Punaisena hehkuvalla tartunta­kartalla Suomi erottuu joukosta – Miten Suomi voi välttää muun Euroopan kohtalon? - Kotimaa | HS.fi

Punaisena hehkuvalla tartunta­kartalla Suomi erottuu joukosta – Miten Suomi voi välttää muun Euroopan kohtalon?

Jokaisen suomalaisen yksilöllinen toiminta aina käsihygieniasta maskien käyttöön on tärkeää, muistuttaa THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Asiantuntijoiden mukaan suomalaiset ovat käyttäytyneet vastuullisesti, ja jatkossakin jokaisen yksilöllinen toiminta on keskeisessä asemassa.­

17.11.2020 2:00 | Päivitetty 17.11.2020 11:14

Suomen koronavirustartuntoja kuvaava kartta erottuu selvästi muusta Euroopan kartasta.

Siinä missä koronavirustartuntojen ilmaantuvuusluku Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan 54,5 sataatuhatta asukasta kohti 14 viime päivältä, esimerkiksi Saksassa se on 308,7, Italiassa 776 ja Ruotsissa 524,8.

Lue myös: ”Kehitys on ollut paikoitellen jopa erittäin huolestuttavaa” – Grafiikat näyttävät, miten koronatilanne on kehittynyt Euroopassa

Vaikka Euroopan tartuntakartta hohkaa tartuntojen suuresta määrästä varoittavana tummanpunaisena, se ei välttämättä aiheuta Suomessa vielä mitään ennakoivia lisätoimia jo käytössä olevien lisäksi, kertoo THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

”Lähdemme siitä, että alueella reagoidaan mahdollisimman nopeasti, jos tartuntatilanteessa nähdään muutos. Näissä tilanteissa avainasemassa ovat tartuntatautiviranomaiset, vastaavat lääkärit ja toimivaltaiset viranomaiset. Suomessa on paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten kyseisissä tilanteissa toimitaan ja miten tartuntamäärät saadaan kontrolliin.”

Salmisen mukaan ei ole varmaa, että Suomi yhtäkkiä luisuisi muun Euroopan tielle.

”Olemme yhä hyvin erilaisessa tilanteessa kuin muu Eurooppa, eikä se epidemia sieltä tänne ihan helposti hyppää, kun matkustus on vähäistä. Toki riskit ovat yhä samat, eikä siihen pidä tuudittautua, että tämä olisi pysyvä tila. Muun Euroopan tilannetta voi pitää esimerkkinä siitä, miten epidemia voi kiihtyä.”

THL:n johtaja Mika Salminen menossa hallituksen neuvotteluihin Helsingin Säätytalolle marraskuussa.­

Järeämpiäkin keinoja pohdittaisiin, jos Suomen epidemia kiihtyisi, Salminen sanoo.

Mikkelin keinot ovat yksi esimerkki siitä, miten Suomessa voitaisiin toimia, jos tartuntojen määrä Suomessa ryöpsähtäisi.

Syyskuun alussa Mikkelissä ilmeni suuri tartuntarypäs. Vakava tilanne saatiin tasaantumaan parissa viikossa.

Keinoina olivat määräaikaiset rajoitukset sekä kiireellinen testaus ja jäljitys. Tapaamisia suositeltiin välttämään ja harrastus- ja urheilupaikkoja suljettiin. Lisäksi ravintoloita suositeltiin sulkemaan ovensa puolilta öin jo ennen valtioneuvoston määräystä.

Lue lisää: Sairaanhoitajan nopea oivallus antoi vuorokauden etumatkaa Jukurien juniorijoukkueen koronaketjun katkaisussa – näin tapahtumat etenivät päivä päivältä

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) terveyspalvelujohtaja Santeri Seppälä kertoo, että oleellisinta tilanteen haltuun saamisessa on tartunnanjäljityksen sitkeys.

”Jäljityksessä ei luovutettu tukahduttamistavoitteesta eli siitä, että halutaan saada tilanne hallintaan. Se vaati paljon henkilökunnalta, ja heille tuli paljon pitkiä päiviä. Jos jäljityksessä oli jäädä jokin tartunnan lähde selvittämättä, emme tyytyneet siihen vaan kävimme ketjut monta kertaa läpi.”

Tämä vaati usein kolme tai neljä puhelua positiivisen testituloksen saaneen kanssa. Myös kotihoidon ohjeiden antamisen yhteydessä kysyttiin, onko mieleen muistunut lisää paikkoja, joissa on käynyt.

”Monella tulee jälkikäteen mieleen paikkoja, joissa on käynyt. Ihmismieli ei muista kaikkea heti.”

Seppälä kuitenkin muistuttaa, että jäljitys toimii Suomessa nyt hyvin, koska tartuntoja on suhteellisen vähän.

”Jos tartuntojen määrä lähtee kasvamaan, tartunnanjäljitys heikkenee. Kyllä tässä aika äärirajoilla ollaan tällä hetkellä.”

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kertoo, että tartunnantorjunta jäljitysjärjestelmineen toimii vain tiettyyn rajaan asti. Jos tartuntamäärä kasvaa sen yli, tartuntojen jäljitys hidastuu, ketjuja ei ehditä selvittää ennen jatkotartuntojen leviämistä ja lähteet jäävät tuntemattomiksi.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.­

”Olemme onnistuneet pysymään siinä rajan alla, ja siksi homma on vielä pysynyt kasassa. Tilanne voi kuitenkin heiketä nopeasti, ja toki se on huolestuttavaa.”

Mitä muita syitä siihen on, ettei Suomen tartuntatilanne ole yhtä hurja kuin muualla Euroopassa?

Vapalahti arvioi, että Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä on toiminut epidemian aikana varsin yhtenäisesti ja poliittisia päätöksiä tehty melko nopeasti.

”Suomessa on tehty paljon etätöitä, sillä hyvät nettiyhteydet mahdollistavat sen. Suomi on voinut tässä olla pikkuisen muita Euroopan maita valmiimpi.”

Lisäksi tilanteeseen ovat voineet vaikuttaa sosiaalinen ja maantieteellinen etäisyys, ilmastoinnit julkisissa tiloissa ja Koronavilkun hyvä kattavuus. Ohjeitakin on noudatettu varsin hyvin.

”Osuutensa on tuurillakin eli sillä, sattuuko suurtartuntatilanteita”, Vapalahti sanoo.

On kuitenkin yhä mahdollista, että Suomi vain seuraa muita Euroopan maita perässä, hän muistuttaa.

”Perässä tulossa on se hyvää, että se mahdollistaa opin ottamisen muista maista. Olemme nähneet epidemian alussa kuvia Italiassa täyttyneistä sairaaloista ja ruumishuoneista, ja meillä on esimerkkejä siitä, mihin tilanne voi mennä. Se mahdollistaa motivaation synnyn ohjeiden noudattamiseen, sillä emme halua tilanteen menevän siihen.”

Miten jokainen suomalainen voi osaltaan toimia, jottei osaltaan nopeuttaisi tartuntojen ryöpsähdystä?

THL:n Mika Salminen muistuttaa, että yhtä tärkeää on jokaisen suomalaisen yksilöllinen toiminta aina käsihygieniasta maskien käyttöön.

”Jos on koronavirukseen viittaavia oireita, ei pidä lähteä liikenteeseen ennen testin tulosta. Sairaana pitää sairastaa ja karanteenissa tulee pysyä, jos sinne on asetettu.”

Mutta miten Euroopan tilanteeseen päätyminen voitaisiin estää? Jokainen suomalainen voi Salmisen mukaan ainakin pohtia yksityistilaisuuksien lykkäämistä.

”Ja vaikka se onkin tylsää, kyllä kaikkien juhlien ja tilaisuuksien järjestämisen kohdalla kannattaa nyt miettiä kahdesti, voiko niitä siirtää tai jättää kokonaan väliin tai kokoontua pienellä porukalla. Niin voisimme sentään viettää joulua hieman rauhallisemmin mielin.”

Santeri Seppälä Essotesta painottaa, että suomalaiset ovat käyttäytyneet vastuullisesti koko syksyn. Hän uskoo tämän jatkuvan.

Seppälä ei antaisi suomalaisille sen tarkempia ohjeita tai kieltoja paikoista, joihin ei kannata mennä, vaan ennemminkin käyttäytymisestä. Hänen mukaansa uimaan, elokuviin, ravintolaan tai vaikkapa taidenäyttelyyn voi hyvin mennä – kunhan huolehtii hygieniasta, maskeista ja etäisyyksistä.

”Ulkona tapahtumissa käyminen ei ole oleellista vaan se, miten siellä käyttäydytään.”

Hänen mielestään esimerkiksi pikkujoulut voi hyvin järjestää, kunhan ottaa huomioon niiden turvallisuuden.

”On eri asia järjestää perinteiset pikkujoulut ja laittaa vaikkapa sata ihmistä samaan tilaan. Sen sijaan työpaikalle voi hyvin tilata jouluruoat sille työporukalle, jota muutenkin arjessa näkee, ja juhlia vaikkapa turvavälein, etänä tai muutamien läheisten ihmisten kanssa.”

Korjattu 17.11. kello 11. Tekstissä kerrottiin aiemmin, että THL:n tilastojen mukaan Suomessa koronavirustartuntojen ilmaantuvuusluku oli maanantain tietojen mukaan 54,5 sataatuhatta asukasta kohti, esimerkiksi Saksassa se on 308,7, Italiassa 776 ja Ruotsissa 524,8. Nämä luvut ovat ilmaantuvuuslukuja 14 viime päivältä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat