Kolmannes eroperheiden lapsista asuu kahdessa kodissa vuorotellen: useimmiten lasten vuoroasumiseen päätyvät korkeakoulutetut ja suurituloiset vanhemmat - Kotimaa | HS.fi

Kolmannes eroperheiden lapsista asuu kahdessa kodissa vuorotellen: useimmiten lasten vuoroasumiseen päätyvät korkeakoulutetut ja suurituloiset vanhemmat

Vuoroasumisen laajuutta selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa. Vuoroasuminen vaikuttaa vanhemman oikeuteen saada sosiaaliturvaa, ja monilla perheillä on ongelmia palveluiden kanssa.

Lapsen vuoroasuminen vaikuttaa vanhemman oikeuteen saada sosiaaliturvaa. Tutkimuksessa selvisi, että vanhempien sosioekonomisella asemalla on vahva yhteys lapsen vuoroasumiseen. ”Karkeasti voi sanoa, mitä korkeammin koulutettuja ja mitä suurituloisempia vanhemmat ovat, sitä todennäköisempää vuoroasuminen on”, sanoo hankkeen vastuututkija Anneli Miettinen.­

26.11.2020 16:12 | Päivitetty 26.11.2020 22:11

Noin 30 prosenttia eronneiden vanhempien lapsista vuoroasuu, vaikka etuudet ja palvelut eivät sitä aina tue, selviää tuoreesta selvityksestä. Yleisintä vuoroasuminen on 3–12-vuotiailla.

Selvitys on Suomessa ensimmäinen, joka valottaa muun muassa vuoroasuvien lasten määrää sekä vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohtia. Selvityksessä vuoroasuminen määriteltiin siten, että lapsi asuu toisen vanhemman luona vähintään 40 prosenttia asumisajasta eli vähintään 12 yötä kuukaudessa.

Selvitys julkaistiin ja esiteltiin verkkoseminaarissa keskiviikkona. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kelan tutkimusyksikön, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa.

”Vuoroasumisen yleisyys yllätti. Toisaalta kaikki ilmi tullut tieto oli uutta myös meille, siinä mielessä kaikki oli yllättävää”, sanoi erikoistutkija Ella Sihvonen seminaaritilaisuudessa.

Selvityksen tiedot perustuvat kyselytutkimukseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 449 erillään asuvaa vanhempaa, joilla oli 1–17-vuotiaita lapsia. Vastanneissa oli sekä lähi- että etävanhempia, eli vanhempia joiden luona lapsi on kirjoilla ja vanhempia, joiden luona lapsi asuu sovittuina aikoina.

Selvityksessä ilmeni, että vuoroasuminen aiheuttaa ongelmia etuuksien kanssa. Oikeus lasta koskeviin etuuksiin kuten asumis- ja toimeentulotukeen tai lapsilisään määräytyy usein lapsen asumisen perusteella. Tätä on pidetty epäkohtana varsinkin niissä tilanteissa, joissa lapsi asuu lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona.

Sihvonen kertoo, että kyselyyn vastanneista etävanhemmat raportoivat ongelmista lähivanhempia enemmän. Vastanneista lähes viidesosa katsoi, että mahdollisuus saada asumistukea vaikuttaisi lapsen asumisjärjestelyihin.

Yksi kyselyyn vastanneista kertoo:

”Asun erittäin ahtaasti 43,5 neliötä ja kaksi teini-ikää lähestyvää tyttöä kanssani kaksiossa. (...) Pelkona on se, että jos nykytilanne jatkuu lasten varttuessa, he eivät enää tahdo jatkaa nykyistä noin 50/50-asumisjärjestelyä ja välit lapsiin etääntyvät.”

Etuus- ja täten myös asumisongelmat liittyvät usein heikompaan toimeentuloon.

”Yksi keskeisistä tuloksista oli tieto siitä, että vanhempien sosioekonomisella asemalla on vahva yhteys lapsen vuoroasumiseen”, kertoi hankkeen vastuututkija Anneli Miettinen.

”Karkeasti voi sanoa, mitä korkeammin koulutettuja ja mitä suurituloisempia vanhemmat ovat, sitä todennäköisempää vuoroasuminen on.”

Vuoroasuvan lapsen vanhemmat asuvat usein lähellä toisiaan. Puolet kyselyyn vastanneista asui korkeintaan kolmen kilometrin etäisyydellä. Jos kotien välinen matka on pitkä, voi lapsen liikkumisen järjestämisessä olla ongelmia – ja näin etävanhemmalle ei ole mahdollista nähdä lastaan yhtä usein.

Toinen ongelma, joka kyselystä kävi ilmi, liittyi palvelujen saatavuuteen.

Lapsen kotikunta ratkaisee sen, mistä lapsi on velvollinen saamaan palveluita eli mihin kouluun hän pääsee tai mihin neuvolaan hänet ohjataan.

Yksi kyselyyn vastanneista kertoo:

”Meitä ajelutettiin yöllä pitkin Pirkanmaata, kun Taysin päivystys Tampereella, joka on minun paikkakuntani yöpäivystyspaikka, käännytti meidät pois, koska lapseni ’asuu toisella paikkakunnalla’.”

Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa tarvitaan erityisiä palveluita kuten vammaispalveluja, perheneuvolaa tai lastensuojelua, selvityksestä ilmenee.

Ongelmia on myös koulukuljetuksen järjestämisessä, kertoi tutkija Miia Saarikallio-Torp. Osa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että kunnan järjestämää koulukuljetusta tarjottiin vain toisen vanhemman luota.

Lisäksi ongelmat tiedonkulussa olivat yleisiä.

Tyypillisesti tieto kulkee varhaiskasvatuksesta tai koulusta vain toiselle vanhemmalle. Eniten ongelmista kertoivat vanhemmat, joiden luona lapsi asui 1–11 yötä kuukaudessa.

”Viralliset kirjeet, ajanvarausmuistutukset ja kutsut välittyvät vain lähivanhemmalle. Välillä varatut ajat unohtuvat, jos lähivanhempi unohtaa kertoa niistä etävanhemmalle, jonka luona lapsi on”, Saarikallio-Torp kuvaili.

”Lähivanhempaa rasittaa se, että hänen pitää muistaa välittää tieto. Tiedon puute puolestaan vähentää etävanhemman mahdollisuutta osallistua lapsensa arkeen.”

Koska suomalaislasten vuoroasumisesta ei ole ollut aiemmin tietoa, on suuntaviitoja haettu Ruotsista. Ruotsissa lapsen vuoroasuminen on huomioitu sosiaalietuuksissa. Lapsilisä maksetaan yhteistilille puoliksi, riippumatta lapsen asumisjärjestelystä. Yhteishuoltaja­vanhemmat voivat yhdessä ilmoittaa, että lapsilisä maksetaan vain toiselle vanhemmista.

”Maata voidaan pitää vuoroasumis­järjestelyjen edelläkävijänä”, sanoi seminaarissa puhunut akatemiatutkija Mia Hakovirta Turun yliopistosta.

Järjestelmää kehitetään tälläkin hetkellä.

”Pienituloisia vuoroasuvan lapsen vanhempia on Ruotsissa tuettu elatustuella. Jatkossa tukeminen tapahtuu asumistuen kautta, jota kehitetään niin, että se huomioi vuoroasumisen tasapuolisesti lapsen molemmilla vanhemmilla. Elatustukijärjestelmää lakkautetaan vaiheittain”, Hakovirta sanoi.

Seminaarissa puhuivat myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.

”Selvitys antaa lisäeväitä lasten etua ja oikeuksia parantavan päätöksenteon tueksi. Uskon, että tuloksista on hyötyä niin sosiaaliturva­uudistukselle kuin lapsistrategiallekin”, Pekonen sanoi.

Hän kertoi, että muun muassa lapsen kuulumista kahteen eri ruokakuntaan selvitetään, samoin koulukuljetuksen järjestämistä.

Siika-aho painotti sitä, että nykyjärjestelmä kaipaa modernisointia. Hän väläytti myös sitä, että lapsilisää voitaisiin kaikissa tilanteissa maksaa kahdelle huoltajalle, jos lapsella kaksi huoltajaa on.

”Se korostaisi vastuun jakautumista kaikenlaisissa perheissä”, Siika-aho sanoi.

”Mielestäni mielenkiintoista on myös se, että Ruotsissa on päätetty kehittää yhtä tukimuotoa.”

Molemmat painottivat sitä, että vanhempien halutessa vuoroasumista, ei järjestelmän tulisi sitä estää.

”Jos vuoroasuminen on arvioitu lapsen edun mukaiseksi ratkaisuksi, on perheillä oltava tähän taloudellisesta tilanteesta tai asuinkunnasta riippumatta mahdollisuus”, Pekonen sanoi.

Oikaisu 26.11.2020 kello 22.11: Korjattu sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen puolue Sdp:stä vasemmistoliitoksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat