Tutkimus: Isovanhemmilla on niin keskeinen merkitys roolimalleina, että he vaikuttavat jopa lastenlastensa äänestys­innokkuuteen - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Isovanhemmilla on niin keskeinen merkitys roolimalleina, että he vaikuttavat jopa lastenlastensa äänestys­innokkuuteen

Isovanhemmilla on suuri merkitys roolimalleina lastenlastensa elämään ja valintoihin. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu isovanhempien esimerkin vaikuttavan muun muassa lastenlasten koulutukseen ja terveyskäyttäytymiseen.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentin Hanna Wassin mukaan olennaista on isovanhempien ja lastenlasten välinen vuorovaikutus, jossa tapahtuu roolimallina oloa ja sosiaalista oppimista. Se ei välttämättä vaadi fyysistäkään läsnäoloa.­

24.11.2020 14:56

Isovanhempien äänestysaktiivisuus vaaleissa vaikuttaa siihen, äänestääkö lapsenlapsi aikuisena. Isovanhempien äänestäminen vaikuttaa lastenlasten äänestysaktiivisuuteen riippumatta siitä, äänestävätkö lapsen vanhemmat vai eivät.

Tämä ilmenee laajasta suomalaisaineistosta tehdystä tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin arvostetussa Political Research Quarterly -aikakauslehdessä. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoa.

Tutkimus tehtiin Helsingin ja Turun yliopistoissa sekä kanadalaisessa McGill Universityssa. Tutkimuksessa yhdistettiin Tilastokeskuksen tiedoista isovanhempien ja vanhempien äänestysaktiivisuus vuoden 1999 eduskuntavaaleissa lastenlasten äänestysaktiivisuuteen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Vuoden 1999 vaaleissa aineisto kattoi yli 200 000 isovanhempaa, joilla oli tuolloin ainakin yksi lapsenlapsi. Vuoden 2015 vaaleissa aineistona oli yli 200 000 alle 46-vuotiasta lapsenlasta.

Aiemmissa yli sukupolven ulottuvissa tutkimuksissa on havaittu muitakin elämänalueita, joissa isovanhemmilla on vaikutusta lastenlapsiinsa. Isovanhempien on todettu vaikuttavan muun muassa lastenlasten koulutukseen ja terveyskäyttäytymiseen, kuten tupakointiin.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa isovanhempien ja lastenlasten äänestämisen yhteys heikkeni, kun huomioon otettiin kaikkien kolmen sukupolven taustatekijät, kuten esimerkiksi koulutus ja tulot. Taustatekijöistä huolimatta isovanhempien vaikutus säilyi huomattavana.

Tutkijaryhmän mukaan tämä kertoo isovanhempien olevan merkittäviä roolimalleja lastenlastensa elämässä.

 Kääntöpuolena on myös huono-osaisuuden periytyminen.

”Positiivista tässä on se, että isovanhemmat voivat olla kompensoiva ja tukeva elementti lastenlapsille, vaikka lapsi olisi syntynyt perheeseen, jossa on vaatimattomat resurssit esimerkiksi taloudellisesti, sosiaalisissa suhteissa tai yhteiskunnallisessa osallisuudessa. Jos isovanhemmat ovat paremmassa asemassa, he ovat lapsenlapsen tukiverkkona”, sanoo tutkimusryhmän jäsen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Kääntöpuolena on myös huono-osaisuuden periytyminen. Äänestysaktiivisuuden suhteen erityistä merkitystä näyttäisi olevan sillä, jos isovanhemmat eivät äänestäneet. Se näkyi matalana äänestysintona myös lastenlapsissa, vaikka heidän omat vanhemmat olisivat olleet aktiivisempia.

Wass näkee isovanhempien suuren vaikutuksen kuitenkin myönteiseltä kannalta: heidän myönteinen vaikutuksensa lastenlapsiin on merkittävää.

Wassin mukaan on kiinnostavaa, että isovanhemmat ovat näin vahvasti läsnä lastenlasten elämässä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset elävät pitkään ja hyväkuntoisina ja toisaalta myös yhteiskunnassa, jossa ydinperheen muodostavat tyypillisesti vanhemmat ja lapset.

”Kontakti lastenlapsiin siinä arkielämässä on elävä ja todellinen. Siinä vuorovaikutuksessa välittyy paljon muutakin kuin vain sitä perushoivaa. Isovanhemmat voivat olla tosi iso reservi monella tapaa.”

Tutkimusaineistosta ei Wassin mukaan ilmennyt, kuinka lähellä lastenlapsiaan isovanhemmat asuivat tai kuinka usein he tapasivat toisiaan. Hänen mukaansa olennaista on isovanhempien ja lastenlasten välinen vuorovaikutus, jossa tapahtuu roolimallina oloa ja sosiaalista oppimista.

”Nykyteknologialla vuorovaikutus ei vaadi edes fyysistä läsnäoloa, vaan että pidetään yhteyttä eri tavoin”, Wass sanoo.

Suomalaislasten elämässä ovat läsnä pääosin heidän biologiset isovanhempansa. Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole isovanhempia tai he eivät ole lapsenlastensa elämässä aktiivisesti mukana.

Wassin mielestä isovanhempien myönteiset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että näillekin lapsille pitäisi suoda kohtaamisia iäkkäämpien sukupolvien kanssa huolimatta siitä, ovatko he sukua keskenään. Wassin mielestä on hienoa, että Suomeen on syntynyt esimerkiksi ”vuokramummo tai -vaari” -toimintaa. Hän soisi, että se yleistyisi, ja että myös yhteiskunta tarjoaisi siihen rakenteita.

”Tällaisia ihmisiä on paljon, jotka haluaisivat olla mukana kasvavien lasten elämässä, mutta oma perhetilanne ei mahdollista sitä tai heillä ei ole omia lapsia”, Wass sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat