kivien tai sukellusveneen aiheuttaneen reikiä.

Havainnekuva siitä kuinka keulavisiiri olisi kulkenut pitkin Estonian kylkeä. Reiät ovat numerojen kohdalla. Isompi reikä kohdassa 1.­

14.11.2020 20:17 | Päivitetty 15.11.2020 6:16

Itämereen uponneen matkustajalautan Estonian kyljestä löytyneille uusille rei’ille on olemassa todennäköinen selitys, sanoo onnettomuuden kansainvälisessä tutkijaryhmässä 1990-luvulla työskennellyt suomalainen asiantuntija.

Rakenteiden lujuuksiin erikoistunut tekniikan tohtori Klaus Rahka arvelee, että uudet reiät syntyivät, kun irronnut keulavisiiri kulkeutui laivan kylkeä pitkin ja lävisti kyljen.

Estonian kyljestä paljastui kaksi uutta reikää, kun Dplay-palvelussa esitettiin syksyllä dokumenttiohjelma, jossa näytettiin aluksen hylystä uutta kuvamateriaalia. Suurempi rei’istä on läpimitaltaan jopa neljä metriä.

Estonian kyljestä löytyi uusi nelimetriseksi arvioitu reikä. Klaus Rahkan mukaan se syntyi keulavisiirin törmätessä aluksen kylkeen.­

Reiät ovat tulleet esiin nyt mahdollisesti siksi, että hylky on kallistunut hiukan vuosien mittaan.

Reikälöydöt ovat herättäneet runsaasti keskustelua niiden aiheuttajasta. Syyksi on epäilty meren pohjassa olevia kiviä ja jopa mahdollista törmäystä sukellusveneeseen.

Klaus Rahka on erikoistunut murtopintojen analyysiin. Nykyisin eläkkeellä oleva tutkija työskenteli yli kolme vuosikymmentä VTT:llä tutkimassa teräsrakenteiden murtumia. Uransa siellä hän aloitti tutkimalla Loviisan ydinvoimalan paineastian väsymistä.

Rahkan mukaan hän rupesi omien kokemustensa perusteella epäilemään virolaista teoriaa siitä, että Estonia olisi vajonnut pohjaan kivien päälle, jotka olisivat aiheuttaneet löydetyt uudet reiät.

”Minä murtopinta-analyytikkona näin ihan jotain muuta kuin että hylky olisi laskeutunut kiven päälle”, hän sanoo.

”Sen takia ryhdyin tekemään omaa raporttiani murtopinta-analyysiin pohjautuen ja päädyin siihen, että vähintään yhtä vahva hypoteesi reikien muodostumiselle on se, että visiiri on tunkeutunut sinne sisään.”

Rahka on ollut havaintojensa perusteella jo yhteydessä Onnettomuustutkintakeskukseen sekä Viron ja Ruotsin vastaaviin viranomaisiin. Hän on myös kirjoittanut havainnoistaan ja laskelmistaan vielä julkistamattoman raportin.

Raportin mukaan ”on käynyt ilmeiseksi, että murtumat ovat syntyneet heti visiirin irtoamisen jälkeen visiirin styyrpuurin [oikea puoli katsottaessa laivan perästä eteenpäin] reelingin takakärjen lävistäessä laivan kylkilevyn”.

Havainnekuva näyttää, kuinka visiirin terävä kärki olisi voinut tehdä reiän Estonian kylkeen.­

Rahkan mukaan hänen tekemänsä fysikaaliset laskelmat tukevat tällaista mahdollisuutta, kun tutkitaan visiirin putoamista ja putoamisen jälkeisiä voimia.

Hän esittää tapahtumaketjun tueksi myös onnettomuudessa eloonjääneiden havaintoja ja tuntemuksia.

Rahka kertoo joidenkin lähellä olleiden eloonjääneiden kuulleen raapivia, hankaavia ja viiltäviä ääniä, jotka saattoivat syntyä keulavisiirin kulkeutuessa pitkin Estonian kylkeä.

Rahkan mukaan hänen raporttinsa ei muuta kansainvälisen Estonia-onnettomuutta tutkineen komission loppupäätelmää turman syystä. Komission mukaan Estonia upposi, koska sen keulavisiiri irtosi.

”Visiirissä on reelingin takasakarat, jotka ovat enemmän tai vähemmän säilykepurkin avaajan näköisiä. Näen murtopinta-analyysin perusteella, että sellainen kärki sopii juuri siihen neljän metrin reikään keskelle. Se on se todennäköinen syy”, Rahka sanoo.

Rahkan mukaan Estonian visiiri putosi mereen laivan kulkusuuntaan nähden oikealle puolelle ja hankautui liikkuvan laivan kylkeä vasten.

Visiirin ilmataskun ansiosta se pysyi pinnalla jopa parisenkymmentä sekuntia. Sinä aikana se kulkeutui seitsemän metriä sekunnissa kulkevan laivan kylkeä myöten ja aiheutti nyt löydetyt reiät.

”Joukko todistajia on lausunnoissaan nimenomaan kuullut visiirin hankauksen kylkeä vasten, ja siihen liittyy kaikenlaista törmäyksenomaista tapahtumaa, kun visiiri tarttuu reikään ja laiva yrittää riuhtoa sitä mukaansa.”

Visiiri tarttui hetkeksi Estoniaan kiinni, kunnes se irtosi ja kampesi laivan kylkeen nyt löydetyn kaltaisen reiän.

Rahkan mukaan Estonian tarttuminen visiiriin aiheutti ”laivalle pienen tuntuvan äkkijarrutuksen, joka näkyy tuntuneen matkustajien horjahteluna”.

Visiirin kiertyessä irti syntyivät reiän jättöreunan poimut, jotka näkyvät otetuissa valokuvissa.

”Molemmat reiät yhteensä ovat häviävän pieni murto-osa ammollaan olevaan keula-aukkoon verrattuna. Yhdessä niiden sijaitessa kolmatta metriä tyvenen vesirajan yläpuolella, niiden kautta tapahtuu vain toissijaista vuotoa laivan jo kallistuttua äkillisesti ja alettua vajota”, Rahka päättelee.

Rahka korostaa, että aivan kuin lentoturmatutkinnassakin, todistaminen on vaikeaa:

”Mutta se kaikkein todennäköisinhän siinä nousee lopputulemaksi.”

Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 noin 40 kilometrin päässä Utöstä. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä ja 137 pelastettiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat